Mitä tehdä meidän unille?

[Sompio]

Kokemuksia ja vinkkejä kiitos :flower:

Mua ei nyt lohduta, että tämä kuuluu asiaan tai tämä on vain vaihe. Olen nyt niin väsynyt jo, että nyt tarvin oikeesti tsemppiä että jaksan.

Meillä neiti 11 kk on ollut aina huono nukkumaan öisin, päivisin sitäkin paremmin. Tai pienenä hän nukkui kyllä hyvin yönsäkin, mutta olisko 4 kk:n paikkeille mennyt ihan hulinaksi yöt.

Nyt nukkuu omassa huoneessa, alkuun tuntui että tää oli hyvä juttu, nukkui jo paremmin. Nyt heräilee taas 1-2 tunnin välein koko yön. Päiväunia nukkuu nyt 2 x 2 h. Ne on taas paljon, mutta yöt on niin huonoja että ei vähemmällä pärjää päivisin. Itseasiassa varmaan kolmet päikkärit olis taas paikallaan.

Meidän päivä menee suurinpiirtein näin:
5.30-6 herätys. Herää kesken unien väsyneenä ja aamu on aika kiukkua välillä. On pimennysverho, että ei valokaan pitäisi häiritä.
n. 6.45 puuro (on jo selkeästi nälkä ) , tissiä ennen vaunuihin menoa
8 maissa vaunuihin, nukkuu n. 8.15-10.15
11 lounas
ulkoilua, leikkiä yms.
13 unille, on jo ihan sippi, nukkuu yleensä 1,5-2 h
n. 15.30 välipala
17 ruoka
18 tissiä
19 puuro
iltapesu, tissiä, rauhoittumista meidän sängyssä
20-20.30 nukutus
viim. 20.45 yleensä unessa.
Joko eka pätkä 30 min tai 3 h, ei voi tietää. Sitten heräillään koko yö kunnes aamu taas alkaa ihan liian aikaisin... huoh... Pisin pätkä voi olla 3 h, mutta muuten sitten 0,5-1 välein heräilyä.

Tekee hampaita, on oppinut tukea vasten kävelemään... Nämä tietty vaikuttaa, mutta voisko jotain tehdä kuitenkin. Allergiat pitäisi olla selvillä.

Mä en itse juurikaan nukahda päivällä, vaikka olisin kuinka väsynyt. Siksi tässä alkaa olla voimat tosi lopussa. Mies ei oikein pysty yötä hoitamaan. Käy töissä, mutta myös selkä leikattu ja ei oikein pinnikseen pysty kumartelemaan.

Olen yrittänyt myös tuossa 5-6 aikaan imettää, jos herää nälkäänsä. Mutta joskus nukahtaa sitten kainaloon, joskus ei.

Mitä siis on tehtävissä?
- yrittää vain jaksaa?
- saada pariksi yöksi yökylään että saan nukuttua? Tätä en halua.
- siirtää takaisin meidän huoneeseen?
- ottaa omaan kainaloon?
- mitä muuta?

Päivän aikana pitäisi olla tarpeeksi ulkoilua, leikkiä, sylittelyä, yhdessäoloa.

 

[sanv]

voihan tuota kokeilla tuota vieressä nukuttamista, mutta siinäkin on sitten oma vaaransa.. en osaa oikeen auttaa ku itellä vasta 2kk tuo pikkunen.. sun varmaan kannattais soittaa neuvolaan? siellä jaksavat kuunnella ja varmasti vinkkejäkin osaa antaa jos täällä nyt ei kukaan vastaa.. Varmaankin kuuluu, niinkuin itse ajattelit, tuohon hampaitten tuloon ja kävelemään oppimiseen, mutta kysy silti :hug:

 

[Sompio]

Kiitos sanv :flower:
No toi vieressä nukkuminen on varmaan taas sellainen oravanpyörä... Eka alko meidän huoneessa nukkumaan aamuyöt viekussa kun oli niin rikkonaista, sitten nukkui koko yön. Ja nyt kun siirrettiin omaan huoneeseen niin jos alan taas viereen ottamaan, niin kohta ollaan taas siinä sitten...
Mä olen neuvolaan soitellut. Ne vaan käskee tassutteleen ja pysyyn lujana. Joo pysyn, mutta voimat ei nyt vaan riitä. Ne käskee nukkuun päivällä, no mitäs kun en nukahda jne.

