V
"Vauvakuume"
Vieras
Ahdistaa. Yli vuosi ollaan haaveiltu toisesta vauvasta, 9 kk yrittämistä. Miehen työtilanne on ihan hanurista, pätkätöitä ja tällä hetkellä ei työsuhdetta, mies on lapsen kanssa kotona. Hän on etsinyt töitä ihan vimmalla. Mulla vakkariduuni ja hyvä palkka mutta paljon surua ja murhetta töissä, kiusaamistakin. Jouduin myös lähtemään takaisin työelämään aijemmin kuin olisin halunnut miehen työtilanteen vuoksi. Haluaisin vielä olla esikoisen kanssa kotona ja toivon kakkostakin syliini nyt enkä huomispäivänä.
Nyt sitten mies on alkanut niin kovasti pelätä että meille tulee taloudellinen katastrofi jos tulen raskaaksi, että haluaisi lopettaa yrittämisen siksi aikaa kun on löytänyt töitä (on siis hakenut useamman vuoden ja saanut vain pätkiä). Samalla mies harmittelee että lapsille tulee iso ikäero ja toivoo lasta itsekin nyt. Mies on kovin turvallisuushakuinen, pelkää ottaa elämässä mitään riskejä, etenkään talousasioissa. Hän ei esimerkiksi hyväksy minun haaveitani ryhtyä yrittäjäksi vaikka olisin luultavasti paljon onnellisempi niin, riski olisi kuulema liian suuri.
Mutta siis siitä lapsesta: Olen 35 vuotias ja näemmä raskaaksitulo ei olekaan enää ihan helppo juttu. Lisäksi kärsin ihan kamalista PMS- ja ovulaatio-oireista, eli söisin ehdottomasti hyväksi havaittuja pillereitä jos en haaveilisi vauvasta. pillereiden lopettamisen jälkeen minulla on aina ollut vaikeuksia saada kuukautisia palaamaan, joten en ihan helposti alkaisi "vähäksi aikaa" niitä napsimaan.
Mies ei usko että elämä kantaa. Minä saan 3 kk täyttä palkkaa ja senkin jälkeen ihan kelpo äitiysrahaa, hän ansiosidonnaista, molemmat voivat tehdä lisähommia, voimme laittaa asuntolainan maksun jäädytykseen pikkuvauva-ajaksi kun olemme hienosti maksaneet lainasta jo puolet pois. Näitä argumentteja olen yrittänyt käyttää jotta saisin miehen uskomaan että rahan ei pitäisi olla este lapselle, sillä muuten se lapsi voi jäädä saamatta kun en ole enää nuori.
Olenko väärässä, pitäisikö meidän lykätä vauvahaaveita sillä riskillä että lasta ei sitten koskaan tule kun talousnäkymät ovat epävarmat? Nytkin rahat ovat aika tiukilla koska asuntoon menee leijonanosa tuloista, yhtiövastike on tosi kova jne.
Uusia näkökulmia otetaan vastaan...
Nyt sitten mies on alkanut niin kovasti pelätä että meille tulee taloudellinen katastrofi jos tulen raskaaksi, että haluaisi lopettaa yrittämisen siksi aikaa kun on löytänyt töitä (on siis hakenut useamman vuoden ja saanut vain pätkiä). Samalla mies harmittelee että lapsille tulee iso ikäero ja toivoo lasta itsekin nyt. Mies on kovin turvallisuushakuinen, pelkää ottaa elämässä mitään riskejä, etenkään talousasioissa. Hän ei esimerkiksi hyväksy minun haaveitani ryhtyä yrittäjäksi vaikka olisin luultavasti paljon onnellisempi niin, riski olisi kuulema liian suuri.
Mutta siis siitä lapsesta: Olen 35 vuotias ja näemmä raskaaksitulo ei olekaan enää ihan helppo juttu. Lisäksi kärsin ihan kamalista PMS- ja ovulaatio-oireista, eli söisin ehdottomasti hyväksi havaittuja pillereitä jos en haaveilisi vauvasta. pillereiden lopettamisen jälkeen minulla on aina ollut vaikeuksia saada kuukautisia palaamaan, joten en ihan helposti alkaisi "vähäksi aikaa" niitä napsimaan.
Mies ei usko että elämä kantaa. Minä saan 3 kk täyttä palkkaa ja senkin jälkeen ihan kelpo äitiysrahaa, hän ansiosidonnaista, molemmat voivat tehdä lisähommia, voimme laittaa asuntolainan maksun jäädytykseen pikkuvauva-ajaksi kun olemme hienosti maksaneet lainasta jo puolet pois. Näitä argumentteja olen yrittänyt käyttää jotta saisin miehen uskomaan että rahan ei pitäisi olla este lapselle, sillä muuten se lapsi voi jäädä saamatta kun en ole enää nuori.
Olenko väärässä, pitäisikö meidän lykätä vauvahaaveita sillä riskillä että lasta ei sitten koskaan tule kun talousnäkymät ovat epävarmat? Nytkin rahat ovat aika tiukilla koska asuntoon menee leijonanosa tuloista, yhtiövastike on tosi kova jne.
Uusia näkökulmia otetaan vastaan...