Miten 5 v voikin olla niin raivostuttava **purkaus**

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huom
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Huom

Aktiivinen jäsen
06.04.2010
2 136
0
36
Löytyykö kohtalotovereita? Argh että tuntuu välillä että arki ei suju sitten yhtään. Ainaista vanumista, hidastelua, jatkuvaa joka asiaan vastaan sanomista, kiukuttelua ja uhmaa...Miten voi 5 v poika olla noin hankala?

Sanokaa, että tämä menee pian ohi, jookos. Välillä meinaa usko loppua, kun mikään ei meinaa sujua. Kaikki ollaan selvästi jo kesäloman tarpeessa...

(Ja sitten kun se on ihana, se on tosi ihana...Hyvän päivän sattuessa yhdessäolo on sitten tosi mukavaa. )

Vertaistuki olisi nyt aika kiva juttu. Myös hyviä vinkkejä vastaanotetaan :attn:
 
Tuota, tuota... meillä 9 v. poika, jolla ainaista vanumista, hidastelua, jatkuvaa joka asiaan vastaan sanomista, kiukuttelua ja uhmaa...

Mutta kyllä tämä tästä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Odota kun se on 6v niin kaipaat aikaa jolloin oli 5v.

Hehe. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kun tutut huokailevat että vitsi kun tuo kaksivuotias on niin uhmainen ja hankala, totean että odotas kun se on viisi. Sitten se vasta onkin hankala.

Paheneeko se oikeasti vaan vuosi vuodelta...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
mä uhkaan laittaa saippuaa suuhun, kun vastaanvänkääminen ja uhmailu alkaa :D

Tänä aamuna poika meinasi lähteä nakuna päiväkotiin, kun ei vaatteet menneet päälle sitten millään. Hirveän huudon kanssa puki eteisessä lopulta. Oli kuulemma joku muukin tuotu sinne kalsareissa eli on niitä vaikeuksia muillakin...

Mutta kun ei aina jaksaisi uhkailla.
 
Täällä viisvuotiaan tytön äiti, ymmärrän hyvin kuinka vaikeaa voi olla...Onneksi nyt kesällä voi olla paljon ulkona, se auttaa vähän iltaisin rauhottumaan. Koeta keksiä kaikenlaista kivaa tekemistä, ulkoilla mahd. paljon et nukkumatti tulis helpommin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Odota kun se on 6v niin kaipaat aikaa jolloin oli 5v.

Hehe. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kun tutut huokailevat että vitsi kun tuo kaksivuotias on niin uhmainen ja hankala, totean että odotas kun se on viisi. Sitten se vasta onkin hankala.

Paheneeko se oikeasti vaan vuosi vuodelta...?

En tiedä onneksi vielä, mutta 6 vuotta...en ikimaailmassa arvannut minkälainen riiviö voi olla eskariin menijä. Kuin olisi lapsi vaihdettu toiseen. Muistuttaa murrosikää miinus viina ja jälki-istunnot.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä viisvuotiaan tytön äiti, ymmärrän hyvin kuinka vaikeaa voi olla...Onneksi nyt kesällä voi olla paljon ulkona, se auttaa vähän iltaisin rauhottumaan. Koeta keksiä kaikenlaista kivaa tekemistä, ulkoilla mahd. paljon et nukkumatti tulis helpommin

Meillä ei onneksi nukkumaanmeno ole ongelma -vielä ; )
Mutta kaikki muu onkin sitten -enemmän tai vähemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Odota kun se on 6v niin kaipaat aikaa jolloin oli 5v.

Hehe. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kun tutut huokailevat että vitsi kun tuo kaksivuotias on niin uhmainen ja hankala, totean että odotas kun se on viisi. Sitten se vasta onkin hankala.

Paheneeko se oikeasti vaan vuosi vuodelta...?

No, melekein. Kunnes tajuaa että hehän ovat erillisiä ihmisiä jotka tekevät asiat niinkuin tekevät.. ja alkaa suhtautumaan heihin ihan kuin suhtautuisi johonkin vieraaseempaan aikuiseen joka tuskastuttaa välillä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Odota kun se on 6v niin kaipaat aikaa jolloin oli 5v.