 

[Kauniskuu]

Ootko kokeillu olisiko väsyny jo aikasemmin illalla? toi 6 aamulla on aika "normi" aamuherätys pienelle..mutta tietty ei, jos on väsyny... Hmm.. Tosiaan kaikki voi vaikuttaa.. liikaa päikkyjä/liian vähän.. hampaat..liikkuminen jne. Ja kun oon lukenu noita keskusteluja nii aina vaan sanotaan että "vauvat on sellasia.."tai ainaki jotkut on.
Meillä ongelmana on/oli tuttihomma kuten kirjotinkin yhdessä ketjussa.. sama homma.. heräilyä. Nyt esim viimeyön tassuttelin, rauhottukin ihmeekseni. Heräs kyl sit jo 05.. mutta poikkeuksellisen virkeänä koska ei herätty joka tunnin-45min välein. Mieluummin otan ton aikasen nousun ku tunnin välein kitinän.
Halit.. tiedän tunteen vaikka tyttö on "vasta" 6kk.. Mut pakko toimia ennen ku ite on ihan rikki-tai ainaki yrittää. :hug:

 

[Sompio]

Kiitos Kauniskuu :flower:
Oli meilläkin yhteen aikaan aika, jolloin klo 6 herätys oli tytölle ok. Jaksoi leikkiä ja syödä aamupuuron yms. Mutta nyt ei siis jaksa. Ja äiti ei jaksa sitä ainaista kitinää aamulla...
Tuttirumba meilläkin on. Mietin sitä, että vaikuttaisko sekin nyt sitten meillä, että ei osaa nukahtaa uudestaan. Tosin osaa kyllä itse laittaa halutessaan tutin suuhun ja niitä on sängyssä aina 5 kpl.
Illalla olen kokeillut aikaisemmin nukkumaan. Aikaisemmin kun laittaa niin ½ tunnin päästä on takuuvarmasti uusi nukutus... Myöhemmin jos laittaa, niin herää silti aamulla aikaisin ja yöuni on vain lyhyempi entisestään.
Mä kanssa ottaisin kyllä mieluummin aikaisemmat aamut ja hyvän yön. Mutta kun mulla on nyt aikaiset aamut ja huonot yöt...
Kiva, että teillä on auttanut tassuttelu. Toivottavasti auttaa jatkossakin

 

[Sompio]

Soitin semmoiselle uniklinikalle, mistä saa puhelimitse neuvoja. Käskivät aamuyöstä ottamaan viekkuun niin kauan kunnes taas jaksaa omaan huoneeseen rampata. Nukuttaa omaan huoneeseen ja sitten jossain vaiheessa aamuyöllä kainaloon.

 

[Kauniskuu]

Kyllä. Ehdottomasti. Jopa yhden yön kokemuksella voin sanoa, että hemmettiin koko kapistus. Sitkeesti. Kyl sen itkutuksen kestää kun tietää että se on vauvan parhaaksi, eikä lapsi itke hätäänsä tms.

 

[Keilis]

Hei Sompio! Teidän tarina on lähes samanlainen kuin meidän vuosi sitten, jolloin poika oli vuoden ikäinen. Ymmärrän väsymyksesi oikein hyvin.

Meidän yöt oli hulinaa, syömistä, tutin etsimistä ja aamuyöstä herättiin leikkimään tai hyvällä tuurilla nukahdettiin uudelleen. Pojan siirtyessä omaan huoneeseen nukkumaan tilanne rauhottui hetkeksi ja sitten alkoi taas sama heräilyjuttu.

Niinpä me sitten viime kesänä miehen kanssa valvottiin vuorotellen öitä rauhottelemassa ja nukuttamassa poikaa. Ajattelin, että jos antaa nyt periksi, niin sitten on aina vieressä. Loppujen lopuksi meidän yöt oli yhtä nukuttamista, pahimillaan taisin valvoa kolme tuntia yössä nukuttamassa. Aloin olla aika väsynyt valvomiseen, toki hyviäkin öitä mahtui väliin.

Loppujen lopuksi mies ehdotti, että otetaan poika viereen yöllä. Niinpä poika meni nukkumaan omaan sänkyyn ja huoneeseen. Yöllä kun hän heräsi, niin nostimme meidän viereen nukkumaan. Tämän jälkeen yölliset valvomiset / nukutukset loppuivat ja kaikki saivat nukutuksi paremmin.

Tämä oli siis meidän tilanteeseen paras ratkaisu, kertaakaan ei ole harmittanut. Voi olla, että joku on asiasta eri mieltä, mutta kaikki tekevät niinkuin parhaaksi näkevät. Tällä hetkellä poika nukkuu omassa huoneessaan hyvin ja jos sattumoisin yöllä herää, niin edelleen otetaan viereen nukkumaan.

 

[palezzu]

Meilläki oli samanlaista 4-5kk iässä. Sit 6kk iässä opetin vauvan nukahtamaan/rauhoittumaan itse omaan sänkyyn, niin sen jälkeen on nukkunut klo 19-7 putkeen. Tuo klo 19 nukkumaanmenoaika on tosiaan meillä tosi hyvä. Lopetin yösyötöt samalla, sillä tutkimusten mukaan yli 6kk ikäinen vauva ei tarvi yösyöttöjä jos hän syö päivällä hyvin. Mut varmasti on poikkeuksiakin. Rohkaistuin vain tuosta yrittämään vieroitusta. Meidän poika on nyt 10kk.
Jos joskus käy niin et vauva herää esim klo5 niin otan sen vain viereen ja siihen se sit vielä urvahtaa pariksi tunniksi. Näin käy ehkä pari kertaa kuukaudessa.
Tuo "unikoulu" oli Tracy Hoggin kirjassa "the baby whisperer solves all your problems". En tiiä tarviiko sun mitään ihmeempää unikoulua alkaa pitämään, mut tuossa kirjassa on tosi paljon vinkkejä eri tempperamenttisille vauvoille. Kannattaa lukaista. Meillä kaikkiin ongelmiin on löytynyt vastaus siitä. =)
Just hampaat, konttaamaan oppiminen ym häiritsee vauvan yöunia paljon. Kaverin vauva nukkui 2vkoa mahan päällä kun tuli hampaat, mut sen jälkeen nukkui normaalisti taas omassa sängyssä.
Jos voi antaa vauvan esim mummulaan pariksi yöksi että saa itse nukuttua, niin ehdottomasti kannattaa tehdä niin! Kaikki apu vain käyttöön! =)
Jaksamisia Sompio! :hug:

 

[Sompio]

Kauniskuu: Mun on tosi vaikea kestää lapseni itkua vaikka itkisi sylissäni :ashamed: Joten siitä tutista itkut on äitillekin vaikeita... Siksi se omaan huoneeseen siirtokin venyi ja venyi kun äiti ei ollut valmis...

Kiitos Keilis :flower:
Otitteko jo ekasta heräilystä teidän väliin vai vasta aamuyöllä kun ei jaksanut rampata huoneesta toiseen?
Vappuna hain meidän väliin aamuyöstä ja nukuttiinkin sitten aamulla puolkasiin. Tosin siinäkin herätyksiä oli, mutta siis parhaiten pitkään aikaan kuitenkin nukuttiin.

Kiitos palezzu :flower:
Tuo itsekseen nukahtaminen olisi kanssa työnalla, mutta en vielä ole opettanut. Olen siis nukuttanut. Mutta se voisi ratkaista sitä yöllistä heräämistä, että osaisi nukahtaa itsekseen.
Yösyötöt meillä lopetettiin 7 kk:n iässä, siihen asti oli selkeästi nälkäinen yöllä. Meillä kun kiinteät ei alussa oikein uponnut.
Se Pantleyn kirja oli mulla lainassa ja sen luinkin, mutta siihen aikaan meillä nukuttiin hyvin. Täytys toi Hoggin kirja vielä lainata, jos se olis meillä kirjastossa.

