Mitä te muut yh:t teette iltaisin? Oletteko yksinäisiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en halua olla yksin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

en halua olla yksin

Vieras
Tämä on mulle aika uusi juttu, mies päätti lähteä lätkimään ja nyt olen yksin. Olen iltaihminen ja miehen kanssa tavattiin valvoa puolilleöin, sohvalla telkkaa katsellen tai rupatellen, musaa kuunnellen. Tuntuu orvolta olla niin yksin. Lapsi nukahtaa kahdeksalta, ja sen jälkeen ilta tuntuu hiton pitkältä...

Pitäis kai aktivoitua muutenkin, ja etsiä muuta seuraa. Meillä oli kai tosi tiivis parisuhde, tai sitten läheisriippuvainen, koska emme tehneet paljoakaan kodin ulkopuolella. Omassa pesässä nyhjättiin. Nyt mies on lähtenyt etsimään uusia tuulia, ja minunkin varmaan pitäisi. Ajattelin aloittaa uimisen, lapsen kanssa. Ostaisin kuntopyörän, jolla vois huristella iltaisin. Mitä muuta sitä keksis? Muutettiin vasta paikkakunnalle muutama kuukausi sitten, eikä ole vielä ystäviä. Miestä mulla ei ole mitään kiirettä vielä hankkia, vaan aion huolehtia nyt vaan itsestäni ja lapsesta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö olis kiva jos olisi kaveripiiriä ja toimintaa kodin ulkopuolella.

Jos jollain olis jotain vinkkejä, niin laittakaa ihmeessä!
 
Oon Monesti miettinyt, että mulla olisi tuollainen tilanne edessä jos miehen kanssa erottaisiin (ei siis olla eroamassa) mutta meillä tyttö 1,5.v. Ja pk-seutu jos joskus kaipaat seuraa tms.
 
Erosta tulee nyt vuosi. Meillä oli yli 10v suhde takana. Olen nauttinut joka hetkestä. Olen ihminen joka viihtyy yksin. Toisaalta näen työssäni joka päivä paljon eri ihmisiä ja saan puhua pälpättää heille. Myöskin pieni tiivis ystäväpiiri on ollut todella tärkeä. Mutta nautin kun saan olla kahdestaan lapsen ja koiran kanssa.
Eli mitään vinkkiähän tässä ei tullut vaan omat kokemukset. Eli toisaalta tarvin ihmisiä ympärilleni mutta nautin olla omissa oloissa.
 
Erosta tulee nyt vuosi. Meillä oli yli 10v suhde takana. Olen nauttinut joka hetkestä. Olen ihminen joka viihtyy yksin. Toisaalta näen työssäni joka päivä paljon eri ihmisiä ja saan puhua pälpättää heille. Myöskin pieni tiivis ystäväpiiri on ollut todella tärkeä. Mutta nautin kun saan olla kahdestaan lapsen ja koiran kanssa.
Eli mitään vinkkiähän tässä ei tullut vaan omat kokemukset. Eli toisaalta tarvin ihmisiä ympärilleni mutta nautin olla omissa oloissa.
Minäkin viihdyn yksin, vähän liiankin kanssa. Siksi mun täytyy vähän hankkia seuraa, koska eihän se ole lapsellekaan hyväksi olla vaan äidin kanssa. Perhe asuu kyllä melko lähellä, mutta en heitä nää kuin pari kertaa kuussa. Se ystäväpiiri tosiaan puuttuu, jonkun kanssa lähteä kahville tai pyörälenkille tai puistoon lasten kanssa.
 
voimia sulle! muista, on monia muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia. itselläni on mies mutta muuten tuntuu yksinäiseltä koska täällä uudella paikkakunnalla ei ole ystäviä. aloita vain uusia harrastuksia ja käy töissä/koulussa niin tutustuu ihmisiin ja saa toiv. kavereitakin!
 
