mitä teen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

taala

Vieras
meillä on 9 vuotias koiranarttu joka on aina ollut arka mutta agressiivinen. Pelkää mmm. sateensuojia, vieraita ihmisiä ja puolustautuu ja purkaa pelkoaan rähisemällä. Samoin vastaan tulevat koirat rähistään jne jne.
Koira ei ollut ihan pentu meille tullessa ja jotainhan sille on sattunut kun ei pelkoja ole saatu pois edes "terapiassa" ja koulutuksessa vaikka ammatti ihmiset ovat olleet apuna.
Nyt meillä on ongelmaa kerrakseen kun on pieni lapsi. Koira ressu joutuu etsimään piilopaikkoja ettei lapsi jahtaa sitä. Osittain se on joutunutkin oven taa kun lasta tietenkin kiinnostaa tuo koira. Toki kiellämme lasta ja suojelemme koiraa, mutta tilanne alkaa olla aivan sietämätön. Monta lähellä piti tilannetta on ollut ja kunnon ärinät lapselle.
Minulla on kamala suru puserossa kun nään että koira ressu kärsii tilanteesta. MITÄ MINÄ TEEN? Kertokaa hyvä ihmiset mikä on koiralle parasta, koska koira on todella rakas enkä haluaisi että se kärsii. On varmaan väärin antaa näin vanha koira eteenpäin?? On varmaan väärin lopettakin se??
 
meillä on sheltti (ikää jo 6v) samanlainen..
sängyn alusta on koirien turva...
kun koirat menevät sinne jopa me aikuiset jätetään ne rauhaan..
kuinka pieni lapsesi on??
meillä on 4 ja 2 tytöt..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.09.2006 klo 09:15 Mellu kirjoitti:
meillä on sheltti (ikää jo 6v) samanlainen..
sängyn alusta on koirien turva...
kun koirat menevät sinne jopa me aikuiset jätetään ne rauhaan..
kuinka pieni lapsesi on??
meillä on 4 ja 2 tytöt..

Kiva että koira saa olla sängyn alla turvassa..Mitenkähän paljon se viettää aikaa siellä sängyn alla?
 
MOi Mellu!

Meillä on vuoden vanha poika. Mekin annamme koiran olla rauhassa sängyn alla kun se on sen turvapaikka ja koirathan on "luola eläimiä". Kuinkas teidän lapsoset koiraan suhtautuu? Onko yhtään kiinnostus vähentynyt? Ja näyttääkö teidän koira "kärsivän" tilanteesta? Jotenkin on niin toivoton olo koska koirat on laumaeläimiä ja toki tahtoisvat viettää aikaa muuallakin kuin piilossa.....
 
Mulla oli 4-v uros joka kanssa kauheesti pakoili. Se plussa koiralle että ei ollu agressiivinen, vaan reagoi lapseen (ja kaikkiin koviin ääniin, lapse kiljahtamiseen jne) vain stressaantumalla kamalasti.
Ja tää poitsu ei kyllä edesauttanu asiaa kun huomas että koirahan on helppo saada juoksemaan ympäri taloa häntä koipien välissä.
Löysin uuden ihanan kodin dogille, meille tää oli hyvä päätös. Koiralla oli kurjaa meillä.
Se uuteen kotiin sopeutuminenkin on paljon koirasta kiinni. Ja kaikista osapuolista muutenkin.
Kannattaahan sitä yrittää (ainakin minusta), mutta mie varmaan kokeilisin yhteen paikkaan ja jos ei sopeudu niin en jatkas enää sitä linjaa sitten, on se stressaavaa kuitenkin.

Voimia päätöksentekoon :hug:
 
Minusta teidän pitäisi kieltää lasta koskemasta koiraa. Koska tiedätte, että koira on arvaamaton on tämän kiellon oltava ehdoton, aivan niin kuin mikä muu tahansa kielto, joka on lapsen terveydelle välttämätön.

En tiedä kuinka villejä poikalapset on, mutta uskon että keskustelemalla ja kertaamalla asiaa miksi näin on jne päivittäin poikakin tajuaa ja muistaa että koiraa ei kosketa, pelotella ja jahdata. Että koira tarvitsee vain omaa rauhaa.

Lapsen ei tarvitse olla koiran kanssa, ei tarvitse silittää tai leikkiä niin kauan kuin oppii olemaan rauhallinen koiranne kanssa ja siihen voi mennä monta vuotta vielä. Lapsi oppii sen myöhemmin ja koirakaan ei nauti tilanteesta joten sitä on siihen turha nyt alistaa.
 
meillä on lapsella ehdoton koiraan koskemiskielto jo kummankin edun nimissä. mutta esim kun tuodaan koiraa lenkiltä sisään niin kovasti teksi mieli mennä koiran perään ja kurkistella minne se meni jne.
Sitä vaan tässä mietin että sekoaako koiran pää kun joutuu "pakoilemaan" ja kurkkimaan yli olan.
Kovasti se kuitenkin etsii lasta jos me tulemme kotiin ilman häntä (pari kertaa ollut hoidossa). Ja yö itkujen aikaan tulee katsomaan mikä hätänä. Kyllä se tietää että on laumanjohtajan pennusta kyse mutta hirvittää vaan että kuinka tässä vielä käy...
 
Mitä jos hommaisit näin ensiavuksi vaikka sellaisen koiraportin johonkin oviaukkoon, näin koira saisi olla tuossa huoneessa lapselta rauhassa, mutta näkisi kuitenkin perheen touhuja? Ja ottaisin vielä yhteyttä johonkin hyvään koiraterapeuttiin, esim. Vilander. Koska toivottomia koiria harvoin on, omistajia sitäkin enemmän.
 
Petsin sivuille huutelemaan kitiskaa. Loistava ja asiansa osaava koiraterapeutti. Meillä auttoi kitiskan neuvot ja kukkatipat.... Ei saa nauraa... ne auttoi ihan oikeasti. Meillä myös kielletään koiraa erittäin ankarasti murahtamalla jos murisee innokkaalle 1 vuotiaalle. Myös lasta kielletään menemästä koiran perässä ja nyt kun nuorin on liikkunut puoli vuotta koira alkaa tottua ja poika osaa olla iukan varovaisempi.

www.pets.fi ja keskustelut. eteläsuomi tai länsisuomen lääni on ainakin vilkkaita palstoja. Varmasti saa hyviä ohjeitä. Kitiskalta saa ihan konkreettisia toiminta ohjeita.
 

Yhteistyössä