Mitä sanoa/ei sanoa kun ystävän mies ei auta ja oma taas auttaa.

[vierailija]

Vähän hankala otsikoida, mutta siis.. Usein tulee ongelmaksi miten voi tukea sellaista ystävää jolla mies ei oikeasti auta kotihommissa ja toinen on ihan väsynyt ja uupunut. Itsellä tilanne on suoraan sanottuna loistava. Mies hoitaa lapsia ja kotia yhtä paljon. Minulla tulee mieleen sellaisista miehistä jotka ei auta mieleen vain lähinnä "no rakastaako se oikeasti ollenkaan, kun ei välitä toisen hyvinvoinnista."
On suhteita jossa nainen tekee kaiken kotona vaikka käy myös töissä (varmasti myös toiste päin). On jopa niin että mies on kotona kaiket päivät muttei silti tee mitään.

Haluaisin kuitenkin olla ystävien tukena ja että he saavat myös minulle valittaa. Jotenkin ehkä hankala kun en voi sanoa takaisin "noin meilläkin just menee". Tällä hetkellä koen ettei nämä ystävät oikein halua avautua kun en osaa mitään järkevää neuvoa antaa. Tai no omasta mielestä ehkä mutta kun en tilanteessa ole niin en ole, joten en täysin tiedä. Niinhän se menee.

Ja jos täällä on joku joka tunnistaa itsensä että on juurikin tuollaisessa elämäntilanteessa missä puoliso ei auta ja tuntuu et kaiken saa tehdä yksin. Niin miten haluaisit ystävän tukevan sinua ja mikä on pahinta mitä voi sanoa ja ns.möläyttää?

 

[AivanSama]

Vähän hankala otsikoida, mutta siis.. Usein tulee ongelmaksi miten voi tukea sellaista ystävää jolla mies ei oikeasti auta kotihommissa ja toinen on ihan väsynyt ja uupunut. Itsellä tilanne on suoraan sanottuna loistava. Mies hoitaa lapsia ja kotia yhtä paljon. Minulla tulee mieleen sellaisista miehistä jotka ei auta mieleen vain lähinnä "no rakastaako se oikeasti ollenkaan, kun ei välitä toisen hyvinvoinnista."
On suhteita jossa nainen tekee kaiken kotona vaikka käy myös töissä (varmasti myös toiste päin). On jopa niin että mies on kotona kaiket päivät muttei silti tee mitään.

Haluaisin kuitenkin olla ystävien tukena ja että he saavat myös minulle valittaa. Jotenkin ehkä hankala kun en voi sanoa takaisin "noin meilläkin just menee". Tällä hetkellä koen ettei nämä ystävät oikein halua avautua kun en osaa mitään järkevää neuvoa antaa. Tai no omasta mielestä ehkä mutta kun en tilanteessa ole niin en ole, joten en täysin tiedä. Niinhän se menee.

Ja jos täällä on joku joka tunnistaa itsensä että on juurikin tuollaisessa elämäntilanteessa missä puoliso ei auta ja tuntuu et kaiken saa tehdä yksin. Niin miten haluaisit ystävän tukevan sinua ja mikä on pahinta mitä voi sanoa ja ns.möläyttää?

Ehkä sun ystävän on hyvä tietää, että on sellaisiakin suhteita joissa mies osallistuu kotitöihin ja joissa miestä ihan oikeasti kiinnostaa puolisonsa hyvinvointi?
Ehkä sun tukemisesi voisi olla sitä, että ystäväsi ymmärtää, ettei hän odota mieheltään mahdottomia eikä ole väärin vaatia, että perheen toinen aikuinen osallistuu myös kodin ylläpitoon ja perheen hyvinvointiin.

 

[Vasemman käen rukkanen]

Hitto mä vedän herneen nenään aina kun joku puhuu kotitöissä auttamisesta. Sen perkele pitäis olla osallistumista

 

[vierailija]

Hitto mä vedän herneen nenään aina kun joku puhuu kotitöissä auttamisesta. Sen perkele pitäis olla osallistumista

Tottahan tuo. Itse en myöskään jotenkin käsitä miten sellaisen tilanteen hyväksyy? Kyllä aikuisen pitää osallistua tai sitten olla yksin ja huolehtia vain itsestään. Mutta koska juurikin mulla on aika negatiivinen kuva sellaisista nahjuksista jotka ei musta rakasta laisinkaan, vaan käyttää hyväkseen ajattelin kysyä neuvoa ettei tule sanottua pahasti.
-ap

 

[vierailija]

Miehen haukkumiseen ei kannata mennä mukaan, vaikka puoliso niin tekeekin. Harvempi nimittäin tykkää, jos vieraat alkavat moittia omaa puolisoa.

