Mitä kivaa keksitte viikonloppuiltaisin???

  • Viestiketjun aloittaja tylsää samanlaista...
  • Ensimmäinen viesti
tylsää samanlaista...
Nää alkaa olla niin saakelin tylsiä nää viikonloppuillat kotona!!! Tuntuu, et on ihan sama on arki vai viikonloppu... illat aina samanlaisia! Alkaa jo potuttamaan! Me ei keksitä miehen kanssa mitään kivaa/järkevää tekemistä vikonloppuilloille.... käydään saunassa, katotaan telsua, juodaan siideri/lonkku ja mennään nukkumaan, kun ei enää pysy hereillä.

Nyt kiinnostaiskin tietää, miten te muut äidit ja isät viihdytte viikonloppuiltaisin kotosalla? Mitä tekemistä keksitte illan piristykseksi?
 
fgjufrh
Hankkikaa lapsenvahti et pääsee isi ja äiti välillä irrottautumaan kotiympyröistä! Itelle se ainakin on aina piristävää ja sit jaksaa taas. Tai sit pienellä kaveriporukalla vaikka lapset oiski mukana, niin voi pelailla ja laittaa ruokaa, ja jäädä yökylään tai kutsua kavereita kylään. EIpä sitä oikein muuta lapsen kanssa voi... Tietty aina elokuvia voi vuokrata tms.
 
tintsu2
meillä ainakin tekemistä liiankin kanssa.Saunotaan,tehään yhdessä ruokaa,leivotaan,pelataan,joskus katotaan elokuvaa ja napostellaan herkkuja mitä ollaan yhdessä tehty.iltalenkin jälkeen on ihanakäpertyä sohvalle lukemaan jotain kaakaokupillisen kanssa.omakotitalossa asuvilla ei varmaan oo tekemisen puute.aina riittää jotain hommaa tai näperrystä.
 
kaupunkilaisäiti
Me tykätään käydä viikonloppuisin kyläilemässä, ja niin tykkää lapsetkin. Järjestetään kerran kuussa illanviettoja muiden kaveriperheiden kanssa ja kierretään toistemme luona. On hyvää sosiaalisen elämän harjoittelua pikkulapsillekin ja kun lapsiperheiden kodit on muutenkin pieniä lapsia ajatellen sisustettu niin voi aika rauhassa vanhemmat istuskella ja jutella. On nyyttäriperiaatteella järjestetty aina ettei käy liiaksi lompakon päälle yhdelle perheelle.

Maalla asuvilla varmaan on vähän eri juttu. Mutta kun lapset kasvaa niin uskon että leikkejä ja pelejä yms. voi keksiä pimeiden iltojen iloksi. Kesällähän tuskin on ongelmaa mitä sitä tekisi, ei meillä ainakaan kun ollaan niin paljon ulkona kuin mahdollista.
 
kaupunkilaisäiti
Tuo lapsenvahti idea on hyvä! Mekin saadaan välillä muksuille mummo lapsenvahdiksi. Että tekee hyvää kun pääsee aikuiset välillä kahdestaan ulos syömään tai leffaan tai teatteriin tms. Kannattaa tosiaan yrittää välillä irrottautua arjesta, että jaksaa.
 
meil,
Me ollaan nyt otettu noin kuuden viikon välein irtiotto arkeen. Silloin lapsi on illan/yön isovanhemmilla ja itse käymme syömässä, tavastialla, risteilyllä tai vaikka shoppailemassa toisessa kaupungissa (hotelliyö). Neljästi vuodessa tehdään pidennetty lomamatka (kaksi perheen kanssa, kaksi kahdestaan miehen kanssa). Vuosi vietettiin "vain" kotona, koska talonrakennus vaati sitä. Nyt kun on taas aikaa, haluamme välillä jotain muuta kuin tavallisia viikonloppuja. Ja jotta näistä yhden illan "treffeistä" tulisi pidettyä kiinni, ne varataan kalenteriin hyvissä ajoin :). Muut viikonloput vietetään sitten ihan kotosalla ilman mitään ihmeempää ohjelmaa. Meillä kun suurin osa kavereista asuu pitkällä, niin kyläilytkin jää aika harvoihin kertoihin.
 
Sama täällä
Meillä on myös vähän tylsää. Mulle ruuanlaitto ja kylästelyt on jokapäiväistä kauraa, ei ne tuo viikonloppuihin sellaista virkistystä, mitä kaipaisin. Miehellä on myös aika rankkoja viikkoja, ja viikonloppuisin hän tarvii aikaa ihan vaan olemiseen.

Eniten mua taitaa virkistää se, että näen kavereita ihan ilman lasta, pääsen taidenäyttelyyn tai vaikka kävelylle. Meillä ei ole mitään lapsenhoitoapuja sukulaisista ym, eikä noin pientä voi laittaa kylmiltään vieraan hoidettavaksi. Oishan se tietenkin tosi hienoa päästä miehen kanssa kahdestaan edes ruokakauppaan, mut se vaan ei ole nyt vaihtoehto.

Paljon vaikuttaa se, että lapseni on vasta taapero, joten mun aika menee hänen vahtimiseensa/hoitamiseensa, oltiin sitten kotona, kylässä, kaupassa tai ihan missä vaan. Meillä on jo viikot täynnä menoja, jotka on suunniteltu lapsen ehdoilla, viikonloppuisin kaipais jo vähän jotain erilaista.

Mut mä ajattelen, että tämä on väliaikainen elämäntilanne. Kohta lapsi on kasvanut sen verran, että ymmärtää myös puhetta, hänet voi jättää muidenkin hoitoon hetkeksi, ja meillä on varaa tehdäkin jotain mukavaa. Sitä odotellessa täytyy ottaa ilo irti kaikista arjen pienistä asioista.
 
Aikuisille
jotain harvemmin syötävää hyvää ruokaa, 3-vlle jotain omaa herkkua jos ei satu pitämään siitä mitä muilla, lasi viiniä, jotain herkkujälkiruokaa. Valot himmeämmälle ja kynttilät pöytään, telkkari kiinni siks ajaks. Noita kynttiläillallisia harrastettiin enemmänkin sillon kun esikoisen vauva-aikana kun pystyi ajottamaan pienen nukkumaan siks aikaa. Joskus pistetään vähän siistimmät vaatteet ja käydään ravintolassa, (esikoinen tosin aika kaikkiruokanen, kaikkien kanssa ei varmaan onnistu...) erilaisissa urheilutapahtumissa tai vaikka ulkona syysmyrskyssä kävelyllä ennen saunaa. Meille tuntuu riittävän tollaset aika tavisjutut, viikolla kun on usein ohjelmaa senkin edestä...
 
Entäs kun
Meillä vauva on vasta pieni, reilu 2 kk. Koko ilta menee hänen kanssaan toisella (on jonkin verran itkuinen), toinen hoitaa sillä aikaa kotityöt, koiran jne. arki-iltaisin. Viikonloppuna koitetaan käyttää koira yhdessä iltalenkillä ja vauva vaunuissa sen aikaa, mutta joskus menee parkumiseksi. Eilen käytiin saunassa vuorotellen, mutta vaikea on viettää viikonloppua mitenkään muuten erityisemmin. Päivisinkään emme oikein pääse mihinkään kyläilemään tai edes yhdessä kauppaan, koska pieni on niin herkkä kaikille vieraille äänille ja ihmisille, että reissut on yhtä huutoa, olipa hän unessa tai hereillä lähdettäessä.

"Pakkonukutus" aloitetaan puoli kymmeneltä, ja eilen siihen meni kolmisen varttia. Tämän ajan vauvaa siis heijataan, lauletaan, laitetaan sänkyyn ja syötetään vielä tarvittaessa vähän. Prosessin jälkeen kaaduin itse puolikuolleena sänkyyn ja mies viisi minuuttia mun perään. Ja tämä oli ns. hyvä päivä, eli vauva oli melko rauhallinen, ei saanut pahempia raivareita mistään ja oltiin molemmat vanhemmatkin suht hyvällä tuulella - mutta mitään arjesta poikkeavaa emme siis voi tehdä, ruokaa emme ehtineet laittaa, yhteistä aikaa oli vähän. Onko muilla tällaista, vai onko tämä perhe jotenkin poikkeava?

Ei tunnu hyvältä joka viikonloppu pyytää vauvalle hoitajaakaan isovanhemmista, etenkin kun hoitaja yleensä sotkee herkän vauvan rutiinit kokonaan, ja me kärsimme sen sitten yöhuutona...
 
tutulta kuulostaa
Alkuperäinen kirjoittaja Entäs kun:
"Pakkonukutus" aloitetaan puoli kymmeneltä, ja eilen siihen meni kolmisen varttia. Tämän ajan vauvaa siis heijataan, lauletaan, laitetaan sänkyyn ja syötetään vielä tarvittaessa vähän. Prosessin jälkeen kaaduin itse puolikuolleena sänkyyn ja mies viisi minuuttia mun perään. Ja tämä oli ns. hyvä päivä, eli vauva oli melko rauhallinen, ei saanut pahempia raivareita mistään ja oltiin molemmat vanhemmatkin suht hyvällä tuulella - mutta mitään arjesta poikkeavaa emme siis voi tehdä, ruokaa emme ehtineet laittaa, yhteistä aikaa oli vähän. Onko muilla tällaista, vai onko tämä perhe jotenkin poikkeava?
Teidän perheenne ei todellakaan ole mitenkään poikkeava. Vauvanne on vielä todella pieni. Hyvin usein pienten vauvojen perheissä elämä on juuri tuollaista ja niin sen pitää ollakin. Pienen ihmisen ehdoilla mennään. Voi olla, että teilläkin puoli vuotta ikää lisää, eikä aina sitäkään, kääntää tilanteen jo toiseksi. Vauva saa rytmiä elämään, vanhemmat ns. rutinoituvat paremmin vauvan kanssa jne. Elämä helpottaa suuresti.
 