 

[Kauniskuu]

No, niinpä, tiedän kyl tunteen ja sama juttu.. Olen joskus iteki itkeny ku tyttö itki pienenä paljon (huusi) enkä ymmärtäny mikä pienellä on. Mutta ite ajattelen, että tää on vähä eri juttu, koska vauva ei itke hätäänsä tms. vaan kiukkuaan. Joten tietää, että kaikki silti ok eikä häntä ole hylätty tms. Ja tosiaan, itku lähes täysin nyt pois vaikka unikertoja takana sen illallisen jälkeen vain kaks päiväunta!! Äsken nukku vaunuihin ilman pihaustakaan. Ja sänkyy nukku 5min nukutuksella. Joten usko pois, ei siinä katastrofia tapahdu! :hug:
Mä olen kans nukkunu nyt usein tyttö viekussa.. :ashamed: Vaikka nukkuukin 99% omassa sängyssään. Otan yleensä aamuyöstä viereen koska ne on ollu enemmän sellasta hulinaa. Sit nukkuu ihmetyksekseni suht ok.. (mies ei kyl tykkää ... ).

Meillä tyttö jo nukahti nätisti itekseen useinkin tutin kanssa, nyt joutuu sit alusta "opetttaa" tuota hommaa. Mut mä koen että mieluummin nukutan ainaki nyt kun heräilen tunnin välein yöllä.. Nukutus ei kuiten oo kestäny tytöllä ku max 15min..yleensä ei sitäkää (ainakaa tähän mennessä.. tulevaahan ei tiedä. ) Mulla on kahdenlaisia kokemuksia tosta nukutuksesta. Kamun lapset oppi pikkupikkuvauvasta nukkuu yksin mut sit isompana yks kaks vaativat hirveen nukutusrumban. Sit taas systerin poikia nukutettiin vauva-aika ja sit vaan reilu vuosikkaana eivät enää "halunneet" nukutusta. joten .. aina ei voi ennustaa.

 

[palezzu]

Noita vauvan itkuja on muuten tosiaan paaaljon erilaisia. Kauniskuu tuossa sanoi just hyvin, et aina vauvalla ei ole hätä vaikka volumet on ihan maksimissa. Meidän vauvalla on aika kova tahto jo ja kiukuttelee ihan luontevasti. Pitää vain muistaa itse olla rauhallinen. Vauvan itkuja oppii ajan kanssa erottaan. Siinä 6kk kohdalla opin itse vasta tulkitsemaan kunnolla mitä vauva haluaa. Ottas muaki kyl päähän jos kukaan ei ymmärtäis mitä tahdon.

 

[Sompio]

Niin, totta. Eri asia on meilläkin nämä nukutusitkut kuin pienenä ne mahakivut ja allergiasta johtuvat mitä ei osattu tulkita.

Tänään en hennonnut jättää vielä yksin, mutta en enään nukuttanut. Olin vain ½ metriä sängystä ja tarvittaessa rauhoittelin ja sitten taas sai olla itsekseen. Ehkä huomenna jo kokeilen jättää yksin, huutohan siitä seuraa...

Kiitos teille :heart:

 

[Piku81]

Sulle oli vissiin jo ehdotettukkin et jos "opettelisitte " sen et vauva nukahtais itse omaan sänkyyn, tutin, harson tai unipupun avulla, eli et nukuttelis häntä.. En tiedä auttaako tämä, mut minä mietin niin et jos hän on tottunut et hänet nukutetaan ja sit yöllä kun havahtuu niin haluaakin taas "palvelua" et pääsee takas uneen... ja en tietenkään tiedä auttaako, mut minun esikoinen oli tottunut nukahtamaan rinnalle, ja just 4kk iässä alkoi heräillä yöllä 1-2h välein, silloin sit joskus 6kk iässä tajusin et en saa antaa nukahtaa rinnalle kun tahtoo aina sit sen saman nukahtamispalvelun... Ja sit kun totutin hänet nukahtamaan yksin, niin tilanne helpotti ja alkoi nukkua pikkuhiljaa koko yön heräämättä..Toisen kohdalla olin jo "viisaampi" ja totutin jo 2-3kk saakka nukahtamaan omaan sänkyyn tutin ja unipupun kanssa..mut siis lapset on erilaisia ja toiset vaativat palveluksia sinnikkäämmin kuin toiset, joten se mikä toimii meillä et tieten välttämättä toimi teillä.

