Mitä tehdä, kun ei jaksa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei jaksa enää...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei jaksa enää...

Vieras
Koko viikon ollu sellanen olo, että en enää jaksa ollenkaan tätä elämää... :s Viikko sitten oli eräs juttu, että olin äitille sanonut, että onko pakko jaksaa ikuisesti polvikipua. Sit olin päivän sillee, etten vastannu kellekään puhelimeen, ni sit yks yö tänne tuli poliisit ja kun en sanonut niille melkein mitään, ni soittivat ambulanssin, jotka pyys sit lääkäriltä virka-apua, että poliisit sai väkisin vietyä sinne. Ja sit ku sinne päästiin, ni mentiin päivystyksen jonnekii seuranta-osastolle, johon tuli vartija vahtimaan, etten lähe vetää sielt. Sit jossain vaiheessa lääkäri tuli kyselee, tokas vaan, että juttelet aamulla jonkii mielenterveys-tyypinkaa. Sit yritti lääkitä polvee 3 eri lääkkeellä, joista yksikään ei tehonnut. Juttelin aamulla psykiatristen sairaanhoitajienkaa ja sen jälkeen sain luvan lähtee sielt. Samana päivänä ku lähin sieltä, ni selvis, että vanhempien häkeen soitto oli kosto yhest aiemmasta jutusta.. Sit ku tällä viikolla sanoin äitille kun olin sen luona, että jos se vielä kerrankii v*ttuilee, ni en varmaan enää koskaan vastaa sen soittoihin. No siitähän se riemastu lisää ku luuli, että saa taas keksiä häkeen p**kaa!

Nyt on ollu sellanen olo lähes koko viikon, etten jaksa enää tätä elämää.. Ei tee mieli tehdä mitään, ei ees tee mieli syödä.. Polvikipu on tällä hetkellä kovinta, mitä on koskaan aiemmin ollut, kokoajan koveneekii, viikon koskenu putkeen kokoajan... Kaikki sanoo, että käy fysioterapiassa, siellä se tulee kuntoon. Kaikki tuntuu vähättelevän polvikipuja. No eipä ne muut osaa ehken kuvitellakaan, millaista on elää vuodest toiseen kipujenkaa.. :s

Mikä auttais siihen, että lähtis tällanen olo pois? Jossain vaiheessa ku eräät räkyttää puhelimes, ni mietin vaan, että teen jotain itelleni..
 
No entäs lääkäri, mitä se sanoo? Eiköhän siihen polveen apu löydy, kun käyt lääkärissä ja siellä fysioterapiassa, jos lääkäri lähettää. Ja ehkä sua vaivaa masennuskin, siihenkin on lääkkeitä.
 
[QUOTE="Maca";29572581]No entäs lääkäri, mitä se sanoo? Eiköhän siihen polveen apu löydy, kun käyt lääkärissä ja siellä fysioterapiassa, jos lääkäri lähettää. Ja ehkä sua vaivaa masennuskin, siihenkin on lääkkeitä.[/QUOTE]

Ei siinä lääkäreiden mukaan mitään oo. Tähystyksessä näky os. acl-vamma, mut sen jälkeen otetuissa magneettikuvissa ei, joten ortopedin mukaan siinä ei mitään ole ja fysiatri sano, ettei ota kantaa, onko vaiko eikö, koska se ei ollu tähystyksessä mukana. Viimeksikii se vaan vähens arcoxia-määrää, joten lähti viimeinenkii juttu, joka auttoi polvikipuihin. Viime viikol ne siellä päivystyksessä antoi 90mg arcoxiaa, mut ei sekään enää auta!

Polvikivut on pahentuneet siellä fysioterapiassa käymällä. Tänään viimeks meinas lähtee polvi alta, kun kävelin portaita ylös 2v . Se sillee yliojentuu taakse, ni meinaa aina kävellessä pitkän matkan jälkeen lähtee alta.. Portaiden kävely alas mennessä on tuskallisinta mitä tiedän ku polvi ei koukistu niin paljoo mitä pitäs ku se on vähän väliä niin turvoksissa.

