Miten aikuinen ihminen voi kohottaa itsetuntoaan?

[Helmikuussa]

ja oppia arvostamaan itseään?

 

["aamuvirkku"]

varmaan jonkun hyvän terapeutin kanssa, joka auttaa ymmärtämään, mistä huono itsetunto alunalkaen on kotoisin. itseäkin kiinnostais, jos ois joku kurssi, jolta vois valmistua paremman itsetunnon kera

itsestä se muutos kuitenkin tulee, kuhan joku potkis vaan löytämään sen terveen itserakkauden.

 

[Helmikuussa]

Mulla on huono itsetuntoa ja en arvosta itseäni. useimmiten oon ihan kynnysmatto/tossukka. Silti esim mieheni haukkuu mua itsekkääksi ja itserakkaaksi. Mä en oikein käsitä sitä menen ihan sekaisin.

sepä se kun sellaisen hyvän terapeutin löytäis.. ei taida tuo sosiaalityöntekijä jonka kanssa käyn juttelemassa oikein osata auttaa tässä asiassa vaikka kovasti varmaan yrittääkin...

 

[maitovara]

Karsi elämästäsi pois ihmiset, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi nollaksi. Sano itsellesi päivittäin, että rakastat itseäsi. Tee lista asioista, joissa olet hyvä/ joissa pidät itsessäsi.

 

[MolliMelooni]

Onnistumisen ja voimaantumisen kokemukset voisivat vahvistaa itsetuntoa. Tee sellaisia merkityksellisiä asioita, missä olet hyvä ja sellaisia, jotka haastavat ylittämään itsesi. Aloita jokin uusi harrastus tai lämmitä vanha siten, että heittäydyt siihen.

 

["vieras"]

Eilen jo avauduit täällä, ja sait hyviä neuvoja. Itse täyty alkaa toimimaan johonkin suuntaan. Jos se parisuhde on sellainen, mitä et halua - Lähdet siitä. Jos et halua asua miehesi paikkakunnalla - muutat takaisin kotikunnallesi. Mies kohtelee tasan niin kauan sua kynnysmattona, kun annat sen tapahtua

 

["vieras"]

Onnistumisen kautta ja positiivisuudella. Huono itsetunto voi johtua kateudesta läheisiin ja on sitten tyytymätön, kun ei onnistu esim. raha-asioissa kuten esim. sisarukset. Onnistumisilla ja pienillä asioilla elämässä tulee tyydytystä. Huono itsetunto kun on usein sellaisella, jolla ei ole kunnianhimoa, ei pyri elämässä eteenpäin. Surkuttelee omaa menneisyyttä ja tilannetta ja on jumiutunut huonoihin ihmissuhteisiin.

Mikään terapeutti ei auta, jos siellä kotona asustaa puoliso, joka mollaa ja jonka mollaukseen alistuu.

 

[Keittiönoita]

Aiheesta on kirjoitettu lukematon määrä kirjoja, joten voisit aloittaa lukemalla yhden. Veikkaan, että netistäkin löytyy. Monet jo mainitsivatkin onnistumisen kokemukset ja ne ovat tosiaan tärkeitä. Tee asioita, joista pidät. Opettele uusia mielenkiintoisia juttuja, mutta älä vaadi itseäsi oppimaan hetkessä. Ja opettele hyväksymään se, että muut ihmiset eivät tule tekemään sinua onnelliseksi vaan sinun täytyy tehdä se itse.

 

["Piika-äiti"]

Kävele metsässä.
Vietä aikaa ystävien kanssa.
Maalaa, laula, soita, kirjoita, neulo, leivo; tee käsilläsi jotain mikä miellyttää sinua ja tuntuu hyvältä.

Jos mies on se keskeinen mollaajasi ja itsetuntosi laskija, niin hankkiudu perheneuvolan tms. ammattiavun piiriin mielellään miehen kanssa.

 

[Helmikuussa]

Mutta joskus käy sellainenkin ajatus päässä että entä jos ne miehen sanomat asiat onkin totta? Mitä jos se vika oikeasti onkin minussa? Entä jos mä olenkin oikeasti se laiska, saamaton, epäonnistunut paska?

En tiedä oikein enää itsekään mitä/miten ajatella...

Mitä masennukseen tulee niin se ulkoilu ainakin piristää mieltä tehokkaasti.
Jaksoin jopa käydä lasten kanssa tänään kirjastossa.

 

[Keittiönoita]

Mutta joskus käy sellainenkin ajatus päässä että entä jos ne miehen sanomat asiat onkin totta? Mitä jos se vika oikeasti onkin minussa? Entä jos mä olenkin oikeasti se laiska, saamaton, epäonnistunut paska?

En tiedä oikein enää itsekään mitä/miten ajatella...

Mitä masennukseen tulee niin se ulkoilu ainakin piristää mieltä tehokkaasti.
Jaksoin jopa käydä lasten kanssa tänään kirjastossa.

No minä ainakin olen. Ja vieläpä tyytyväinen siitä. Jätän suosiolla stressaamisen ja vouhottamisen muille. Oleellistahan on lähinnä se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Vaikka se tarkoittaisi sen tunnustamista, että on laiska ja saamaton.

 

["una"]

kehumalla toistuvasti itseään vauvapalstoilla? Kysy venakolta vinkkejä?

 

[Filippa]

Mutta joskus käy sellainenkin ajatus päässä että entä jos ne miehen sanomat asiat onkin totta? Mitä jos se vika oikeasti onkin minussa? Entä jos mä olenkin oikeasti se laiska, saamaton, epäonnistunut paska?

En tiedä oikein enää itsekään mitä/miten ajatella...

Mitä masennukseen tulee niin se ulkoilu ainakin piristää mieltä tehokkaasti.
Jaksoin jopa käydä lasten kanssa tänään kirjastossa.

Hyviä kirjoja on mm. Eckart Tolle Läsnäolon voima, Anthony de Mello Havahtuminen, Louise Hay Muuta mielesi muutat elämäsi.

Noilla pääset alkuun itsesi hyväksymisessä. Hankkiudu ikävistä ihmisistä eroon, muutos tapahtuu sen jälkeen pikkuhiljaa ihan itsekseen. Mutta oikotietä ei taida olla. Opi elämään tässä hetkessä. Siinä se elämäkin tapahtuu.