Mitä pitäisi ajatella?

Ollaan oltu toistakymmentä vuotta yhdessä. Mies aikalailla alkoholisoitunut. Enää ei pese itseään/ hampaitaan vaikka olen useasti pyytänyt. Seksiä ei ole. Tuntuu etten mä kelpaa.

Muita on kyllä auttamassa mut mun pieni pyyntö jätetään huomioimatta. Väittää rakastavansa, vaikka nyt tää käytös on puhdasta vittuilua.

Ei kai kukaan niin laiskakaan voi olla. Mitä helvettiä sen päässä liikkuu?? Mä en saa siitä mitään

Minä kyllä rakastan ja haluan, mutta kyllä tämmönen alkaa viedä itseltäkin intoa. Tekee pian mieli lyödä hanskat tiskiin.

Asiallisia neuvoja, kiitos.

 

Miehesi on alkoholisti ja ihmetelet, miksi hän on noin passiivinen. Hänhän on vain ihan normaali alkoholisti. Se aine tekee ihmisen tuollaiseksi, vie niin aloitteellisuuden, tarmon, seksuaalisen kyvyn kuin kaikki muutkin kyvyt ja halut.

Jos joskus sattuu tulemaan selvä välipäivä, silloin henkilö kerää voimia jaksaakseen jatkaa taas juomista. Muuhun ei hänen mielenkiintonsa ja kykynsä enää riitä. Ainut kiinnostus kohdistuu viinaan ja sen saatavuuteen. Sinulle vittuillaan, koska ei hänestä muuhun keskusteluun ole.

Sinun velvollisuutesi ovat huolehtiminen itsestäsi ja mahdollisista lapsistanne. Alkoholistia et pysty pelastamaan, jos hän ei itse sitä halua (eikä useimmiten halua). Anna hänen siis selvitä itse ja lakkaa mahdollistamasta juopottelua.

 

Hyvä aloittaja! olen itse ollut 7 vuotta yhdessä alkoholistin kanssa. Näiden vuosien aikana ymmärsin, että olen itse läheisriippuvainen ihminen, joka on rakastunut renttuun. Minäkin rakastin , mutta rakkaus ei valitettavasti parantanut miestä alkoholiriippuvuudesta. Näitä surullisia kohtaloita on muita samanlaisia paljon. Lopulta päätin erota, kipeätä teki, mutta lopulta oli oikea ratkaisu. Ero oli lopullinen, en halunnut enää ikinä edes nähdä juoppoa miestä, jolle pullo oli paras ja tärkein kaveri, minä en ollut mitään. Nyt olen selvinnyt oikein hyvin, mies jatkoi ryyppäämistään ja lopulta kuoli alkoholismiin.
Niin, Irwin Goodmankin lauloi jo viime vuosisadalla: Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?

 

Nyt olen selvinnyt oikein hyvin, mies jatkoi ryyppäämistään ja lopulta kuoli alkoholismiin.

Ahas. Saitko tuosta jotain tyydytystä.

 

Ahas. Saitko tuosta jotain tyydytystä.

No en tietenkään, miten voi saada tyydytystä siitä, kun ihminen tuhoaa elämänsä ja siinä sivussa vielä monen muunkin elämän? Paljon Suomessa ( ja varmaan koko maailmassa) kuolee miehiä viinaan, se on tieteellisestikin todettu. Mitä siitä sain, oli ankara opetus elämän karusta todellisuudesta. Hyvä niin, olen pysynyt ainakin nöyränä ja kiitollisena, että saan elää....