miten auttaa miestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mymmeli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mymmeli"

Vieras
Hei!
miten voin auttaa miesystävääni. olen huomannut ettei hänen ole hyvä olla. olemme olleet nyt vuoden yhdessä. ja hän on noin 3 vuotta sitten kokenut avioeron, kun nainen lähti toisen matkaan. emme asu vielä yhdessä. Viimeyönä mies avautui minulle kunnolla. kertoi miten järkyttävästi ikävöi lapsiaan, jonka kyllä olen tiedostanut kokoajan .lapset käyvät vain jokatoinen viikkonloppu. Mies hukuttaa kaipuunsa töihin ja viikonloppuisin viinaan, niin että tunnusti että hänellä on burnout. Tämän lisäksi hän on masentunut. On joutunut hautaamaan 3 erittäin läheistä vuoden sisään. joten on saanut hieman liikaa kannettavakseen.Hän on yrittäjä, joten sairasloma on huono vaihtoehto. Mietittiin yhdessä ajan varaamista lääkärille. Mutta riittääkö aluksi yleislääkäri vai suoraan psykologille? Tiedostamme että emme voi olla kunnolla onnellisia ennen kuin hän on saanut ongelmiinsa apua. toivottavasti joku osaisi auttaa
 
Ajan voi varata yleislääkärille, sieltä saa sitten lähetteen psykologille jos tarve vaatii.

Oisko hällä mahdollisuutta keskustella eksän kanssa jos saisi vaikka lyhyesti tavata lapsia ""väliviikonloppuinakin" toisena päivänä, vaikka käyttää heitä muutaman tunnin ajan jossain? Ei se mikään ratkaisu ole ongelmaan mutta voisi hiukan helpottaa.
 
kyllä hänellä onkin mahdollisuus nähdä lapsia myös viikolla ja toisena viikonloppuna kunhan asiasta on sovittu. lasten äiti vaan tuntuu usein vaihtavan mielipidettään. mahtaisiko kriisikeskuksesta saada apua tilanteeseen?
 
Kyllä se yleislääkäri laittaa ne lähetteet sit sinne mihin kattoo tarpeelliseksi.
Vaikka on yrittäjä niin voi alkaa järjestämään enemmän vapaata itselleen. Esim aluksi vaikka se yks vapaa päivä viikossa tai joka toinen viikonloppu kokonaan vapaata (mun mies kans yrittäjä).
 
Onko mies työterveyshuollon piirissä, lähtisin hakemaan apua sitä kautta. Toisaalta jos sinusta tuntuu että sinun on mentävä mukaan voisi yksityinen psykogikin olla hyvä vaihtoehto. Uskoisin myös että seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksesta voisi saada apua onhan kysymys osittain miehen suhteesta lapsiinsa.
 
[QUOTE="mymmeli";22057128]tää on vaan niin tärkeetä ku voin itse niin huonosti ku mies ei oo kunnossa[/QUOTE]

Jos voit itse huonosti et pysty tukemaan miestä parhaalla mahdollisella tavalla, joten hoidathan myös itseäsi.
 
Yleensä aina tuputetaan avuksi lääkäriä ja pilleripurkkia. Mutta elämän iloa voi etsiä muutoinkin. Pienetkin ilon pisarat ovat eduksi. Huumoria sinne tänne, vitsejä, maiseman vaihdosta, vieraita kylään, yhteisiä harrastuksia, muuta ajateltavaa. Masennukseen vajoamista voi estää ihan tietoisesti. Itse olin vajoamassa masennukseen, välttelin ihmissuhteita ja käperryn itseeni murheiden keskellä. Ystävät tulivat kysymättä kylään ja piristivät päiviä silloin tällöin. Jälkeenpäin ymmärrän, että se kyllä kieltämättä auttoi pysymään pinnalla, eikä ollut koko ajan aikaa hautoa ikäviä ajatuksia mielessään. Pidät miehen pinnalla pitämällä kiinni arjen rutiineista, ja viemällä päiviä eteenpäin hyväntuulisuutta etsien, ilman päihteitä.
 
[QUOTE="vieras";22057216]Yleensä aina tuputetaan avuksi lääkäriä ja pilleripurkkia. Mutta elämän iloa voi etsiä muutoinkin. Pienetkin ilon pisarat ovat eduksi. Huumoria sinne tänne, vitsejä, maiseman vaihdosta, vieraita kylään, yhteisiä harrastuksia, muuta ajateltavaa. Masennukseen vajoamista voi estää ihan tietoisesti. Itse olin vajoamassa masennukseen, välttelin ihmissuhteita ja käperryn itseeni murheiden keskellä. Ystävät tulivat kysymättä kylään ja piristivät päiviä silloin tällöin. Jälkeenpäin ymmärrän, että se kyllä kieltämättä auttoi pysymään pinnalla, eikä ollut koko ajan aikaa hautoa ikäviä ajatuksia mielessään. Pidät miehen pinnalla pitämällä kiinni arjen rutiineista, ja viemällä päiviä eteenpäin hyväntuulisuutta etsien, ilman päihteitä.[/QUOTE]

Tämäkin on täysin totta, mutta jos tilanne on jo ajautunut "umpikujaan" voi jonkun ulkopuolisen kanssa keskustelemiseta olla apua. Tietysti jos mies pystyy puhumaan tilanteesta myös ystävien ja/tai sukulaisten kanssa ei ulkopuolisen tarvitse olla ammattiauttaja.
 