Esikoista (2v5kk) ei tarvii edelleenkään nukutella, kun on tottunut nukahtamaan yksin, eli iltapuuhien ja halitteluiden, hampaanpesun jälkeen laulan unilaulun ja laitan pupun kainaloon ja lasken sänkyyn, ja sinne jää yksin laulamaan unilaulua. Ja pienempi on nyt reilu 10kk ja samat iltapuuhat kuin isomman kanssakkin, paitsi annan maidon vielä rinnasta ja sit hammaspesu ja unilaulu ja nukkumaan. Joskus saattaa joutua käymään vielä rauhottelemassa, Mut usein jos pikkasen itku tulee jostain syystä, kun malttaa 2min odottaa, niin itku jo loppuu.. Titenkin jos sit ihan kauheasti kauhtuu ja itkee niin vastaan itkuun aika nopeasti... Meillä ois nyt pian ajan kohtaista tutin pois jättö. Isoveljeltä jätettiin siinä ennen 1v ja se sujui todella kivuttomasti, mutta sehän ei tarkoita että neiti luovuttaa sen yhtä helposti

Toivottavasti löydätte jonkun keinon tuohon, koska tiedän että väsyneenä ei ole helppo jaksaa. Jos kokeilet tuota yksin nukahtamista, niin aluksihan vauva varmasti protestoi sitä, mutta aika pian luultavasti hoksaa että ei auta. Muista olla päättäväinen ja älä luovuta heti, jaksuja oikein kovasti tuleviin iltoihin... :hug:

 

[Sompio]

Piku81
Joo, on ehtotettu tosiaan yksin nukahtamista. Ja eilen tein niin, että en silitellyt, olin vain vieressä. Tänään vois kokeilla jättää yksinkin. Meillä kanssa pienenä nukutin joskus rinnalle, mutta se on lopetettu jo aikoja sitten. Mutta toki siis tottunut siihen nukuttamiseen.
Ajattelin, että jos pari iltaa olisi menty näin ja otan aamuyöstä viereen ja saataisi paremmin nukuttua. Saisi itsekin hieman univelkoja pois ja voisi olla enemmän kärsivällisyyttä tuohon itsekseen nukahtamiseen. Mutta kehveli kun viime yön hain viereen niin saatiin tunnin kestävä huuto. Meinasin kipata neidin jo takaisin omaan sänkyynsä, että nuku sitten siellä B)
Kiitos, eiköhän se tästä. Olo ei tänä aamuna ole kuitenkaan yhtä epätoivoinen kuin eilen vaikka yö superhuono olikin edelleen...

 

[Poni06]

Meillä kaksi levotonta nukkujaa. Esikoinen 3½v ja herää edelleen kerran yössä, kun kompii sivuvaunusta viekkuun. Pienempi on 1v8kk ja herää 1-3xyössä. Ekan unipäikän nukkuu omassa sängyssä n. 2-4h ja sitten tulee viekkuun. Nukutan molemmat edelleen sylissä vuorotellen ja nukkuvat suurimman osan yöstä viekussa. Tämä on ollut keino millä saa itsekin nukkua. Saa nähdä miten mahdutaan, kun kolmas syntyy syksyllä . Minusta lapset on niin vähän aikaa pieniä, että siksi minusta on ihana heitä saatella unten maille ja herätä aamulla muksut kainalossa. Tiedän, että joku päivä eivät enää viekkuun tule. Tämä esimerkkinä vain siksi ettei nukkuttamisessa ja viekussa nukkumisessa mitään haittaa ole, jos se vaan vanhemmille sopii. Mua monet vaan ohjasivat ja neuvoivat esikoisen kanssa, että älä vaan opeta viekkuun jne.

