Mitä te teette, kun tulee oman tilan tarve?

[minä]

Tai tuleeko teille edes?
Minä olen välillä niin totaalisen täynnä tätä vaatimusten sävyttämää arkea. Ihan kaikkea siinä, kotitöistä lastenhoitoon ja seurusteluun ja äääh. Haluaisi vaikka olla koneella 10 minsaa ilman keskeytystä, tai mieluummin vielä tehdä jotain ihan omia projekteja (esim. mulla valokuvailu - muutakin kuin lapsikuvia).

Mitä te teette, kun tällainen oman tilan tarve tulee? Oletuksena, ettei siinä arjessa voi vaan alkaa tehdä omia juttuja, kun toinen aikuinen on töissä päivät. Illalla taas olen usein liian väsynyt tekemään mitään kovin suurta.

 

[Neith]

koitan kestää siihen että pääsen töihin, tai sulkeudun makkariin lukemaan jne. tai sitten tulevaisuudessa kun saadaan askarteluhuone valmiiksi niin lukkiudun sinne korvatulppien kanssa.. ja tietty joutuu kestämään siihen asti että ei ole yksin kotona vastuussa kaikesta

 

[4n äiti]

tarvetta ei tule, kun ottaa aikaa (tai saa!) säännöllisesti. käyn urheilemassa, kuorossa tai kartsalla. mulla on erittäin kova itekseen olemisen tarve, en halua edes urheilla kenekään kanssa, paitsi miehen kanssa pyörälenkit ja vaellus. kun urheilee paljon, jaksaa ihmeesti lasten kanssa. ja mies tekee kanssa kotihommia. keskeytyksiin olen jo niin tottunut lasten kautta ja työelämästä, että se ei haittaa.

 

[äiti neljälle]

Odottelen aikaa parempaa hamassa tulevaisuudessa
Muutaman vuoden päästä on talo aika hiljainen, kun muksut "omilla teillään" kavereilla, harrastuksissa jne.

 

[Timangi-]

Kun mulla rupee tulemaan seinät päälle, mä lähden lenkille koiran kanssa. Tai koirapuistoon seisomaan tunniksi/pariksi. Tai sitten soitan kaverille ja sanon, että nyt Daami mennään kaupungille kahvittelemaan

 

[vieras]

Voi äitikin välillä sanoa, ettei ole käytettävissä jos kotona kaksi vanhempaa.

 

[Katriina]

Mulle tulee tuollaista pakonomaista tarvetta tosi harvoin, tai ei koskaan oikeastaan. Mutta mä olen järjestänyt viikottain arkeeni lenkkiä ja toisinaan kahvittelen kavereiden kanssa.

Luksusta on siivouspäivä niin, että mies vie lapsen muualle ...

 

[gt]

Muutun kiukkuiseksi ja kärttyiseksi, tiuskin lapsille ja miehelle. Tuskastun ja alan puhumattomaksi. Yleensä silloin mies vie lapset jonnekin muualle ja antaa mun olla rauhassa, eli järjestää sitä kaipamaani rauhaa.

 

[ap]

Muutun kiukkuiseksi ja kärttyiseksi, tiuskin lapsille ja miehelle. Tuskastun ja alan puhumattomaksi. Yleensä silloin mies vie lapset jonnekin muualle ja antaa mun olla rauhassa, eli järjestää sitä kaipamaani rauhaa.

Näin se minullakin tuppaa menemään, vaikka muilla vastaajilla oli paljon rakentavamman oloisia kommentteja :-(

Viikonloppuisin ja iltaisin on tuo mies auttamassa ja tekemässä onneksi osansa, joskus vaan päivät on ihan kaameaa piinaa... ja kiukutteluhan ei tosiaankaan auta, tiedän.

 

[4n äiti]

Muutun kiukkuiseksi ja kärttyiseksi, tiuskin lapsille ja miehelle. Tuskastun ja alan puhumattomaksi. Yleensä silloin mies vie lapset jonnekin muualle ja antaa mun olla rauhassa, eli järjestää sitä kaipamaani rauhaa.

Näin se minullakin tuppaa menemään, vaikka muilla vastaajilla oli paljon rakentavamman oloisia kommentteja :-(

Viikonloppuisin ja iltaisin on tuo mies auttamassa ja tekemässä onneksi osansa, joskus vaan päivät on ihan kaameaa piinaa... ja kiukutteluhan ei tosiaankaan auta, tiedän.

anteeksi, pistää silmään tuo "mies auttamassa" ...mies on myös vanhempi lapsilleen, tasa-arvoinen sellainen, eikä mikään äidin apuri sentään?

 

[gt]

Muutun kiukkuiseksi ja kärttyiseksi, tiuskin lapsille ja miehelle. Tuskastun ja alan puhumattomaksi. Yleensä silloin mies vie lapset jonnekin muualle ja antaa mun olla rauhassa, eli järjestää sitä kaipamaani rauhaa.

Näin se minullakin tuppaa menemään, vaikka muilla vastaajilla oli paljon rakentavamman oloisia kommentteja :-(

Viikonloppuisin ja iltaisin on tuo mies auttamassa ja tekemässä onneksi osansa, joskus vaan päivät on ihan kaameaa piinaa... ja kiukutteluhan ei tosiaankaan auta, tiedän.

Niin, en väittänytkään että tuo olisi hyvä tapa reagoida, päinvastoin. Mutta näin se vaan tuppaa tosielämässä menemään.

 

[ap]

Muutun kiukkuiseksi ja kärttyiseksi, tiuskin lapsille ja miehelle. Tuskastun ja alan puhumattomaksi. Yleensä silloin mies vie lapset jonnekin muualle ja antaa mun olla rauhassa, eli järjestää sitä kaipamaani rauhaa.

Näin se minullakin tuppaa menemään, vaikka muilla vastaajilla oli paljon rakentavamman oloisia kommentteja :-(

Viikonloppuisin ja iltaisin on tuo mies auttamassa ja tekemässä onneksi osansa, joskus vaan päivät on ihan kaameaa piinaa... ja kiukutteluhan ei tosiaankaan auta, tiedän.

anteeksi, pistää silmään tuo "mies auttamassa" ...mies on myös vanhempi lapsilleen, tasa-arvoinen sellainen, eikä mikään äidin apuri sentään?

Ja tekemässä osansa siinä lukee myös.
Iltaisin ja viikonloppuisin tekeekin ihan tasavertaisesti. Ymmärrettävästi työpäivien aikaan vastuu on minulla ja sitä myötä aika moni arjen asia jää minun hoidettavakseni. Se ei ole ongelma, vaan jotenkin se, että tuntuu kuin ei jaksaisi antaa itsestään koko ajan muille.

 

[hyytikyppynen]

Lähen navettaan tai mettään.