Mitä tehdä silloin kun poika pelkää nukkua pinnasängyssä

[tiuna83]

`Niin poika nyt 1v2kk, ja ei suostu nukkumaan omassa sängyssään muuta kun päivä unet ja sinnekin vaan silleen että nukutan syliin ja kannan hänet omaan sänkyyn..

Olisi kiva kuitenkin nukkua miehen kanssa kahestaan meidän sängyssä, ja että poika oppisi omaan sänkyyn, mutta jos hänet laittaa sinne hereillä niin siitä tulee kauhee huuto ja huutaa pää ounaisena niin kauan että tullaan ottamaan pois..

Niin sellaista meillä.. olisi kiva saada jotain rakentavaa ja auttavaa kommenttia mitä voisin kokeilla.. :flower:

 

[Viblsp]

Meillä tottui nukahtamaan pinnasänkyyn 8-10 kk:n iässä niin, että laitoin pojan sinne ja jäin itse samaan huoneeseen lukemaan lehteä, kuuntelemaan musiikkia kuulokkeilla yms. Juuri mitään en pojalle sanonut, vain että hyvää yötä, ei ole hätää yms. rauhotteluja. En myöskään katsonut poikaa muuta kuin vaivihkaa että nukahtiko tms. Näin oppi todella nopeasti nukahtamaan itsekseen. Poika siis nukkui perhepedissä kuukausia ja sitten jonkin aikaa yritettiin mm. perinteistä unikoulua, vaunu-unikoulua, taputtelua ja mitähän kaikkea... Tuo sitten toimi. Eli ole paikalla, mutta älä sylittele, taputtele yms. Kun tarpeen vaatiessa sanot rauhottavia sanoja, poika tietää että olet paikalla.

Ja tietty sitten pinnasängyn viihtyisyys ja yövalo saattavat edesauttaa nukahtamista.

 

[tiuna83]

Selvä. Mä kokeilen tänään yö unille menoo noin.. mutta kun poika nousee koko ajan seisomaan siellä. laitanko vaan selälleen ja toivotan hyvät yöt .50kertaa? Minusta pojan sänky on ihan silleen viihteellinen paikka että ei ole mitän ylimmäärästä vaan kaikki sellaiset nallet mistä tykkää..

 

[Viblsp]

\

Selvä. Mä kokeilen tänään yö unille menoo noin.. mutta kun poika nousee koko ajan seisomaan siellä. laitanko vaan selälleen ja toivotan hyvät yöt .50kertaa? Minusta pojan sänky on ihan silleen viihteellinen paikka että ei ole mitän ylimmäärästä vaan kaikki sellaiset nallet mistä tykkää..

Ite annoin seistä siellä, en muista että sanoinko että nyt nukkumaan, vai olinko silloin ihan hiljaa. Mutta siis parisängyssä loikoilin koko sen ajan, en koskenut poitsuun sen jälkeen kun sen sinne pinnasänkyyn laitoin. Sulla saattaa olla nyt eri juttu kun vähän isompi lapsi mitä meijän poitsu oli kun tuo keino onnistui. Ei siis varmaan ymmärtänyt "nyt nukkumaan"-lausetta, vaan rauhoittava äänensävy oli se pääasia ja se, että äiti oli lähellä tuomassa turvaa, vaikkei ottanutkaan syliin tai hyssyttänyt mitenkään aktiivisesti. =) En muista enää, nukahtiko poika jo seuraavana yönä helpommin, siis ilman seisomisia ja itkuja, vai oliko sitä seuraava yö. Ja ekanakaan yönä ei itkenyt ihan hirveästi kun heti itkun alettua rauhottelin vähän sanallisesti.

 

[tiuna83]

meillä on tuo pinnasänky niinku toisessä päässä huonetta kun meidän sänky.. pitäisikö se olla ihan meidän sängyn vieressä että poika huomaisi koko ajan että olen paikalla.. ? laitoin juri sänkyyn pojan kun ihan väsy kun joi maidon sylissäni.. saa nähdä nukahtaako.. :flower:

 

[Viblsp]

Meillä oli aika lyhyt etäisyys pinnasängyn ja parisängyn välillä, mutta varmasti poika näkee sut vähän kauempaakin tai sitten viimeistään äänes kuulee. Toivottavasti onnistuu. :hug:

 

[Viblsp]

Niin juu ja tais ekalla kerralla mennä parikin tuntia että poika nukahti. Käy ensin siis vessassa, ettet joudu poistumaan kesken kaiken. Ja hyvää luettavaa että aika kuluu mukavasti. Pienestä ähinästä ei kannata välittää, mutta jos tosiaan alkaa tulla itkua niin sitten sitä rauhottelua.

 

[tiuna83]

Joo ei onnistunut.. huusi pää punasena vaikka olin vieressä.. luin kirjaa istuin lattialla ei hyvä.. 2tuntii koitin ei tulosta.. nakersi taas pinnasänkyy päälät ja verta saisi ikenistä tulemaan ihan urakalla...syliin se oli nukutettava.. en tajuu siis menee vaan hermo kun tää on niiin vaikeeta... :ashamed: ja sit itellä on niin paha olo ja hermot ihan tiukassa kun toinen ei nukahda vaan sit päikkärit vaan venyy ja venyy... niinkuin nytten..