[QUOTE="joku";23679111]voimia sulle! muista, on monia muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia. itselläni on mies mutta muuten tuntuu yksinäiseltä koska täällä uudella paikkakunnalla ei ole ystäviä. aloita vain uusia harrastuksia ja käy töissä/koulussa niin tutustuu ihmisiin ja saa toiv. kavereitakin![/QUOTE]
Niin, jostain on aloitettava. Tietysti nyt juuri tän eron jälkeen on sellainen kaaos päässä, että ei oikein tiedä mistä aloittais uuden elämän rakentamisen. Todellinen identiteetin uudelleenjärjestely. Ja siihen vielä sydämessä kytevät rakkauden tunteet, ja negatiiviset tunteet, ikävä. Minä olen miettinyt, että pitää vaan keksiä paljon toimintaa, ja siitä se lähtee rullaamaan.
 
Minä taas olen Joensuusta. Minä katson yleensä televisiota iltaisin tai chattaan kavereideni kanssa. En tarvitse juurikaan enempää, mutta joskus olisi hyvä kun olisi joku kainalossa.
 
[QUOTE="vieras";23679444]Minä taas olen Joensuusta. Minä katson yleensä televisiota iltaisin tai chattaan kavereideni kanssa. En tarvitse juurikaan enempää, mutta joskus olisi hyvä kun olisi joku kainalossa.[/QUOTE]

mie oon kotosin joensuusta, no ei tää tähän aiheeseen mitenkään kuulu, mutta kaipuu on entiseen kotikaupunkiin, jonne jäi myös hyviä kavereita.
 
Eilen menin nukkumaan ennen lapsia. :D Olin niin poikki. Iltaisin saatan katsoa dvd:ltä jotain, tehdä palapelejä, lukea kirjoja, opiskella, kuntoilla kotosalla tms. Varmaan olen aika erakko, mutta nautin yksinäisistä hetkistä iltaisin/aamuisin.
 
Eilen menin nukkumaan ennen lapsia. :D Olin niin poikki. Iltaisin saatan katsoa dvd:ltä jotain, tehdä palapelejä, lukea kirjoja, opiskella, kuntoilla kotosalla tms. Varmaan olen aika erakko, mutta nautin yksinäisistä hetkistä iltaisin/aamuisin.

Samoilla linjoilla täälläkin. :D Aika usein arki-iltoina menen samaan aikaan nukkumaan lasten kanssa tai teen juuri noita NCM:n mainitsemia asioita. Kuntoilu ainakin kannattaa: Saa hyvän mielen, keho muokkaantuu parempaan suuntaan ja löytää helposti uusia kavereita.
 
pari ekaa vuotta ihan itseeni ja lapsiin keskittyen. Iltaisin usein kudoin, katsoin telkkaria, luin tai olin netissä. Nyt mulla on kiva uusi mies kiikarissa joka tulee illalla kylään aina kun haluun ja yleensä pari kertaa viikossa riittää kun olen oppinut tarvitsemaan omaa aikaa. Nykyään siis nautin kun saan olla ihan yksinäänkin välillä.
 
voi mä niin nautin silloin yh:na kun sai vaan olla iltaisin. kuuntelin musaa, katoin telkkarii, siivosin (joka ilta). sain kelattua läpi koko elämäni siihen asti. teki niin hyvää oppia olemaan yksin, itseeni kanssa. :heart:
 
Mun päivät on niin täynnä toimintaa, että usein meen nukkumaan lapsen kanssa samaan aikaan, puol yheksän, yheksän aikoihin.
Jos kuitenkin satun valvomaan, teen kotitöitä tai luen tentteihin yleensä. Tai pelaan Wiillä Zumbapeliä.:)
 
Viihdyn yksin, joten ei tunnu pahalta illat. Luen, katson telkkaria, surffaan netissä, teen kotihommia, juttelen puhelimessa tai facessa kavereiden kanssa... Eli sitä samaa, mitä pariskunnatkin varmaan tekee :)
 

Yhteistyössä