Mitä tehdä 5-vuotiaalle, joka vänisee koko ajan, kilpailee kaikesta ja itkee kun ei muka osaa tai kehtaa edes yrittää?

["apua"]

Meinaa mennä hermot, enkä tiedä että itkeäkö vai nauraako, kun tuo 5-vuotias itkee, narisee tai vänisee koko ajan, mikään ei ole hyvin, kaikesta löytyy huonoja puolia, pikkuveljellä on parhaat lelut, haluaa viedä ne kaikki, ottaa kädestä ja sitten itse valittaa, jos joku toinen vie häneltä lelut. Ei osaa pukea vaatteita, vaikka osaa, mutta aina on joka asiaan vastauksena en osaa, ja jos sanon että yritä tai harjoittele, niin ei muka osaa. Äsken ulos mennessä pikkuveli otti sankon ja lapion, 5-vuotiaan mielestä just ne jotka hän olisi halunnut. Eikä muut kelvanneet, ne vaan lenteli pitkin pihaa. ARRRRGHHH! Että meinaa mennä hermot. Mitä ihmettä mä teen tuolle? Kun tuntuu, ettei puhe mene perille. Ei auta vaikka kuinka häntä kannustaisi yrittämään, sanoo että yritä niin onnistut, eikä kukaan osaa ennen kuin yrittää... olen yrittänyt opettaa, olen yrittänyt selittää kaikkea, olen yrittänyt puolustaa jos on aihetta, olen kieltänyt, olen tehnyt kaikkeni. En vaan oikein enää keksi mitä tehdä, että jatkuva negatiivisuus loppuisi.

 

["piipo"]

Oisko äidin huomiota vailla? Narinalla ja temppuilemalla saa huomion kun taas jos on hiljaa niin kukaan ei huomaa...

Eli huomio hyvään käytökseen ja enenpi hellyyttä ja läsnäoloa kehiin...

 

[ap.]

[QUOTE="piipo";28241486]Oisko äidin huomiota vailla? Narinalla ja temppuilemalla saa huomion kun taas jos on hiljaa niin kukaan ei huomaa...

Eli huomio hyvään käytökseen ja enenpi hellyyttä ja läsnäoloa kehiin...[/QUOTE]

En tiedä miten antaisin enemmän hellyyttä tai läsnäoloa kun jo nyt tarjoan sitä koko ajan. En vaan voi vain istua paikallani pitämässä sylissä isompaa kun pitäisi tehdä kotitöitä ja hoitaa pientä vuoden ikäistäkin.

Olemme opettaneet että isot lapset ei narise (iso hän on pikkuveljeen verrattuna, mutta välillä tuntuu että pienempi käyttäytyy kuin olisi se isoveli) ja että hän osaa itse, mutta vanhemmat auttaa jos oikeasti tarvitsee apua. Sitten kun pääsee aina sen narinan ja valituksen yli, niin hommat hoituu mutta lähes koko ajan "taantuu" pikkuveljen tasolle (paitsi ettei edes pikkuveli ole tuollainen narisija).

Sitten kun tuo 5-vuotias käyttäytyy normaalisti, niin hän osaa olla todella ihana lapsi, mutta usein ne huonot hetket tuppaavat sotkemaan kaiken hyvän.

 

["vieras"]

Taitaa olla mustasukkaisuutta. Meillä nimittäin 5-vuotias käyttäytyy välillä ihan samalla tavalla, pikkusiskolla on hänen mielestään kaikki paremmin.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";28241641]Taitaa olla mustasukkaisuutta. Meillä nimittäin 5-vuotias käyttäytyy välillä ihan samalla tavalla, pikkusiskolla on hänen mielestään kaikki paremmin.[/QUOTE]

Ei ole kaikki paremmin, mutta pikkuveli ottaa just ne kaikki lelut mitä hän haluaa, rikkoo lelut ja leikit jne.

Kyllä 5-vuotias osaa olla iloinen siitä, ettei hänen tarvitse enää nukkua päiväunia tai käyttää vaippoja vaikka pikkuveljen täytyy. Useinkin on iloinen ja onnellinen mutta sitten se kiukku iskee, usein ulos lähitesssä tai leikkien alkaessa kun täytyy aina vaan kilpailla kaikesta. Mustasukkaisuuttako sitten lie...