Mitä tehdä kun koulu liian "helppoa"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiskä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiskä

Vieras
Meillä siis kolmasluokkalainen, jokaa saa kokeista pääsääntöisesti kymppejä, vaikka ei näe niihin lainkaan vaivaa, esim. ei edes muista tuoda koulukirjoa lainkaan kotiin ennen koetta... Enkun sanat painuvat päähän kerrasta (esim. sanakokeita varten ei lue lainkaan), matikka on helppoa, lukuaineissa riittää, jos kerran lukaisee koealueen läpi ennen koetta, samalla saattaa katsoa telkkua... Myös normaalit läksyt menevät samalla tavalla, kaikki on aina ehditty tehdä koulussa, n. kerran viikossa tekee 5-15 min läksyjä. Ei siis kuitenkaan millään tavalla häiriköi koulussa tai esim. koskaan pyydä opettajalta lisätehtäviä, lapsi on tosi tyytyväinen, kun koulu sujuu hyvin minimipanostuksella.

Tämä on minusta tavallaan harmi, koska tällä tavalla ei opi tekemään lainkaan töitä. Minulla ja miehelläni on ollut sama "ongelma" koulussa (eli tosi hyvä muisti) ja sitten kun opiskellessa tuli eteen asioita, joita varten olisi oikeasti pitänyt tehdä töitä ja lukea, niin se olikin kauhean vaikeaa.

Eli miten opettaa lapsi tekemään töitä, jos koulu on liian helppoa?
 
Ainahan kotona voi antaa lisätehtäviä.
Itselläni on aina ollut kauhean huono käsiala, joten koululäksyjen lisäksi tein vielä vanhempien antamia kaunokirjoitustehtäviä :D
 
Noh, ensi vuonna voi aloittaa lisäkielen, eikö? Sitten on harrastuksia yms. tarjolla. Mä olen päässyt kolmekymppiseksi joutumatta hikoilemaan minkään koulutyön kanssa. En näe sitä välttämättä pahana, mutta alisuoriutuminen on ongelma, jos lapsi ei edes vapaa-ajallaan saa tarvitsemaansa älyllistä vastinetta. HUOM! älyllisiä haasteita saa myös urheilussa, taiteessa jne. eli lapsen ei ole pakko harrastaa vain jotain kapea-alaista "älykköjen" puuhaksi luokiteltua.
 
Tiedän yhden tapauksen, jonka opinnot hyytyivät yliopistossa. Lukioon saakka pärjäsi hyvän muistin avulla tekemättä juuri mitään... Sitten yliopistossa ei pelkällä muistilla enää pärjännytkään, joten opinnot eivät lähteneet sujumaan oikein millään.
 
Enpä valitettavasti osaa neuvoa. Meillä oli alaluokilla pojalla sama juttu ja opettaja kovasti painotti, että täytyy olla läksyjenlukurutiinit, että oppii tekemään töitä. Ei se oikein onnistunut, kun en nähnyt pojan koskaan tekevän läksyjä. Nyt on jo ysillä, ja aika usein lukeekin edellisenä päivänä kokeisiin. Muisti siis tosi hyvä, kuten teilläkin. Ja nyt on lukioon meno syksyllä, vieläkin huolestuttaa asia (kun olen nähnyt, miten paljon esim. pojan isosisko käyttää aikaa pitkän matikan tehtäviin).
 
tavallaan hullua, koska mitään puutteita ei varsinaisesti ole), sekä esimerkiksi "pakottanut" lukemaan kokeisiin. Esim. ympän ja uskonnon kokeisiin on pakko lukea (vaikka 15 min kolmena iltana). Lapsella ei siis itse ole mitään motivaatiota mennä muita nopeammin eteenpäin tai "saada lisää haasteita", hän on pohjimmiltaan erittäin mukavuudenhaluinen.

 
Miksi kokeisiin pitäisi pakolla lukea? Mä en ole koskaan oppinut kovin hyvin pelkällä lukemisella. Kuuntelu tunneilla riitti mulle ja on riittänyt myös yliopistossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiskä:
Lapsella ei siis itse ole mitään motivaatiota mennä muita nopeammin eteenpäin tai "saada lisää haasteita", hän on pohjimmiltaan erittäin mukavuudenhaluinen.

"Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"

:)
 
Miksi tehdä ylimääräistä, jos kerta ehtii tehdä kaiken tarvittavan, eikä ole tarvetta enempään. Kolmannella on todella paljon tehtäväkirjoihin kirjoittamista, jos ehtii ne koulussa tehdä, niin hyvä on.