Ihan normaalia
Entäs kun; toi on ihan tavallista, kun vauva on vielä noin pieni, eikä hänellä voi olla vielä oikein päivärytmiä. Kummasti helpottaa jo muutaman viikon päästä, kun uni-valverytmi on selkeämpi ja öisinkin hän alkaa nukkumana pitempiä jaksoja.
Ottakaa nyt vaan rennosti!
 
jihuu77
Me käydään kaupungilla, leivotaan, urheillaan, käydään näyttelyissä, ravintolassa jne. Joskus viikonloppu menee ihan siihen, että siivotaan asunto ja katsotaan illalla joku video. Aika usein, ehkä kerran kuussa, käyn myös kavereideni kanssa pyörähtämässä ravintelissa/baarissa. Alkuillasta saatan ottaa lapsen (2 vee) mukaan jos on muita kavereita joilla on lapsia kanssa ja miehet hakee sitten lapset kotiin nukkumaan ja me käydään pyörähtämässä jossakin tai esim. syömässä. Käyn myös kavereiden kanssa esimerkiksi sunnuntaisin kahvilla ja lapsi on välillä mukana. On sen verran rauhallinen, että pysyy kyllä paikallaan kun ajoittaan ruokailun ja jälkkärin kahvitteluhetkeen:)
 
(=)=(=)
Ap kysyi nimenomaan tekemistä ILTAISIN, ymmärsin sen siis niin että mitä muut tekevät kun lapsi/lapset jo nukkuvat. Ei silloin varmaan kaupungilla käydä enää, tai näyttelyissä, tai leivota jne. ;)
Me ollaan aika rutioituneita, mutta se ei haittaa mua, eikä miestäkään. Kun lapsi on laitettu nukkumaan n. klo 20:30, syömme yhdessä iltapalaa tv:n ääressä, ja sen jälkeen katselemme nauhoitettuja ohjelmia yleensä siihen asti kun mennään nukkumaan. Ja tämä siis joka ilta. Mä nautin illoista, rauhallisuudesta, hyvästä syömisestä, miehen kainaloon käpertymisestä ja "aivot narikkaan"-ohjelmista. En kaipaa kotona ollessa muuta. N. kerran kuukaudessa käydään kummatkin omien kavereiden kanssa jossain iltaa viettämässä. No, itse ehkä kahden kuukauden välein, riippuu onko jotain erityistä. Ja parin kuukauden välein viedään lapsi yöksi mummulaan ja lähdetään yhdessä jonnekin. Sitten jaksaa taas arki-illat ja viikonloput kotona. Perjantaisin meillä on saunapäivä, saunotaan lapsen kanssa ennen lapsen nukkumaanmenoa.
Meillä on siis erilainen tilanne kuin ap:llä, koska me viihdytään ihan sohvannurkassa tekemättä mitään. Jos kaivattaisiin enemmän tekemistä, varmaan pelailtaisiin enemmän jne. Kavereita ei usein kutsuta illalla kylään kun lapsi on kotona, koska pienehkössä asunnossamme äänet kuuluvat lapsen huoneeseen niin hyvin.
 
2kids
Meillä on kaksi lasta, 3- ja 1-vuotiaat. Arki on sen verran hulinaa että saatuamme lapset nukkumaan illalla klo 21 mennessä, ollaan miehen kanssa molemmat jo aika tööt. Yleensä katsellaan telkkaa ja syödään iltapalaa. Itse tykkään käydä suihkussa ja pestä tukan, se rentouttaa. Joskus mies lähtee salille.
Joskus, harvoin, toinen meistä saattaa lähteä johonkin iltamenoon ystävien kanssa mutta kotiin tulemme kyllä ihan viimeistään klo 23. :)
Eli eipä sitä mitään kauhean erikoista jaksa/pysty viikonloppuiltaisin tekemään, mutta sitten joskus kun pääsemme kahdestaan esim. teatteriin tai kavereiden luokse illalliselle niin se tuntuu ihan luksukselta! Baarielämää emme kummatkaan enää kaipaa ollenkaan.
 
2kids
Lisään vielä, että en ihan ymmärrä miksi ap valittaa...? Ole onnellinen, että teillä esimerkiksi on sauna! Itsestäni olisi aivan ihana mennä saunaan lasten mentyä nukkumaan.
 
chkjcj
Musta on ylipäänsä ihan käsittämätöntä kysellä tekemisen perään. Vähän kuin kysyisi "mitä tekisin elämälläni".