Hehe. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kun tutut huokailevat että vitsi kun tuo kaksivuotias on niin uhmainen ja hankala, totean että odotas kun se on viisi. Sitten se vasta onkin hankala.

Paheneeko se oikeasti vaan vuosi vuodelta...?

En tiedä onneksi vielä, mutta 6 vuotta...en ikimaailmassa arvannut minkälainen riiviö voi olla eskariin menijä. Kuin olisi lapsi vaihdettu toiseen. Muistuttaa murrosikää miinus viina ja jälki-istunnot.

Minä jo kysyin eilen pojalta että voisinko pikkuhiljaa saada sen oman ihanan lapseni takaisin. Vastaus oli että et voi. Joku vaihdokki on tosiaan tullut meille ja oma on viety jonnekin muualle. Otan osaa. Tiedän tunteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
toi oli kamala aika! :headwall: :headwall:
meillä nyt just eskarin lopettanut poika oli ihan hirveä.nyt onneks jo helpottanut hyvin paljon.

Valoa tunnelin päässä siis =)

kylläkyllä.ihailtava asenne sinulla :)
itse muistan että joskus se yksikin vapaapäivä pojan kanssa oli ihan helvetistä ja toivoin että voi kun olis pidemmät hoitopäivät :ashamed: ei ois lohduttanut että mahdollisesti vuoden päästä helpompaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
toi oli kamala aika! :headwall: :headwall:
meillä nyt just eskarin lopettanut poika oli ihan hirveä.nyt onneks jo helpottanut hyvin paljon.

Valoa tunnelin päässä siis =)

kylläkyllä.ihailtava asenne sinulla :)
itse muistan että joskus se yksikin vapaapäivä pojan kanssa oli ihan helvetistä ja toivoin että voi kun olis pidemmät hoitopäivät :ashamed: ei ois lohduttanut että mahdollisesti vuoden päästä helpompaa.

Se olikin sarkasmia...
No ei lohduta ei. Mutta pakko suhtautua välillä huumorilla. Ei muu auta.
Eilen meillä käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun viisi v huutaa täysillä että äiti sun on pakko antaa mulle rahaa. Tuntui ihan että olisin keskustellut jonkun teinin kanssa enkä pikkulapsen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
toi oli kamala aika! :headwall: :headwall:
meillä nyt just eskarin lopettanut poika oli ihan hirveä.nyt onneks jo helpottanut hyvin paljon.
Valoa tunnelin päässä siis =)
kylläkyllä.ihailtava asenne sinulla :)
itse muistan että joskus se yksikin vapaapäivä pojan kanssa oli ihan helvetistä ja toivoin että voi kun olis pidemmät hoitopäivät :ashamed: ei ois lohduttanut että mahdollisesti vuoden päästä helpompaa.
Se olikin sarkasmia...
No ei lohduta ei. Mutta pakko suhtautua välillä huumorilla. Ei muu auta.
Eilen meillä käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun viisi v huutaa täysillä että äiti sun on pakko antaa mulle rahaa. Tuntui ihan että olisin keskustellut jonkun teinin kanssa enkä pikkulapsen.

Paitsi että meidän teinit ei kyllä enää huuda rahaa pyytäessään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Se olikin sarkasmia...
No ei lohduta ei. Mutta pakko suhtautua välillä huumorilla. Ei muu auta.
Eilen meillä käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun viisi v huutaa täysillä että äiti sun on pakko antaa mulle rahaa. Tuntui ihan että olisin keskustellut jonkun teinin kanssa enkä pikkulapsen.

jepjep.
pikkuteini on se paras sana kuvaamaan.
missään ei hyvä tai kiva olla ja mikään ei ollu hyvää tai kivaa.
herne aivoissa mentiin päivästä toiseen,niin äiti ku poikaki :D
 

Yhteistyössä