Mitä tekee äiti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiinnostunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kiinnostunut

Vieras
Jonka lapset ovat jo isoja koululaisia kun itse täyttää 40v ?
Onko menossa hyvä aika uraputkessa jo vai ehkä opiskelut mielessä?
Mulla olisi tällaista probleemaa nyt lähinnä. Lapset on tehty ja nyt olisi aikaa jollekin muullekin hommalle. Viitsisikö vielä opiskella uutta ammattia, en ole täysin tyytyväinen nuorena hankkimaani vai painaisiko vaan duunia entistä kovemmin?
Mitä te muut teette?
 
Jos et ole tyytyväinen, kannattaa vielä ehdottomasti opiskella uusi ammatti ja saada lisäpotkua elämään. Jos ei opiskelu kiinnosta, voi osallistua esim. Mannerheiminlastensuojeluliiton tai seurakunnan, SPR:n tai muuhun samantapaiseen toimintaan. On sitten helpompaa sopeutua, kun lapset lähtevät kotoa ja pesä on tyhjä. :heart:
 
Mina olen puolittain mainitsemassasi tilanteessa - isot pojat ovat ensi vuonna molemmat lukiossa mutta nuo hannanhuiput ovatkin sitten 2. ja eskari-ikaisia. Ja mina olen 43v. Kotona olen ollut nyt kohta 10 vuotta ja nyt kun kaikki ovat kuitenkin koko paivaisesti koulussa, mina olen tayttanyt paivani uusilla harrastuksilla; vapaa ehtois tyolla kouluissa (lapset ovat 3 eri koulussa joten tilanteita kylla tarjoutuu); seka olen vahan hiljaisessa mielessani mietiskellyt etta jospa pistaisin pienen yrityksen pystyyn taalta kotoa kasin. Ajankulun vaikeuksia ei ole viela tullut vastaan - eika yksinaisyyskaan. Aion nauttia tasta vapaan sielun olotilasta niin kauan kun miehen kantti kestaa - saa nahda ;) - mutta elama ei ole koskaan ollut parempaa kuin juuri nyt!!!!! =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.12.2005 klo 19:26 kiinnostunut kirjoitti:
Jonka lapset ovat jo isoja koululaisia kun itse täyttää 40v ?
Onko menossa hyvä aika uraputkessa jo vai ehkä opiskelut mielessä?
Mulla olisi tällaista probleemaa nyt lähinnä. Lapset on tehty ja nyt olisi aikaa jollekin muullekin hommalle. Viitsisikö vielä opiskella uutta ammattia, en ole täysin tyytyväinen nuorena hankkimaani vai painaisiko vaan duunia entistä kovemmin?
Mitä te muut teette?

Tein pätkätöitä, vuorotyötä. Sen ajan, mitä kotona olin, halusin myös olla kotona. Tuohon maailman aikaan koko silloinen perhe harrasti laskettelua ja olimme lähes joka viikonloppu jossain laskettelurinteessä.

Alotin myös kuntosaliharrastuksen. Fillarointia olin harrastanut siihenkin asti. Lukemis-harrastuksen viritin taas uudelleen täytäntöön. Aloin käydä seurakunnan aikuiskerhoissa, yhdessä kerrallaan. Ensin raamattupiirissä, myöhemmin toisentyyppisessä iltapiirissä.

Lopetin vuoro-pätkätyöt, menin iltakurssille, tein satunnaista keikkahommaa sitten tähän uuteen osaamisalaan liittyen ja sain osaamisen (en siis koulutusta tai uutta ammattia, vaikka ammattinimike vaihtuikin) jonka myötä hieman myöhemmin vakituisen toimen, päivätyö, olen siinä edelleen.

Erosimme kun olin vielä hieman alle 40, nuoremmainenkin aloitteli jo yläastetta tuolloin.
Mulla oli tuon ex-liiton kautta tullut uusi yksilöharrastus, moottoripyöräily, joka jatkui "vapaaksi pääsyn" jälkeenkin.
Sähläsin kaupungin yöelämässä, vapaa kun olin eikä lastenhoito-ongelmia ollut.

Pystyin myös jäämään töiden jälkeen toimittamaan omia asioitani jos siltä tuntui, jäämään ylitöihinkin jos tarvetta, koska isot osasivat jo itse lämmittää mikroateriansa.

Kuulostaa aktiiviselta ja kotoa pois -painottuvalta.
En ympännyt kaikkea menoa yhdelle viikolle, olin paljon kotonakin.
 
Minulla on sekä pian täysi-ikäinen että alle kouluikäinen mutta vastaanpa kuitenkin. Aloitin iltaopiskelut (liiketalous) koska jotenkin tuntui että voisi vähän muuttaa tätä 'uraa' vaikka olenkin nykyisiin hommiini tyytyväinen. Mutta työuraa on vielä jäljellä kymmeniä vuosia joten koen kehittymisen olevan tarpeellista. Minulle se on tavallaan myös harrastus, ihan mukavaa siis.
 

Yhteistyössä