Illallahan voi tehdä ihan mitä tahansa, hoitaa kuntoaan/kauneuttaan, opiskella/lukea, saunoa tai sekstailla, valmistaa huomisen ruoat, katsella leffaa/maisemia... Siis mitä nyt itse kukin elämälleen haluaa tehdä.

Mulla on nyrkkisääntö: aina kun on "ylimääräistä" aikaa vaikka puolikin tuntia, menen lenkille. Juosta ehtii hyvin.

Vähän mielikuvistusta peliin aikuiset!
 
sgajanbäojbg
istun hetken sohvalla, luen tai käyn netissä, haukkaan iltapalaa, sitten nukkumaan. Eilenkin lapsi nukahti n. klo 23, ettei tarvinnut kovin paljoa miettiä, mitä tekisi. Ihan tavallista meillä ja on ollut jo yli vuoden. Aamulla nukutaan joskus pitkään, joskus ei. Mutta yhtään kokonaista yötä lapsi ei ole vielä nukkunut putkeen.
 
hyvä aloitus
Minusta on hyvä että ap kyselee vinkkejä muilta. Ei hän valita sen enempää kuin mitä nyt yleensä pieten lasten vanhemmat "valittavat". Älkää nyt heti syyllistäkö.

Kyllä se arki on aika tylsää välillä kun on niin kiinni samoissa kuvioissa ja mielikuvitus ei ehkä oikein enää laukkaa kun rumban pyöritys vie energiat. On se vähän outoa jos ei riitä kanssakirjoittajien solidaarisuus kun täällä nimenomaan puhutaan vauvan hoidosta.

Jos ei ap: llä ole hoitoapua eikä helposti pääse minnekään pienokaisten kanssa kotiympyröistä, yrittäkää ottaa joku oman perheen traditio käyttöön. Meillä otettiin lauantai-illoiksi leipomisilta aina pari kertaa kuukaudessa, ja voi että ihan pienikin 10 kk vanha ipana tykkää touhuta taikinan kanssa. Vaikka siitä osa meneekin suuhun. :D

Sitten meillä aika paljon on hassuttelujuttuja. Yksi lempijuttu on nukketeatteri. Siitä kaikki lapset tykkää kamalasti. Olen itse harrastanut nukketeatteria ja nukkejen ja nukketeatterin eläinhahmojen valmistusta ja siksikin tällainen on lähellä sydäntäni. Nykyään tulee kummityttönikin ja pari naapurin lasta n. kerran kuukaudessa nukketeatteri-iltaan, ja on katsomo ja siellä naposteltavaa ja sitten on oikein verhoista väsätty teatterilava. Ja mieheni ja minä esitetään. Että on hauskaa kaikilla!

Mutta jokainen voi keksiä omia juttuja mitä tehdä yhdessä iltojen piristykseksi.
 
meillä näin
Mies on viikot poissa joten viikonloput aina luksusta:D Lapset on 1 ja 2 vuotiaat, menevät nukkumaan 20-20.30. usein käydään pe ja la saunassa koko porukalla, syötetään lapsille iltapala leikitään ja touhutaan yhdessä. Lapset nukkumaan, minä luen iltasadun jne ja mies siivoa keittiön sillä aikaa. Kun lapset nukkuvat nautimme lasin viiniä tai oluet katellaan elokuvia tai rakastellaan. Nyt ekaa kertaa olemme tilanneet MLL:n lastenhoitajan ja aiomme mennä elokuviin :D
 
ModestyB
Nyt töissä käydessä sohvalla makoilu miehen kanssa leffaa katsellen on ihan luksusta ja eroa arkeen :). Välillä saunomme, juttelemme viinilasin ääressä, kyläilemme ilman lapsia ja muuta tavallista. Välillä menemme vaan aikaisin nukkumaan ja keräämme voimia. Minulla kuluu myös aikaa kylppärissä kuorimisten, rasvausten, naamioiden, karvanpoistojen ja muiden kanssa, mitä ei arkena niin ehdi.

Kun hoidin lapsia kotona, olimme viikonloppuiltaa usein samalla tavalla, mutta minä olin silloin enemmän koneella ja mies katsoi telkkaa. Välillä kaipasin tosiaan enemmän vaihtelua arkeen, ja kävinkin useammin omien kavereiden kanssa jossain kuin nyt, töiden jälkeen ei raatsi ja lasten nukahdettua ei jaksa.
 
Vierailija
Meillä aika samanlaista kuin ap:lla. Eikä minualla ainakaan ole auttanut se, että pääsee ulos joskus. Sama se. Voisittehan pitää leffailtaa tai jotain miehen kanssa, kun lapsi nukkuu. Vähän herkkuja yms. ja yhdessä kyhnäystä.
 

Yhteistyössä