 

[taustalla]

No mä sanon aina tiukasti että "EI", "NYT NUKUTAAN" ja lähden pois. Jos jään huoneeseen, niin sitten tietty kiukuttelee niin kauan kun oon siinä. Välillä käyn laittamassa makuuasentoon takasin ja sanon taas että nukutaan. Alussa siihen meni noin tunti, nykyään enää kork. 5-10 minuuttia.

 

[taustalla]

Ja lohduttajana on tietenkin aina unikissa eli sellanen pehmoliinalelu. Sitä aina pureskelee ja riepottelee, mutta se tuo turvaa.

 

[Viblsp]

\

Joo ei onnistunut.. huusi pää punasena vaikka olin vieressä.. luin kirjaa istuin lattialla ei hyvä.. 2tuntii koitin ei tulosta.. nakersi taas pinnasänkyy päälät ja verta saisi ikenistä tulemaan ihan urakalla...syliin se oli nukutettava.. en tajuu siis menee vaan hermo kun tää on niiin vaikeeta... :ashamed: ja sit itellä on niin paha olo ja hermot ihan tiukassa kun toinen ei nukahda vaan sit päikkärit vaan venyy ja venyy... niinkuin nytten..

:hug: Sääli ettei onnistunut. Tää saattaa olla tyhmä kysymys: mutta oletko varma että poika on nukkumaan laitettaessa tarpeeksi väsynyt? Meillä nimittäin auttanut joskus päikkäreiden siirtäminenkin siihen, että nukahtaa nopeammin.

Yritä jaksaa, tuo on rankka vaihe kyllä. :hug: Mutta muista että mikä ei nyt toimi, saattaa toimia myöhemmin.

 

[Viblsp]

Tai sitten se saattaisi toimia, että pinnasänky parisänkyyn kiinni ja taputtelet lasta uneen. Me tehtiin tuota aika paljon ennen kuin sitten toimi tuo mistä kirjoitin aiemmin. =) Käsivoimat ja hermot koetuksella, mutta miehen kanssa jaettiin taputteluvuorot. Noin siis tottuu nukahtamaan muualle kuin syliin ja sitten hiljalleen voi yrittää vähentää kosketusta, viedä pinnasänkyä kauemmas ja taas yrittää vaikka tuota minkä kuvailin meillä toimineen tai jotain muuta jos tulee parempi keino mieleen. =)

 

[Tikru]

Heittäisin tännä väliin kysymyksen, joka liittyy aiheeseen.
Meillä lapsi puoltoista vuotta nukahtaa kyllä illalla ihan nätisti pinnasänkyynsä omaan huoneeseensa, mutta herää sieltä yöllä jossain vaiheessa, 24-03 välillä yleensä ja seisoo sängyssään ja haluaa meidän väliin. No kun työssäkäyviä ollaan molemmat niin mielellään nukuttais yöt mutta neiti on aika levoton nukkuja eikä siinä vanhemmat kovin hyvin nuku. Mutta kun en raski häntä yöllä jättää omaan sänkyynsä huutamaan ja rehellisesti sanottuna nukun mielummin vähemmän hyvin senkin ajan kun en ollenkaan. Tosin aikaisemmin oli vastaava vaihe ja se meni ohi, toivon että tämäkin menisi.. Neuvoja, ideoita??

 

[Eloveena]

Meillä juuri vieroitettiin vauva rintamaidosta ja siirryttiin samalla pinnasänkyyn. Eka yö oli kamala, pelkkää huuto ja protestia, ja toka yökin aika hirveä, mutta sitten hän "osti" ajatuksen ja nyt ei edes pyri sieltä pois. Pinnasänky on meidän sängyn vieressä, joten jos yöllä tarvitsee lohtua, voin ojentaa käden ja silittää itse nousematta. Se huutaminen on protestia, mutta kun on tiukka ja johdonmukainen, niin nopeasti 1-vuotias tottuu. Me yritettiin samaan elokuussa, mutta silloin vauva oli selvästi liian pieni, eikä vielä osannut luottaa että olen lähellä. Yksivuotias ei ole enää niin vaistojensa varassa vaan tajuaa jo enemmän.

 

[Miisa]

Meillä oli samanlaisia ongelmia pojan nukkumisen kanssa. Ei millään suostunut jäämään yksin omaan huoneeseen sängyynsä nukkumaan. Sitten rupesin nukuttamaan poikaa, silitin ja olin vieressä kunnes nukahti. Mutta en jaksanut nukutella ainiaan. Kun tosiaan sain välillä tunti tolkulla siinä olla. Päätin, että nyt loppu ja poika saa oppia itekseen nukahtamaan. Nykyään vien pojan omaan sänkyyn illalla. Peittelen, annan tutin ja unilelun ja toivotan hyvät yöt. Sen jälkeen poistun ite kokonaan huoneesta. Nykyään se onnistuu helposti. Mutta kaksi iltaa meni pojalla huutaessa. Ensimäisenä iltana se huusi sängyssään YLI KAKSI TUNTIA!! Mutta en antanut periksi!! Ja se kannatti!! Poika on nyt 2v ja jää hyvin illalla oman sänkyn.
Älä anna periksi, kun lapsi huomaa ettei huudolla saa mitään niin oppii kyllä nukahtamaan sinne yksinkin. Raastavaa se on kuunnella sitä huutoa, mutta se palkitaan vielä, minä tiedän
Onnea!! :hug: