Mitä mulle on tapahtunut !? (parisuhdenapinaa)

["Meikku83"]

Mies ja koko miehen perhe on sellaista hyvin ´kylmää´,ei sanota että rakastetaan,ei halailla,ei puhuta oikeastaan mistään.


Kauhukseni huomasin että olen oppinut itsekin tälle tavalle!! Aiemmin en ole pitänyt itkemistä mitenkään pahana,nyt en enää itke mieheni nähden.Kyllä hän osaa lohduttaa ja kyselee miten jakselen (meiltä tänään kuoli rakas lemmikki). Olen vaan urheana selittänyt että kyllä minä pärjään,ja salaa toivon että pääsen vaan rauhassa suremaan...

Se TODELLINEN empatia ja toisen lohduttaminen puuttuu!

Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä reilusti yli 10 v,lapsia on useampi. Tuleeko lapsista yhtä kylmiä?
Olen oikeasti ihan järkyttynyt ja pelkään miten minun käy,kun joudun sulkemaan kaiken sisälleni.Ei ole ystävää tai sukulaista kenelle voisin itkeä.

 

[Oona_]

Ei lapsista välttämättä tule samanlaisia, mutta eikö sunkin mielestä olisi hyvä näyttää lapsille sanoin ja teoin, että kuinka paljon heistä välität? Myös asioista puhuminen on hyvin tärkeää, jotta lapset oppivat puhumaan tunteistaan jne.

Jos susta tuntuu, että patotat tunteita sisääsi, niin taatusti et jaksa loputtomiin. Sun pitäisi nyt koittaa keksiä joku ratkaisu. Pariterapia?

 

["aapee"]

En tajua miten tää meni näin...Eikös sitä yleensä vaan tutustu kumppaniinsa paremmin ja luota ja tukeudu tähän? Minä vain teeskentelen reipasta!

Muuten meillä menee tosi hyvin...Täytyy nyt vaan panostaa lapsiin,en todellakaan halua että heille´tarttuu´tällaista.

 

["tiitu"]

Tuollaisen kierteen katkaiseminen on ihan mahdollista. Suosittelisin kyllä, että ottaisit asian mahdollisimman avoimesti puheeksi miehesi kanssa. Ehkä siitä pariterapiastakin voisi olla apua, jos arvelet, että miehesi on vaikea ymmärtää sinua?

Jos miehesi ei ole tottunut näyttämään tunteitaan, niin sinun kannattaa ehdottomasti olla se, joka puhuu tunteista ja näyttää ne. Tuo kannattaa sekä sinun itsesi takia että lastesi takia. Olet varmasti ihan oikeassa siinä, että liiallinen "reippaus" tarttuu lapsiin, ja hekin saattavat sitten oppia, että tunteita ei niin kannata näyttää. Eihän se välttämättä huono ole, on meissä aikuisissakin eroja, joku kertoo elämäntarinansa tuntemattomalle ensitapaamisella ja toisella kestää kauan lämmetä. Mutta jos itse koet, että kärsit liiallisesta reippaudesta etkä voi luottaa häneen, kannattaa asialle varmasti tehdä jotain.

 

["aapee"]

Kiitos vinkeistä.

Itse olen ollut vähän liiankin avoin,mutta en miehelleni. Ja nykyään olen varovaisempi.Mm.meidän lapsettomuusongelmasta kerroin kaikille avoimesti.
Joku muutos tähän täytyy tulla!