Jos hyvästä kaverista olisi kyse, niin varmaan voitaisiin yhdessä miettiä, voiko tilannetta korjata tai muuttaa jollain tapaa. Mikä olisi se keino, jolla miehen saisi osallistumaan. Mikä on esteenä sille, ettei mies osallistu. Jos ymmärtää syyt miehen käytökselle, niin on helpompi löytää ratkaisuja tilanteeseen.

 

[.....]

Hyvät kommentit kaikilla yllä olevilla.
Ei sitä omaa hyvä tilannetta tarvitse salata, se toimii hyvänä esimerkkinä ja ehkä innoituksena parantaa omaa suhdetta tasapuolisemmaksi. Ei toki tietenkään kannata kauheasti leuhkia, miten hyvin omat asiat on, mutta sillä tavalla vaivihkaa hillitysti voi kertoa, että kyllä niitä tasa-arvoisiakin kumppaneita löytyy.... tai monesta sellaisen pystyy ainakin kouluttamaan, jos on mamma aikoinaan pilalle kasvattanut

 

[.....]

Miehen haukkumiseen ei kannata mennä mukaan, vaikka puoliso niin tekeekin. Harvempi nimittäin tykkää, jos vieraat alkavat moittia omaa puolisoa.

Jos hyvästä kaverista olisi kyse, niin varmaan voitaisiin yhdessä miettiä, voiko tilannetta korjata tai muuttaa jollain tapaa. Mikä olisi se keino, jolla miehen saisi osallistumaan. Mikä on esteenä sille, ettei mies osallistu. Jos ymmärtää syyt miehen käytökselle, niin on helpompi löytää ratkaisuja tilanteeseen.

Jep, ei kannata haukkua. Voi toki ilmaista, että eihän tuo reilulta kuulosta yms. mutta ei sen enempää.

 

[vierailija]

Pahinta on varmaan mennä iloisesti selittämään, miten oma mies tekee kaikkea kotona.

Jospa auttaisit sitä ystävää kotitöissä jossain, olisi edes joku apuna.

 

[Nessu87]

Mä olin tommoses suhtees, mies oli niin uskomattoman saamaton ja laiska! Minä heräsin lapsenkaa,laitoin aamupalaa + kotityöt. Ukko nukku vielä 11-12 aikaan ja jakso kitistä jos esikoinen katto aamu piirrettyjä liian lujalla tai kuulu muuta elämisen ääniä kun herra halusi nukkua. Syitä se keksi käyttäytymiselleen millon adhd (ei ole tälläistä todellakaan..) ,masennusta,stressiä vitutusta,väsymystä (btw oli/on työtön joten ei työkriisistä kyse) ym ym ... riitoja tuli paljon,kun herra jakso kyllä kavereillaan juosta kun huvitti,sitä touhua ei estäny mikään edellä mainituista!

Heitin pihalle ja yritettiin jopa erillään asumista ,ei auttanut ...se vähänkin mitä pyysin apua välillä kun täälä kävi oli aivan liikaa. Imuroida ei voinut kun imurin putki muka liian lyhyt, ruokaa ei voinut laittaa koska mulla oli juoksevaa margariinia kun herra ois halunnu tavallista öljyä.roskia ei voinut viedä roskiin asti "sehän ois turhaa kun ne voi viedä kaikki kerralla siivous päivänä!" Eli piilotteli karkki kääröjään millon mihinkin ettei vaan joutuis viiä roskiin asti. Voi onhan näitä...
Mun arkea on helpottanu huomattavasti että erottiin,tommonen suhde syö enemmän energiaa kuin mitä saa! Kannattaa ottaa puheeks ystävän kanssa tuosta ,sanoa että laittaa ukkonsa "kovaakovaa vasten" .

 

[Nessu87]

Oot muuten onnekas et sulla on mies joka auttaa ja tukee

 

[Nessu87]

Niin ja sitä vielä että.mä oon kyl arvostanu niitä mun ystäviä jotka tästä asiasta on sanonu suoran mielipiteensä... kaikki ne ollu sitä mieltä että jos ei ukko ala muuttua niin parempi heivata pihalle! Nää kommentit auttanu mua myös ymmärtää/näkemään paremmin ettei toisen kuulu tehä kaikkea ja toinen vaan lorvia,että suhteissa pitää olla molemmin puolista apua.

Sit oli näitä mun exän "puolustajia" joidenka mielestä mun pitäs vaan ymmärtää että hänellä on vaan ressiä ja vaikeeta just nyt, "kyllä se siitä ajankaa" aikaa kulukin sit pidemmän ajan ja homma vaan paheni! Sit alko kunnolla harrastaa näitä reissujaan joissa saatto olla 1-3 päivää ,näihin reissuun lähettiin joko yht äkkiä tai haastamalla riitaa pikku jutuista että sai syyn lähteä ,yleensä kun tuli puhe siivous päivästä tai muusta mihin oisin apua tarvinut.

