I
Ihan ö:nä
Vieras
Elikkäs mitä mieltä olette ylireagoinko kenties? Itsestäni ainakin tuntuu jotenki pahalta ihan lapsen puolesta.
Siis tilanne on tällainen, että asumme pk-seudulla ja minun vanhempani sekä mieheni isä ja kumpienkin siskot ja veljet. Mieheni äiti asuu vajaan 100km päässä. Siis mieheni vanhemmat ovat eronneet ja hänen äitinsä on mennyt uudelleen naimisiin. Miehellä, jonka kanssa hän on, ei ole lapsia eikä siten myöskään lapsenlapsia.
Vanhempani ja mieheni isä käy meillä, mutta tämä mieheni äiti ja uusi mies eivät. Tämä mies ei viitsi ajaa ja mieheni äidillä ei ole korttia. Käyvät kyllä tässä vieressä töissä joka päivä, että voisivat kotimatkalla poiketa, mutta ei. Ja viikonloppuna ei kuulemme jaksa lähteä ajamaan. Minusta tuntuu velvoitteelta lähteä aina käymään siellä. Ja kun me sinne lähdemme mieheni ajaa, vaikka hänelläkin on raskas viikko takana.
Mummi tahtoisi kyllä käydä poikaa katsomassa, mutta ei pääse koska tämä mies ei halua, hän on mustasukkainen pojallemme mieheni äidistä. Siis voitteko kuvitella 50v mies on mustis 8kk ikäiselle lapselle... HUH!
Olemme ehdottaneet mumille, että tulisi junalla, mutta ei, kun tämä mies suuttuisi, tahtoo että häntä vain passataan.
Aina kun käymme siellä ihmetellään, että joko se vierastaa? Kyllähän lapsi vierastaa jos ei näe. Yritämme mahdollisuuksiemme mukaan käydä siellä, mutta helpompi heidän ( 2 aikuista) olisi käydä täällä.
Ovat pojan syntymän jälkeen käyneet 2 kertaa. Sitä ennen eivät kertaakaan. On vain ikävää pojan kannalta, en tahtoisi hänelle niin kuin minulla itsellä on ollut, että äitini kotona ei juuri käyty. Aina oltiin isäni kotona käymässä lomilla.
No mutta jos joku osaa antaa hyviä vinkkejä miten suhtautuisin tähän mieheen... Ajattelin tuossa jo sitäkin, että mitäs sitten kun poikamme kasvaa. Enhän uskalla jättää häntä sinne hoitoon, tiedän että mummi hänet hyvin hoitaisi, mutta kun en tiedä yhtään miten tämä mies reagoi sitten kun minä ja mieheni ei ollakkaan siinä paikalla. Aina käydessämme kun mummi tietenkin tahtoo olla pojan kanssa, mies tahtoo kaiken huomion itseensä. Tuo sitä, tule tänne, anna sen olla jne....
En tiedä mitä enää ajattelen =(
Siis tilanne on tällainen, että asumme pk-seudulla ja minun vanhempani sekä mieheni isä ja kumpienkin siskot ja veljet. Mieheni äiti asuu vajaan 100km päässä. Siis mieheni vanhemmat ovat eronneet ja hänen äitinsä on mennyt uudelleen naimisiin. Miehellä, jonka kanssa hän on, ei ole lapsia eikä siten myöskään lapsenlapsia.
Vanhempani ja mieheni isä käy meillä, mutta tämä mieheni äiti ja uusi mies eivät. Tämä mies ei viitsi ajaa ja mieheni äidillä ei ole korttia. Käyvät kyllä tässä vieressä töissä joka päivä, että voisivat kotimatkalla poiketa, mutta ei. Ja viikonloppuna ei kuulemme jaksa lähteä ajamaan. Minusta tuntuu velvoitteelta lähteä aina käymään siellä. Ja kun me sinne lähdemme mieheni ajaa, vaikka hänelläkin on raskas viikko takana.
Mummi tahtoisi kyllä käydä poikaa katsomassa, mutta ei pääse koska tämä mies ei halua, hän on mustasukkainen pojallemme mieheni äidistä. Siis voitteko kuvitella 50v mies on mustis 8kk ikäiselle lapselle... HUH!
Olemme ehdottaneet mumille, että tulisi junalla, mutta ei, kun tämä mies suuttuisi, tahtoo että häntä vain passataan.
Aina kun käymme siellä ihmetellään, että joko se vierastaa? Kyllähän lapsi vierastaa jos ei näe. Yritämme mahdollisuuksiemme mukaan käydä siellä, mutta helpompi heidän ( 2 aikuista) olisi käydä täällä.
Ovat pojan syntymän jälkeen käyneet 2 kertaa. Sitä ennen eivät kertaakaan. On vain ikävää pojan kannalta, en tahtoisi hänelle niin kuin minulla itsellä on ollut, että äitini kotona ei juuri käyty. Aina oltiin isäni kotona käymässä lomilla.
No mutta jos joku osaa antaa hyviä vinkkejä miten suhtautuisin tähän mieheen... Ajattelin tuossa jo sitäkin, että mitäs sitten kun poikamme kasvaa. Enhän uskalla jättää häntä sinne hoitoon, tiedän että mummi hänet hyvin hoitaisi, mutta kun en tiedä yhtään miten tämä mies reagoi sitten kun minä ja mieheni ei ollakkaan siinä paikalla. Aina käydessämme kun mummi tietenkin tahtoo olla pojan kanssa, mies tahtoo kaiken huomion itseensä. Tuo sitä, tule tänne, anna sen olla jne....
En tiedä mitä enää ajattelen =(