 

[Piku81]

Kiva että Sompio, sulla jo parempi olo yön jäljiltä, etenet siinä tahdissa kun se sinulle sopii

Poni06: tuokin on totta että lapset vähän aikaa pieniä :heart: Itselläkin on väliin ikävä pientä ja isompaakin tuhisijaa, mut sit kuitenkin kun tiedän että itse nukun niin todella huonosti, niin aina sit tulee olo et ehtii paijalla päivän aikana, ja näin saamme kaikki nukuttua paremmin yömme. Meilllä esikoinen siirtyi omaan huoneeseensa 7kk iässä ja sit ei enää heräillyt meidän pyörimisiin yöllä. Ja nuorimmainen siirtyi omaan huoneeseen 2kk iässä koska näin oli meille helpompi, en koko ajan heräillyt vauvan ääntelyihin, huone on kuiten ihan seinän vieressä et silleen kuuluvuus on kuiten hyvä.

Meillä oli aika rankka tuo esikoisen vauva-aika ja kyl siinä oli ihan zombie jo ittekkin. Todella väsynyt olin kun vauvalla oli koliikkia ja yksin hänen kanssaan valvoin aina aamuyön tunneille saakka ja sit tosiaan hän väliin nukkui minun sylissä niin että olin itse istuvassa asennossa ja siinä nuokuin. Sekun oli ainut asento mikä pienelle oli hyvä, ja missä sai nukuttua :heart: kaiken sitä kestää noiden pienien kanssa, mut sit jossain vaiheessa on alettava ajatella omaakin jaksamista. Meillä esikon kanssa hän heräili kiinteistä huolimatta sen 1-2h välein ja sit siittä päättelin et nälkä ei pitäis olla, mut kuitenkin rinnalle aina halus nukkumaan.. Eli meillä oli se aika selkee syy heräilyyn..Nyt on onnellinen että jaksoin sit opettaa vauvat nukahtaan yksin, vaikka se raskasta olikin ainakin esikoisen kanssa :/
Mut näin tosiaan nukumme paremmin.


Tulehan ap kertomaan miten menee nukuttelut ja tsemppiä tulevaan :hug:

 

[Sompio]

Poni06
Noin mäkin ajattelin pitkään, että ei se ikuisiksi ajoiksi viekkuun jää. Ja sitä omaan huoneeseen siirtoa vastustin kauan. Mutta sitten tuli oma jaksaminen eteen ja ne yöt samassa huoneessa oli niin levottomia. Ja sitten kun ne pari ekaa yötä meni niin loistavasti omassa huoneessa, yhtenäistä uniaikaa oli jo n. 7 h. Ja tuntui niin hyvältä. Ja sitten tipuin niin korkealta

Mutta nyt ajattelen niinkuin Piku, että hyvät yöt olisi nyt ensisijaisen tärkeitä saada, paijaillaan sitten pitkin päivää. Ja syliinhän tuo tuppaa melkein koko ajan kesken leikkien =)
No huh, ei meillä nyt ihan noin rankkaa onneksi ole ollut, että istuviltaan pitää itse nuokkua :hug:

Kiitos, tulen kertoilemaan varmaan joka aamu

 

[Kauniskuu]

SOMPIO hyvä et parempi fiilis

Kuten PONI sanoi.. joskus ne ei sit enää tahdo viereen.. Ja kun edelleen oon sitä mieltä ettei tulevaa voi ennustaa. Joskus on hyviä iltoja ja huonoja ja joskus hyviä öitä ja sit taas huonoja. Vaikka kaikki tekis samoin, niin toisinaan mennään huudon kanssa nukkumaa ja joskus kivasti. Ja tutuissa on niin monta esimerkkiä, toiset nukuttaa lapsia vielä 5v ja toiset ei oo nukuttanu koskaan.. ja silti tilanne on ajan myötä muutunu päälaelleen.

