Mitä sinä tekisit? Asiaa vanhempien talossa asumisesta.

["..."]

Äh, ihan ymmärrettävä reaktio (niin vanhemmiltasi kuin sinun vittuuntumisesti).
Talon rakentaminen on ihan älyttömän rankkaa puuhaa ja siinä menee aikaa, joten on selvää, että kun se vihdoin on valmis, on siitä ylpeä ja sitä haluaisi pitää siistinä yms., vaikka ei olisi omakaan. Rakentaminen on myös tosi rankkaa, ja väsymys purkautuu vasta, kun homma on ohi. Joten vanhempiesi reaktio johtui ihan vain siitä, uskoisin.
Mutta joo, onhan sinulla oikeus tuosta vittuuntua, mutta älä tee asiasta isompaa numeroa, vaan yritä ymmärtää, mistä tuo vanhempiesi purkaus johtui.

 

[sdf]

Meillä melkein sama ongelma! Ostettiin vanhempieni talo, jossa he asuivat vuosikaudet. Ja siis minäkin asuin nuorena. Mun äiti ei nyt sentään itkemään rupea meidän "sotkut" nähtyään, mutta huomauttamista tulee. Yksikin aamu äiti tuli käymään ja edellisen illan lastensynttäreitten kupit ja muut oli vielä tiskipöydällä. Hän rupesi epäilemään etteikö me osata taloutta hoitaa kun nuokin on vielä tuossa. Ja kun meillä on aina pyykkiäkin kuivumassa! No sitä vaan tulee paljon... ja kun mä en ehdo/jaksa silittää vaatteita niin sekin on kauheeta.

Noh, mä en vaan kiinnitä noihin enää mitään huomiota, yritän ohittaa ihan kun en kuuliskaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";27940274]Linjoilla olen edelleen Ja kyllä, isäni suuttui siitä, missä kunnossa talo oli sisältä. Hän osoitti suuttumuksensa mesoamalla, äitini taas purskahtamalla itkuun. Itse olen samanlainen kuin äitini, eli kun tarpeeksi suututtaa niin alkaa itkettää. Eilen ei kyllä itkettänyt, olin niin hämilläni koko tilanteesta.

Saa nähdä keskustellaanko asiasta kun seuraava mahdollisuus on. Eilen vielä ajattelin, että antaa olla, mutta nyt tuntuu että asia vaivaa niin paljon, että haluan ottaa asian esille. Joko he ymmärtävät, että heidän käytöksensä oli asiatonta ja jatkossa yllätysvierailuja ei suvaita (eikä kotimme arvostelua muutenkaan), tai sitten puramme kaupat ja muutamme oikeaan KOTIIN, jonne heillä ei ole asiaa. Katsotaan, miten käy.[/QUOTE]

Eli vakka on todellakin kantensa löytänyt ja isäsi ja äitisi liitto on todellakin taivaassa solmittu...

Sorry, tuo sinun tilanteesi (=vanhempiesi käytös) on mielestäni niin hämmentävää, että minua naurattaa. Toivottavasti itse ymmärrät kuinka älytön ja absurdi tilanne on? Tuo siis on kuin suoraan jostain komediaohjelmasta. Aloituksen perusteella ajattelin, että teillä olisi ollut suunnilleen ulostetta hierottuna seinille. Silloin olisi edes jollain tavalla voinut puhua, että "ette arvosta taloa"...

 

["vieras"]

[QUOTE="...";27940319]Äh, ihan ymmärrettävä reaktio (niin vanhemmiltasi kuin sinun vittuuntumisesti).
Talon rakentaminen on ihan älyttömän rankkaa puuhaa ja siinä menee aikaa, joten on selvää, että kun se vihdoin on valmis, on siitä ylpeä ja sitä haluaisi pitää siistinä yms., vaikka ei olisi omakaan. Rakentaminen on myös tosi rankkaa, ja väsymys purkautuu vasta, kun homma on ohi. Joten vanhempiesi reaktio johtui ihan vain siitä, uskoisin.
Mutta joo, onhan sinulla oikeus tuosta vittuuntua, mutta älä tee asiasta isompaa numeroa, vaan yritä ymmärtää, mistä tuo vanhempiesi purkaus johtui.[/QUOTE]

Ymmärtää voi, mutta ei todellakaan tarvitse hyväksyä.

 

[ymmärrän molempia]

Molempia ymmärrän tosi hyvin.
Kyllä ärsyttää jos joku määrää omasta talosta.
Toisaalta tajusin kun luin aloituksen, että kyllähän minäkin ostan lapsille usein tavaraa, ja vituttaa kuin pientä sikaa, jos huomaan, että ovat huolimattomia tai eivät arvosta mielestäni tarpeeksi.vaikka olen antanut heille lahjaksi tai ostanut koska vanhempien kuuluu kustantaa lapsensa.

 

["..."]

[QUOTE="vieras";27940372]Ymmärtää voi, mutta ei todellakaan tarvitse hyväksyä.[/QUOTE]

Ei tarvitse hyväksyä, mutta turha alkaa itse tekemään asiasta suurempaa numeroa kuin se on ja alkaa vihoittelemaan tms.
Asiallisesti ottaa asian esiin vanhempien kanssa ja luultavasti, jos vanhemmat ovat suht tolkun ihmisiä, hekin vähän pahoittelevat tapahtunutta.