Toggle sidebar

Mitä väliä sillä oikeasti on, missä vaiheessa raskautta siitä muille kertoo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja syvälle sisimpään sattuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

syvälle sisimpään sattuu

Vieras
Itselle kävi niin, että odoteltiin varhaisultra ja sykkeet, kerrottiin sitten lähimmille. 'turvalliset' viikot ylitettyä kerroimme muille, mutta kas, kesken meni.
Ihan yhtä lailla joutuu kertomaan lapsen kuolemasta, jos sellainen musertava epäonni kohtaa, vaikka odottaisi synnytykseen asti. Senkin jälkeen voi sattua ikävän loton 'lottopotti' että lapsi kuoleekin syntymänsä jälkeen.

Minusta ei ole sen nolompaa kertoa heti plussauksen jälkeen, kuin että kesken menisi myöhemmillä viikoilla tai kätkytkuolemaan tai synnytyksessä vammautumisen aiheuttamaan kuoleman kertominen.
Koska fakta on, että meidänkin tapauksessa oli 8% todennäköisyys keskenmenoon.
Siis tämä niille, jotka moittii liian aikaisin kertomisesta, koskaan ei tiedä mitä itselle/lähimmilleen jotain sattuu.
 
Ei sillä varmaan mitään väliä olekaan. Esikoisesta kerroin heti plussattuani työkaverilleni ja siskolleni, sit alkuiraskauden ultran jälkeen kerrottiin muille lähisukulaisille. Ja muut kamut tais saada vaan jossain sopivassa välissä tietää.
Nyt ei olla kerrottu kenellekään muille paitsi mun työkaveri tietää. Jotenkaan ei tee mieli kertoa ollenkaan, ja joo, samallatavalla sitä pitäis kertoa sitten jos jokin menee vikaan ja moni kaveri on sanonukin, että kertoo heti kun sama se on, ilot ja surut jaetaan.

Itse koitan vaan vähemmällä stressillä päästä kun tiedän jo miten lähisuku suhtautuu, alkaa taas kauhee pelottelu kaikilla maailman pahoilla asioilla joita vois sattua, niin ei kiitos tällä kertaa. Ehkä synnäriltä sitten uutisia :laugh:
 
Ei se kai mistään noloudesta kiinni olekaan. Itsellä piti ainakin aikoinaan tottua ite ensin siihen ajatukseen, ennen kuin halusin et muut tietää. Tai siis mies tietenkin tiesi heti :) Ja jotenkin oli mukavaakin "kantaa salaisuutta" mukanaan...
 
Minulle kävi niin, että terveyskeskuksen labrahoitaja oli kertonut kaverilleen välinehoitajalle ja tämä äitini lenkkikaverina oli sitten kertonut mun äidille...

Minusta on ihansama missä vaiheessa kertoo muille, kunhan saa ainakin lähimmilleen itse kertoa vauvauutisen...
 
Mä olen huutanut tiedon koko maailmalle välittömästi kun ollaan saatu plussa testiin, eli noin viikolla 4-5.

Mä en ensinnäkään pystyisi pitämään näin isoa asiaa salassa ja toiseksi, mulla on niin massiivinen alkuraskauden pahoinvointi, että jäisin kuitenkin kiinni viikolla 6.

Ja mitä siihen keskenmenoon tulee, niin enemmän mä koen sen avuksi, jos sitten menee kesken, että kaikki tietää...ymmärtävätpähän sitten surunkin paremmin, kuin jos vain kertoisin, että olin raskaana viikolla 11, mutta kesken meni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuuljmyllynlämmittäjä:
Minusta kutsu yksivuotissynttäreille on hieman liian myöhäinen tapa kertoa lapsesta.
Click to expand...

No ehket ollut sitten tarpeeksi läheinen? Toisaalta, mitä sellaista ihmistä kutsumaan syndeillekään, lahjojen tarpeessa? :o
 
Ei ole varmaan noloudesta kiinni, mutta keskenmenon riski on isompi niillä ihan alkuviikoilla ja MINÄ en haluaisi kertoa keskenmenosta kovin monelle jos ei ole ihan pakko. Meitä on tässä asiassa hyvin erilaisia, jokainen tehköön niinkuin parhaaksi näkee.
 
Itse olen uskaltanut laajemmin asiasta kertoa vasta np-ultran jälkeen. Juurikin siksi, että sitä ennen on paljon todennäköisempää, että jotain sattuu. Ja mieluummin ne surut jakaisin vähän pienemmän piirin kanssa. Tavallaan tuli kyllä itsellekin aika vaivautunut olo, kun työkaveri (mies) riensi kertomaan tulevasta vauvasta heti plussan jälkeen... ja kun raskaus sitten menikin kesken.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa