Mitä tekisit minun tilanteessa?

[vakkari nikittä]

Tilanne tämä: ikää mulla on vähän päälle 30v, olen työssä, jota inhoan. Työsopimius onneksi loppuu ensi vuoden lopulla. Koko ajan olen yrittänyt etsiä toista työtä - tuloksetta. Koulutukseltani olen merkonomi, valmistunut jo reilu 10 vuotta sitten. Olin lähes 6-vuotta kotiäitinä ja työkokemusta ei juuri ole kuin tästä nykyisestä työstä, jossa olen ollut nelisen vuotta. Työkokemuksen kannalta tästäkään työstä ei liiemmin hyötyä ole, teen hanttihommia, jotka olisi ehkä harjoittelijalle sopivampia.

Tuntuu, että en ole saavuttanut elämässä mitään. Lähes kaikki kaverit ja entiset luokkakaverit ovat opiskelleet yliopistossa ja reissanneet. Muuttaneet suurempiin kaupunkeihin ja ovat hyvissä töissä. Nyt olen havahtunut siihen, että haluan elämältä enemmän, mutta onko jo liian myöhäistä? Olen naimisissa, meillä on kaksi kouluikäistä lasta ja asuntovelkaa tottakai. Minulla ei ole mitenkään varaa lähteä opiskelemaan opintotuella, mutta mikä eteen kun työsopimus loppuu? Mitä vaihtoehtoja on olemassa?

 

[Bonaire]

oppisopimus?

 

[Kowalski]

Oppisopimuskoulutusta (saat palkkaa) ehdottaisin minäkin, tai työvoimakoulutusta (saat ansiosidonnaista sillä aikaa).

 

[Jane Doe]

Iltaopiskelua on joillakin aloilla

 

[Jellonainen]

Kun löydät sen työpaikan, käyt iltaisin esim. AMK:ssa opiskelemassa (mikäli on päivätyö ). Tai teet töitä iltaisin tai viikonloppuisin ja opiskelet päivällä.

 

[ap]

Kun löydät sen työpaikan, käyt iltaisin esim. AMK:ssa opiskelemassa (mikäli on päivätyö ). Tai teet töitä iltaisin tai viikonloppuisin ja opiskelet päivällä.

Pari vuotta sitten kokeilun tuota, että työn ohella opiskelin parina iltana, mutta kävi liian raskaaksi. Mies on niin paljon iltaisin töissä, että lastenkin kannalta tosi hankala.

 

[LettiLeena]

Ota opintolainaa ja lähde sinne yliopistoon tai muuhun kouluun, ei noilla oppisopimus- systeemeillä saa kuin jonkin hikisen duunari-homman, ja eikö ollut niin, että halusit konkreettista muutosta, saada jotain aikaan? Nykyään yliopistoissa on niin hyvät opintojenohjaus-kuviot, että selviät perustutkinnosta 4-5 vuodessa. Ota vaikka jokin sellainen ala, josta pääsee helposti "kunnon" töihin, eli ei siis kannata ryhtyä lukemaan esim. taidehistoriaa.
Minä olen opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja viestintää, olen ollut media-alalla 8v ja inhoan nykyistä työpaikkaani. Nyt olen äitiyslomalla, ajattelin pitää pitkän hoitovapaan ja hankkia toisenkin lapsen (jos vaan onnistuu). Mutta tuskin haluan palata media-alalle takaisin äitiyslomien jälkeen. Nyt suunnittelen vakavissani lääketieteelliseen pyrkimistä, kunhan lapset on tehty. Laskeskelin miehen kanssa, että taloudellinen tilanne saattaisi silloin antaa juuri ja juuri myöten. Luotan myös siihen, että kyllä se elämä aina kantaa! Ja oletko ajatellut, että jos opiskelet itsellesi parempipalkkaisen ammatin, lainojen takaisin maksu on helpompaa ja jää jotain käteenkin?

 

[Kowalski]

Ota opintolainaa ja lähde sinne yliopistoon tai muuhun kouluun, ei noilla oppisopimus- systeemeillä saa kuin jonkin hikisen duunari-homman, ja eikö ollut niin, että halusit konkreettista muutosta, saada jotain aikaan?
Ja oletko ajatellut, että jos opiskelet itsellesi parempipalkkaisen ammatin, lainojen takaisin maksu on helpompaa ja jää jotain käteenkin?

Moni duunari kyllä tienaa tuplasti enemmän kuin moni akateeminen.
Esimerkiksi mun duunariveljeni tuntipalkka on liki 30 euroa, ei paha...lisäksi on pirun mukava työympäristö, kivat työkaverit ja kannustava pomo.