Mitä sellaisia ruokia et halunnut syönyt lapsena, mutta joita nykyään syöt?

[Minä vain.]

Entä mitä sellaisia ruokia söit mahdollisesti lapsena, mutta joista et enää tykkää?

Minä en lapsena pitänyt lainkaan kaalista, esimerkiksi kaalilaatikosta, kaalikeitosta tai kaalikääryleistä, mutta nyt syön niitä mielelläni, varsinkin kaalikeittoa ja kaalilaatikkoa. Homejuustoja maistoin muistaakseni ensimmäisen kerran noin 17-18 vuotiaana, enkä pitänyt niistä silloin yhtään joten tuskin olisin niitä syönyt lapsenakaan. Nykyään pidän kovasti homejuustoista, erityisesti sinihomejuustosta pizzan päällä. Puuroista ja keitoista en erityisesti lapsena pitänyt (riisipuurosta, pinaattikeitosta ja hernekeitosta tosin pidin jo silloin), mutta nykyään syön niitäkin.

Veriohukaisia ja muitakin veriruokia söin lapsena, vaikka ne eivät erityistä herkkuani olleetkaan. Nykyään en pysty syömään mitään muuta verta sisältävää ruokaa kuin mustaa makkaraa. Maitoa suostuin lapsena juomaan, mutta nykyään inhoan sitä. Siis inhoan maitoa sellaisenaan juomana ilmeisesti siksi, että minut pakotettiin joka aterialla juomaan sitä lasillinen ja mitä enemmän pakotettiin, niin sitä vähemmän siitä pidin.

 

[....]

Minäkin söin lapsena verilettuja, maksalaatikkoa ja mustaamakkaraa. Nykyään en voisi kuvitellakaan syöväni veri- tai sisäelinruokia. Samoin mämmi maistui lapsena, nykyään ei sitten millään, osittain ulkonäön takia.

Hernekeitto oli lapsena herkkua, mutta joskus ala-asteen jälkeen en ole vaan kyennyt syömään sitä. Ällöttää koko ruoka, kun joku vitsailee aina ilmavaivoista kun jossakin on tarjolla hernekeittoa.

Maitoa lipitin kiltisti lapsena. Nuorena oli välillä monen vuoden tauko, kun en oikein tykännyt juoda sitä. Parikymppisenä en juuri koskaan edes ostanut kaupasta maitoa, ellen tarvinnut ruoanlaittoon. Sitten aloin juoda kahvini maidon kanssa (aikaisemmin olin juonut mustana) ja muutenkin opettelin juomaan sitä taas.

Inhosin lapsena sipulia ja vihasin sitä, kun hoitotäti laittoi sitä paljon joka ruokaan. Nykyään rakastan sipulia, etenkin valkosipulia ja laitan niitä melkein kaikkiin ruokiin. Inhosin myös appelsiinia ja pannukakkua, nykyään tykkään molemmista. Voi kun saisikin jostakin hyvin tehtyä pannukakkua.

 

[Määä]

Inhosin nuorempana kaikkia munamaito/kermasotkuja, kiusauksia yms. Nykyään laitan itsekin ja syön sujuvasti. Paitsi makaronilaatikkoa.
Myös keitetyt vihannekset, porkkanat yms. olivat pakkopullaa, kunnes alkoi nuorena aikuisena se ruoan värittömyys tympiä ja aloin lisätä väriä tarkoituksella.
Sieniä ja homejuustoa maistelin useat kerrat, että kun kaikki muutkin tykkäävät niin täytyy niiden olla hyviä. Ja mähän lähes oksensin.
Nyt rakastan homejuustoa, ja ainakin herkkusieniä olen oppinut syömään.
Kaaliruokia inhosin myös, pitäisi oikeastaan kokeilla tehdä itse, raakana olen kyllä tykännyt sitä syödä aina.
Toisinpäin en kyllä nyt muista mitään olevan. Tosin ihan pikkulapsena olen kuullut vetäneeni hullun lailla silliä, ja sitä en isompana ole pystynyt syömään. Mutta tuon kertojan puheisiin nyt ei aina voi luottaa.
Niin ja
joulukinkun syömisen lopetin joskus lapsena huonon saippuan makuisen kinkun myötä, ja vasta nelikymppisenä meillä alettiin ihan itse paistaa kokonainen kinkku, vaikka sianlihaa muuten olenkin aina tykännyt syödä.
Perunaakaan en syönyt oikeastaan pariinkymmeneen vuoteen, ja sitä ennenkin se lähinnä maistui pahalle, mutta oli sellainen vähän pakollinen kuitenkin, nyt tykkään syödä.

 

["Sirkkeli"]

Lemppariruoka pentuna oli maksakastike. Nyt en voi kuvitellakaan syöväni sitä. Kun tiedän, että mikä on maksan tehtävä.
Sipulia inhosin penskana, vanhempana olen siitä tykännyt. Sieniä ole inhonnut aina, ja en ole oppinut tykkäämään niistä, vaikka olen yrittämällä yrittänyt. Yäk täytetyt herkkusienet tai ne pitsassa, yäk suppilovahverot.

 

["Mie"]

Sienistä opin tykkäämään vasta myöhemmällä iällä. Muuten kyllä olin lapsena kaikkiruokainen, meni maksat, veriletut yms.

 

[uiuyghuyg]

Lapsena en tykännyt homejuustosta tai juuri mistään muistakaan juustoista. Pitsankin päältä se piti kuoria pois. Nykyään juusto on yksi paheistani ja selkeästi yksi liikakilojen aiheuttaja. Tosin vuohenjuusto ei uppoa edelleenkään.

Lapsena inhosin myös oliiveja, kapriksia ja kaikkia voimakkaita mausteita. Nykyään nekin ovat suurta herkkua!

Lapsena en myöskään sietänyt mitään kokolihaa. Ruoka jäi syömättä, jos lihassa oli luita tai läskiä. Nykyään rasvainen tirisevä pihvi ja kaikki luineen kypsytetyt lihat vievät kielen mennessään.

 

["vieras"]

kinkku. Mä en syönyt kinkkua missään muussa muodossa kun joulukinkkuna. Sit vain yksi kaunis ilta jääpissa odottavat kinkkusarvet rupes huutelemaan mulle ja siitä se sitten lähti.

hernekeitosta taas olen tykännyt aina. nykyään en vaan pysty syömään sitä enää, kun vatsa menee ihan sekaisin. sama homma on tosin monissa muissakin ruuissa. Mut hernaria ikävöin eniten. :/

 

["Dicentra"]

Juustosta en tykännyt lapsena lainkaan. Nykyisin valitettavasti maistuu...

 

[Laina elämää]

Kaikki kaaliruuat

 

["joujou"]

lapsena en sietänyt pitsaa tai hampurilaista, nykyään tulee välillä roskaruokafiilis ja nuo maistuu hyvin. Lapsena lemppareita oli maksalaatikko, verilätyt ja -makkara, mutta en ole vuosiin enää syönyt vaikka voi olla että vieläkin maistuisivat ihan hyvälle. Äidin tekemä muikkulaatikko sai mut lapsena yökkimään, mutta nykyään se maistuu todella hyvälle

 

[Minskii]

Vihanneksia, juustoa, pitsaa, puuroa ja ja ja ja... Lista on loputon, olin todella vaikea lapsi syömään. Äitini vielä kauhistelee sitä ja yllättyy vieläkin kun kuulee mitä syön