Kaikki vaan sanoo, että pitää vahvistaa lihaksia, mut ei se varmaan niitä kipuja poista.

Oon aika varma, että tää paha olokii lähtis, kun sais polven parempaan kuntoon ja ku yks toinenki asia selviää tässä seuraavien kuukausien aikana ehkä...
 
Ai jaa, no sit on vähän paha jos olet jo erikoislääkäreilläkin käynyt, eikä ole syytä löytynyt.
Lieköhän sulla samanlaista kun mulla joskus nuorempana, jalka oli tosiaan pidemmän kävelyn jälkeen mennä alta, eikä polvi taipunut, en esim. kyykkyyn päässyt.
Silloin liikuin paljon, kävelin pitkin metsiä kilometrikaupalla, ja kotiin tullessa oli aika hankalaa jo kulkeminen. Levossa ei kyllä särkenyt, mitä nyt tietysti arkea hankaloitti ettei toinen jalka taipunut tarpeeksi.
Mä en tullut menneeksi lääkäriin, sidoin vain sitä polvea reissuun lähtiessäni.
Sitten jossain vaiheessa se loppui, tais olla siinä vaiheessa kun olin lopettanut liikkumisen.
Niin no raskausaikana oli myös vaikeuksia päästä kyykkyyn ja portaita alas.
Onpa kyllä harmillinen homma ettei sitä syytä löydy.
Mutta jos sua masentaa elämä kovin, niin niitä mielialalääkkeitä sit ehkä kannattais kokeilla, masentuneena ne kivutkin tuntuu ehkä suuremmilta, ja niissä lääkkeissä muistaakseni on sellaisia joiden pitäisi myös nostaa kipukynnystä.
Onko sulla seurantaa siellä psykiatrian polilla tai missä kävit?
 
[QUOTE="Maca";29572686]Ai jaa, no sit on vähän paha jos olet jo erikoislääkäreilläkin käynyt, eikä ole syytä löytynyt.
Lieköhän sulla samanlaista kun mulla joskus nuorempana, jalka oli tosiaan pidemmän kävelyn jälkeen mennä alta, eikä polvi taipunut, en esim. kyykkyyn päässyt.
Silloin liikuin paljon, kävelin pitkin metsiä kilometrikaupalla, ja kotiin tullessa oli aika hankalaa jo kulkeminen. Levossa ei kyllä särkenyt, mitä nyt tietysti arkea hankaloitti ettei toinen jalka taipunut tarpeeksi.
Mä en tullut menneeksi lääkäriin, sidoin vain sitä polvea reissuun lähtiessäni.
Sitten jossain vaiheessa se loppui, tais olla siinä vaiheessa kun olin lopettanut liikkumisen.
Niin no raskausaikana oli myös vaikeuksia päästä kyykkyyn ja portaita alas.
Onpa kyllä harmillinen homma ettei sitä syytä löydy.
Mutta jos sua masentaa elämä kovin, niin niitä mielialalääkkeitä sit ehkä kannattais kokeilla, masentuneena ne kivutkin tuntuu ehkä suuremmilta, ja niissä lääkkeissä muistaakseni on sellaisia joiden pitäisi myös nostaa kipukynnystä.
Onko sulla seurantaa siellä psykiatrian polilla tai missä kävit?[/QUOTE]
Ei oo mitään seurantaa missään, mut ehkä rupeen käymään jonku tyypin luona, jonka kanssa voi jutella, ku kävin viime vuoden puolella psykologin luona, mut se tyssäs siihen ku se vaihto työpaikkaa..

Olis varmaan parempi suhtautua polvikipuun, jos se olis mennyt itestään hajalle, mutta ku eräät vatipäät sen p**kaks laittoivat..

Jos varais omalääkärille ajan, ni vois sanoo tästä olosta ja polvesta. Sillon päivystyksessä ne sano, että yrittää saada sitä fysiatrian polille aikaa aiemmaks, mut tuskinpa onnistu.
 

Similar threads

Yhteistyössä