Ei vauva oo kone, eihän sitä ole aikuinenkaan. Päivä voi olla erilainen ja illalla onkin sit hankala nukahtaa, tietäähän sen itestäänkin. Miks vauva olisi erilainen? Mä stressasin jossain vaiheessa ihan hulluna rytmien sun muiden kanssa, mut nyt taas huomannu , että vaik ne sais yks kerta kohdalleen niin voi seuraavala viikolla olla ihan päälaellaan. Ja mä kuvittelin että kun tekee niin tai näin, niin lapsi toimii "optimaalisesti". Kun näin ei käyny, nii syytin itteni. Uskon lujaa että lapset on erilaisia. Toisethan nukkuu 10h heti synnäriltä (siskon muksu..) ja toiset heräilee miten millonki. Ja sekin voi muutua tuhat kertaa ajan kanssa. Nukkuuko sitä itekää heräilemättä joka ikinen yö vuodesta toiseen ??? (siis jos sais nukkua.. )

Mulla ainaki oli/on paha tapa lukee netistä miten toisilla on minuutin tarkka aikataulu lapsen kanssa ja joka päivä se menee sillee kuin atomikello. Sit ite hakkasin päätä seinään et miks mä en saa tyttöä joka ikinen päivä unille klo 12 ja nukkumaan kolmea tuntia tms. Huoh.. Netti on kiva mut joskus miettii et ennen sitä ihmiset käytti vähä enempi tuota maalaisjärkee

 

[palezzu]

Varmaan tooosi harvinaista et vauvan saa joka päivä päiväunille samaan aikaan ja se joka kerta nukkuu monta tuntia.. Haluan kyl nähä ne jotka siihen pystyy.
Maalaisjärkeä on tosiaan hyvä käyttää! Mut kun lukee noita uusimpia tutkimuksia vauvoista, niin sieltä löytyy kaikkea yllättävää infoa, joka ei ehkä itelle ois heti tullu mieleen. Ja uskon et suurin osa noista tutkimuksista on tosiaan tosi hyviä. Esim sellanen, et jos lapsi herää yöllä kauhukohtaukseen, niin sitä ei saa ottaa syliin, sillä suurin osa lapsista on aamulla kokenut unen entistä pahemmaksi, jos on otettu syliin. Siinä vieressä vain pitää istua ja katsoa ettei lapsi loukkaa itseään. Lasta ei saa myöskään herättää.. No mut joo, tuli vain mieleen tällanen. =)

 

[Kauniskuu]

PALEZZU joo, noi o totta. Luin jostain samaa. Siis niitä monilla about 2v olevia kauhukohtauksia koskien. Kyl varmaa iteki herkästi olis varmaa saattanu mennä väliin hyssyttämään. Hassua..en olis varmaa tienny mitä ne on jos kohalle olis sattunu :/

 

[Sompio]

:heart: :heart:

Voi että nyt jaksaa B) Tai siis ei äitillä noin pitkä yhtenäinen pätkä ollut, mutta tytöllä oli.

Aamu alkoi silti tosi aikaisin ja meni jo ekoille päikyille ennen kasia. Mutta jos tällaisenakin nyt pysyisi muutaman yön niin taas jaksaa =)

Laitettiin suppo illalla. Ilmeisesti tekee sitten tähän samaan kävelyharjoituksiin sitten hampaita tai sitten sattui muuten vain nukkumaan, tiedä tuosta. Mutta ne kerrat mitä kävin, niin tyttö oli aina seisomassa.

Ja toinen hehkutuksen aihe: Tyttö nukahti eilen itse :heart: Meni aikaa 20 min nukahtamiseen, eli ihan ok aika sekin. Kun nukutin, meni 10-15 min, eli ei paha ollenkaan. Monta kertaa kävin kyllä silittelemässä ja sylkyttämässä, mutta lopulta siis nukahti itse.

Aivan mahtava fiilis :heart:

 

[palezzu]

Kyl tätä vauvanhoitoakin näköjään täytyy opiskella hieman kirjoista. Omista vanhemmista ei ainakaan ole paljon ollut hyötyä, kun he eivät kuulemma muista yhtään mitään vauvanhoidosta. Ja aika paljon "virheitä" he ovat vissiin tehneet, mut ei mitään oikeasti vakavaa. =) Nuo nukutushommat on vain just menneet silleen et "ei näin".