Anna mieluummin erilaisia kotitöitä ja vastuuta niistä. Ei kasva täysin uusavutonta, kun oppii kotonakin kaikenlaista. Anna laittaa ruokaa ja leipoa. Samaten lueta tuon ikäiselle sopivaa kirjallisuutta monipuolisesti, niin kaunokirjallisuutta kuin tieteellisempääkin. Sillä karttuu sanavarasto ja yleistieto, ne auttavat myös tulevaisuuden opintojen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi tehdä ylimääräistä, jos kerta ehtii tehdä kaiken tarvittavan, eikä ole tarvetta enempään. Kolmannella on todella paljon tehtäväkirjoihin kirjoittamista, jos ehtii ne koulussa tehdä, niin hyvä on.

Anna mieluummin erilaisia kotitöitä ja vastuuta niistä. Ei kasva täysin uusavutonta, kun oppii kotonakin kaikenlaista. Anna laittaa ruokaa ja leipoa. Samaten lueta tuon ikäiselle sopivaa kirjallisuutta monipuolisesti, niin kaunokirjallisuutta kuin tieteellisempääkin. Sillä karttuu sanavarasto ja yleistieto, ne auttavat myös tulevaisuuden opintojen kanssa.

Niin, esikoiseni aloittaa Luonto & tiede -luokalla (3. lk) syksyllä ja heillä on tieteellinen yhdistetty käytännölliseen. Tiedossa on puutarhassa kuopsuttamista ja mm. lintujen rengastamista, ei pelkkää kirjojen lukemista luokassa.
 
Ensi vuodeksi on tosiaan valittu toinen pitkä a-kieli ja lisäksi lapsella on urheiluharrastus, joka vaatii paljon työtä ja sitkeää harjoittelua - ehkäpä nämä auttavat sitten myöhemmin, kun pitää oikeasti tehdä jotain.

Opettaja ei anna mielelään mitään lisätehtäviä tai lisäläksyjä kenellekään eikä lapsi niitä ainakaan itse pyydä (ja on vannottanut minua, että en TODELLAKAAN saa pyytää lisää läksyjä opelta :)

Ehkäpä koitamme löytää lisää kiinnostavia ja haastavia asioita koulun ulkopuolelta, uskon että kun joku on oikein kiinnostaa, siihen myös panostaa mielellään.
 
Meillä esikoisen kanssa täsmälleen sama juttu. Koulussa ollaan opettajan kanssa mietitty, millä tavalla voisi toista kannustaa eteenpäin, kun tavan opetussuunnitelmassa ei ole juurikaan hänelle haastetta. Koulussa tytöllä on mahdollisuus tehdä ylimääräisiä esitelmiä/kirjoitelmia valitsemistaan aiheista. Kotona on omat pienet kotihommat ja urheiluharrastus, jossa on treenejä 3 kertaa viikossa. Lisäksi hän rakastaa lukemista ja lukee kaikkea romaaneista tietokirjoihin (omalle ikätasolle sopivia juttuja tietysti). Olen lapselle puhunut siitä, että tehtävissä ja tekemisissä ei lopputulos ole tärkein vaan se tekeminen ja prosessi. Näin olen ajatellut häntä avittaa siitä, että itse tekeminen on arvokasta ja yrittäminen myös. Kolmasluokkalainen hänkin (ja ilman muuta aloittaa toisen a-kielen ensi vuonna) ja tosi mukava tyttö, joka auttaa mielellään luokkakavereita, jos heillä on jotain pulmaa. Yritetään pitää toi teema "tekeminen on tärkeää" pinnalla, josko siitä löytyisi tsemppiä sitten tulevaisuudessakin...
 
Aloittajan huoli on ihan aiheellinen, se on niin tavallista että älykäs lapsi oppii pääsemään helpolla, ja sitten ei pääse enää lukion jälkeen yliopistoon, kun ei ole "oppinut opiskelemaan"...tyssää helposti esim ihan vain pääsykokeisiin. Mikä on sääli, kun muuten rahkeita olisi ryhtyä isona vaikka mihin.
Toisaalta kolmasluokkalainen on vain kolmasluokkalainen ;) ja koulu nyt vain on aika helppoa vielä tuolla tasolla. Voi olla että yläasteella tai sen jälkeen haasteita onkin jo ihan koulunkin puolesta (tai sitten ei) riippuu paljon siitäkin, mitä aineita tulee valitsemaan.
--
Joku harrastus johon sisältyy tai jossa tulee tiedonhakua, voisi olla sellainen että lapsi oppii tietoa hakemaan ja näkemään vaivaa haluamansa eteen. Itselle sellainen harrastus oli hevoset, niissä riittää opiskeltavaa.
 

Yhteistyössä