Joten älä/älkää ainkaan pyytäkö ymmärtämään ja odotteleen parempia päiviä. Sun kaverin ois hyvä avata silmät tuolle touhulle,varmasti hän tiedostaa asian mutta on tavallaan "tottunut" siihen tilanteeseen . Niin itellä meni ,jossain vaiheessa en ees pyytänyt apua kun sitä apua ei kuitenkaan ois saanut tai ois tullu riitoja... jotenkin sitä välil tuntu et saa asiat nopeemmin kun tekee kaiken itse eikä odota toisrlta yhtään mitään.

Enään en tohon samaan lähtis...

 

[päätön]

monesta sellaisen pystyy ainakin kouluttamaan

koiria koulutetaan.

 

[.....]

koiria koulutetaan.

Myönnetään, kalskahti omaankin korvaan rumalta, mutta en jaksanut keksiä parempaa. Mitenhän se menisi;
- koiria koulutetaan
- lapsia kasvatetaan
- miehiä ööööö.... ohjataan?
.... tai ainakin yritetään

 

[vierailija]

Sopivalla ohjauksella saamattomasta miehestä voi saada ihan hyvän. Jos vaimo on kova touhuamaan eikä mies ole tottunut tekemään kotitöitä, niin mies ei välttämättä edes tajua, että hänen odotetaan tekevän jotain.

Ohjaaminen on taitolaji. Jos sen saa tehtyä fiksusti, niin mies ei edes huomaa, että häntä on ohjailtu. Jos sen taas tekee huonosti, niin homma menee nalkutuksen puolelle ja lopputulos voi olla alkutilannetta huonompi. Joskus taas suora käskytys ja vaatimukset on paras vaihtoehto. Se, mikä tepsii yhdessä tilanteessa, ei välttämättä toimi toisessa. Kaikkiin ei tepsi mikään, mutta toivottavasti miehellä on siinä tapauksessa muita avuja, jotka korvaavat kotitöissä esiintyvät puutteet.

 

[AivanSama]

Hitto mä vedän herneen nenään aina kun joku puhuu kotitöissä auttamisesta. Sen perkele pitäis olla osallistumista

Mieheni kerran erehtyi sanomaan, että "kyllähän hän yrittää autella kotitöissä mahdollsimman paljon"... no jäi yhteen kertaan tuo sanominen.

 

[Venus kk]

Hei
Ehkä voisit kannustaa ystävää varaamaan ajan perhe/paripsykoterapeutille, usein se on sen ammattilaisen sanottava suoraan ukolle. En käsitä tollasia laiskoja itsekkäitä miehiä. Miten ne kehtaa? Siskollani on samanlainen. Mutta jos sanon siskolle että koeta nyt vaatia aikuiselta mieheltä vastuunottoa. Niin sisko pitää puol vuotta mykkäkoulua sen sijaan että kohdistais vihansa oikeaan henkilöön p*****n aviomieheen joka käyttäytyy kuin siskoni olisi siivooja/pyykkäri piika.

En siis tiedä mitä saa sanoa, mutta jollain sen äijän on tajuttava. Pitäkää tyttöjen ilta ilman lapsia joutuupahan ainakin ujko lasta hoitamaa.

Vähän hankala otsikoida, mutta siis.. Usein tulee ongelmaksi miten voi tukea sellaista ystävää jolla mies ei oikeasti auta kotihommissa ja toinen on ihan väsynyt ja uupunut. Itsellä tilanne on suoraan sanottuna loistava. Mies hoitaa lapsia ja kotia yhtä paljon. Minulla tulee mieleen sellaisista miehistä jotka ei auta mieleen vain lähinnä "no rakastaako se oikeasti ollenkaan, kun ei välitä toisen hyvinvoinnista."
On suhteita jossa nainen tekee kaiken kotona vaikka käy myös töissä (varmasti myös toiste päin). On jopa niin että mies on kotona kaiket päivät muttei silti tee mitään.

Haluaisin kuitenkin olla ystävien tukena ja että he saavat myös minulle valittaa. Jotenkin ehkä hankala kun en voi sanoa takaisin "noin meilläkin just menee". Tällä hetkellä koen ettei nämä ystävät oikein halua avautua kun en osaa mitään järkevää neuvoa antaa. Tai no omasta mielestä ehkä mutta kun en tilanteessa ole niin en ole, joten en täysin tiedä. Niinhän se menee.

Ja jos täällä on joku joka tunnistaa itsensä että on juurikin tuollaisessa elämäntilanteessa missä puoliso ei auta ja tuntuu et kaiken saa tehdä yksin. Niin miten haluaisit ystävän tukevan sinua ja mikä on pahinta mitä voi sanoa ja ns.möläyttää?