Mitäs tekisitte tässä tilanteessa? Kyse teinistä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Eli tein väärin, mutta lukaisin pojan tekstiviestit, kun oli kännyn unohtanut kotiin. Siinä kaverin kanssa suunnitteli viinapullon puolittamista ja yökyläilyä. Nyt sitten soittelivat ja kysyivät lupaa siihen, että poika menis tälle kaverilleen yökylään. En tunne vanhempia ollenkaan vaan kyseessä on kaveri harrastuspiireistä. Sanoin, että kaverin vanhempien numero kiitos! No eipä sitä kuulunut, mutta nyt sitten tivaavat pääsyä erään tutun kaverin luo, jonka luona siis oma poikani on useinkin ollut. Alkaa vaan epäilyttämään, että menevätkö tuonne ollenkaan! Ajattelin, kun lupaa ei tällä tuntemattomalle kaverille heru niin sitten menis mukamas tutun luo ja me oltaisiin hyvässä uskossa, että poika on "Nikon" luona kuten niin monena viikonloppuna. Mitä tekisitte? Eväänkö pääsyn myös tämän tutun luo?
 
Juu, itse olen karvaasti kokenut ettei mitään kannata alkaa nuuskimaan uteliaisuudesta. Muutaman kerran siihen sortunut ja aina paljastunut yllätyksiä. Sekä positiivisia että niitä negatiivisia ylläreitä.
 
[QUOTE="Äiti";25382315]Juu, itse olen karvaasti kokenut ettei mitään kannata alkaa nuuskimaan uteliaisuudesta. Muutaman kerran siihen sortunut ja aina paljastunut yllätyksiä. Sekä positiivisia että niitä negatiivisia ylläreitä.[/QUOTE]Eikö kuitenkin ole parempi tietää, jos teini hölmöilee, on mahdollista puuttua.
 
[QUOTE="vieras";25382280]En päästäis. Sanoisin, että joku tässä haisee ja se en ole minä. Sanoisin, että luottamus pitää ansaita.[/QUOTE]

Näin tekee tervejärkinne lapsensa parasta ajatteleva vanhempi.
 
[QUOTE="Äiti";25382350]En tiedä. kaksipiippuinen asia.[/QUOTE]No jos ajattelee oikein pahimman kautta, olisi tullut tietämään tällä uteliaisuusmetodilla, että teinin on tarkoitus juoda viinaa, tulee kova pakkanen, teini jää yksin ulos ja paleltuu. Ei siinä enää taida olla kahta piippua, on vain se, että toivoisi, että olisi puuttunut.
 
en tiedä! Minusta todella tyhmää lukea teinin tekstiviestit ja vielä tyhmempää olla kertomatta sitä. Nyt sanot lapsellesi rehellisesti, että olet tekstiviestit lukenut ja löytänyt tämän viestin ja ilmoitat miksi et päästä häntä yökyläilemään. Keskustelette luottamuksesta ja minusta lapsella pitäisi olla luottamus myös vanhempaan, mutta tuolla tavalla sen olet jo menettänyt. Tässä on teille kummallekin miettimistä viikonlopuksi!
 
ja tietenkään en voi sanoa sitäkään, että olen hänen kännyänsä nuuskinut... Kunpa ei olis tullut niin edes tehtyä *häpeissään*

Ei ole mitään syytä olla häpeissään: teinillä on nin kauan oikeus yksityisyyteen, kun äidillä / isällä ei ole huoli esim. teinin päihteiden käytöstä. Sinull aon kaikki maailman oikeudet lukea lapsesi päiväkirjat ja tekstiviestit, jos olet huolissasi hänestä. Mutta huoleen vedoten et saa tyydyttää uteliaisuuttasi.
 
Soittaisin näille tutun kaverin vanhemmille ja varmistaisin, että teini on sinne menossa. Sanoisin teinille, että aloin ihmettelemään, miksi vaihtoi yöksimenopaikkaa heti kun olisin vanhemmilta varmistanut asian. Jos kaverin vanhemmilla ei olisi mitään tietoa moisista suunnitelmista, en laskisi teiniä mihinkään. 15-vuotiaalla ei ole mitään asiaa lähteä kylille ryyppäämään, jos minä voin sen estää.
 

Yhteistyössä