 

[Sompio]

Nyt pystyy keskittymään teidän viesteihin kun on eka oma pois alta B)

Vaikka meillä yöt on mitä on, niin päivärytmi on aikatarkka. Ei nyt minuutin tarkka, mutta siis ½ tunnin sisään tapahtuu samaan aikaan meidän päiväunille meno joka päivä vaikka olisi nukuttu miten. Ja en siis katso kellosta unille menoa vaan seuraan tytön väsymystä ja tarvetta unille. Mutta näin se menee. Toki joskus on suuriakin heittoja, eilen esim. nukkui 3,5 h aamupäiväpäikyt, kun normaalisti nukkuu 2 h. Oli likka vähän väsy =)

Mä en tollasta tutkimusta ookkaan lukenut. Mä olisin kyllä ensimmäisenä ottamassa syliin lapsen, joka yöllä näkee painajaisia :/

 

[MK80]

Voi Sompio :hug: :hug: ihan niinkuin meillä! Meidän pojalla alkoi myös yöhulinat siinä 3,5kk iässä ja siitä puolivuotta mentiinkin sitten yöt pahimmillaan 10-30 min, parhaimmillaan 3h unijaksoilla. Poika ei ole koskaan huolinut tuttia eikä tuttipulloa, vain äitin tissi kelpasi nukuttajaksi (johon myös illalla nukahti ja siitä nostin pinnasänkyyn). Päivälläkin nukkui huonosti, useimmiten heräili 30 min välein, joskus nukahti uudelleen, useimmin ei. Pahimmillaan nukkui 5x30 min päiväunet (ja vain ulkona vaunuissa). Mies on reissutyössä viikot, joten yksin oli selviydyttävä vaikka sitten miten väsytti risaisten unien jälkeen. Epätoivon hetkiä oli usein ja syytin itseäni tilanteesta, tuntui että "kaikkien muiden vauvat nukkuu hyvin" joten olen varmasti tehnyt jotain väärin...
:ashamed:

Neuvolassa kannustivat kokeilemaan puolenvuoden iässä tassuttelu-unikoulua (MLL ohjeen mukaan) ja tätä myös kokeilimme, mutta poika ei ollut vielä valmis nukahtamaan itsenäisesti. Toivoin, että kunhan lapsi vähän kasvaa, tilanne parantuu itsestään, mutta meni 3kk ja sama rumba jatkui. Aloin olla aika poikki ja lääkäri kehoitti kokeilemaan unikoulua uudelleen. Yksin en olisi jaksanut, mutta kun mieheni jäi lomalla, yritimme uudelleen. Ja tällä kertaa toimi! Olen itsekin huono kestämään sitä itkua, mutta miehen ollessa tukena onnistuimme. Ja siitä itkusta todella kuuli että lapsella ei ole hätää, hän vain vaati niitä samoja nukahtamispalveluja joita on aina ennenkin saanut, niinkuin Piku tuolla aiemmin jo kirjoittelikin. Se oli sitten huikea tunne kun poika nukahti ensimmäisen kerran 9kk elämänsä aikana "pelkkään" silittelyyn
Viikon verran poika vielä kokeili, että tippuisiko sitä palvelua kuitenkin, mutta yö yöltä se vaatiminen väheni ja sitten nukkuikin jo läpi yön.

Poika on nyt 11 kk ja nautimme edelleen kokonaisista yöunista Toisinaan saattaa vielä herätä kerran yössä itkemään, mutta rauhoittuu kun käy hetken silittämässä. Pikkuhiljaa opetimme nukahtamaan itsekseen ja tämän myötä käy nyt myös päiväunille omaan sänkyyn (aiemmin suostui nukkumaan vain vaunuissa). Meillä näyttäisi olevan ihan samanlainen päivärytmikin kuin teillä =), tosin yöunille laitan jo klo 19 iltapuuron jälkeen. Tämä rytmi tuli vasta n.10kk iässä, sitä ennen päivät oli aina mitä milloinkin, ei tosiaan voinut koskaan tietää nukkuuko 30 min vai 3h päiväunet..

Tsemppiä siis sinulle ja teidän perheelle! Kuuleman mukaan nämä nukkumisongelmat harvoin "paranevat" itsestään, joten suosittelen kokeilemaan tuota tassuttelua, ei se ota jos ei annakaan =)