niin kun tilanne on päässyt menemään jo siihen pisteeseen että noilla pikku piristyksillä ei oo mitään vaikutusta, kyllä sitä on jo kaikenlaista kokeiltu. Apua ois tarvittu jo heti sillon ku ero tapahtui, koska tunteet on siitä saakka hukutettu erityisesti töihin, mutta myös viinaan. Miehen on vaikea olla töistä pois, koska on yrityksen ainoa työntekijä. työtkin ovat yö painotteisia, jolloin vielä päivärytmikin on sekaisin.Olen yrittänyt saada hänet pitämään lomaa, mutta aina se päättyy vähintään 2 päivän jälkeen, koska paineet lainojen maksusta ovat suuret. lääkäri ajan mies on itse varannut jo useamman kerran mutta aina perunut kun on silloin sattunut tuntumaan hiukan paremmalta. on vaan niin hemmetin vaikeeta katsoa ku rakas kärsii ihan helvetisti
 
Varatkaa aika heti lääkäriin ja vaikka perheasianeuvottelukeskukseen tai vaikka kriisikeskukseen. Ihmiset käyvät niissä monenlaisissa asioissa. Niistä teitä voidaan ohjata vielä esim johonkin terapiaan ja asioiden selvittelyyn. Kyllä ulkopuolinen näkökulma on hyvä asioihin vaikka tutut ja sukulaiset olisivat tukena muutenkin. Voimia asioitten käsittelyyn ja arkipäivään.
 
kyllä se vuoden seurustelukin on mun mielestä sen arvoista, sillä mun lapsi on kiintynyt tähän uuteen mieheen, samoin hänen lapset muhun. ja vielä ennen kaikkea se että mä rakastan, vei pitkään ennen ku taas sellasia tunteita itekään uskalsi tuntea
 
Jos ajan varaa lääkärille, ei luultavasti saa kovin paljon keskusteluapua vaan mahdollisesti masennuslääkityksen ja ehkäpä suosituksen mennä juttelemaan esim. psykologille.

Jos taas varaa ajan suoraan psykologille, saa nimenomaan sitä keskusteluapua. Psykologi ei ole lääkäri, joten lääkkeitä ei psykologilta saa. Psykologikin voi toki tarvittaessa kannustaa menemään myös lääkärille, jos vaikuttaa siltä, että asiakas voisi hyötyä esim. masennuslääkityksestä.

Eli jos tosiaan yksityiseltä varailee aikaa ja vaihtoehdot ovat yleislääkäri tai psykologi, niin kannattaa valita se sillä perusteella, mitä toivoo. Jos haluaa yhden käynnin ja lääkkeet, sitten lääkärille. Jos haluaa keskustelukontaktin, niin suosittelen psykologia.

Sitten on tietysti psykiatrit eli psykiatriaan erikoistuneet lääkärit, mutta heilläkin työ tuppaa painottumaan enemmän lääkityspuolelle, harvemmin sen kummemmin keskusteluihin.

Minusta kuulostaa siltä, että miehelläsi on auki olevia haavoja (esim. lapset) ja paljon ikäviä tapahtumia lähihistoriassaan, joten hän voisi hyötyä enemmän keskusteluista kuin masennuslääkkeistä. Masennuslääkkeet saa todella helposti, ja voi olla, ettei lääkärikäynnistä jäisi käteen mitään muuta.

Jos mies olisi tulevaisuudessa kiinnostunut ihan terapiasta (psykoterapia), niin jos haluaa hakea Kelan tukea siihen, niin ennen sitä täytyy kyllä olla myös useamman kuukauden ajan lääkärikontakti.

Toivottavasti miehellesi löytyy sopiva apu :)
 
Hinoa että jaksat tukea. Tuo mullekin tuli mieleen että masennus "tarttuu" helposti eli jotenkin menee mukaan siihen läheisen kärsimykseen, mutta mikään syy luopua suhteesta se ei toki ole. Lääkäriin vaan, lääkkeetkin voi auttaa alkuun, ja terapiaa lisäksi. Onhan nykyään jopa netistä saatavilla oikean laillistetun psykologin palveluita.
Esim.
http://www.ulkopsykologit.fi/

Tuli mieleen kun yrittäjän työajat hankalia, tuokin yks vaihtoehto.
 
[QUOTE="mymmeli";22057085]niin ku ajateltiin että varataan ihan yksityiselle lääkärille ja siellä sais suoraankin varattua ajan psykologille[/QUOTE]
Tämä kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Psykologeista / psykiatreista kannattaa huomioida, etteivät kaikki ole kovinkaan hyviä. Minunkin mieheni etsi apua ja kyllä oli ihme tyyppejä vastassa ennenkuin sopiva löytyi. Ei siis kannata luovuttaa, vaikka oikeanlaisen avun saaminen ei heti onnistukaan.
 
Tämä kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Psykologeista / psykiatreista kannattaa huomioida, etteivät kaikki ole kovinkaan hyviä. Minunkin mieheni etsi apua ja kyllä oli ihme tyyppejä vastassa ennenkuin sopiva löytyi. Ei siis kannata luovuttaa, vaikka oikeanlaisen avun saaminen ei heti onnistukaan.

Joo, tää on tosi tärkeä huomio. Monella on korkea kynnys avun hakemiseen ja jo ehkä valmiiksi skeptinen asenne, että onko käynnistä mitään apua. Sitten kun se vastassa oleva lääkäri, psykologi tai hoitaja onkin ihan torvi (no, ei varmasti kaikkien asiakkaiden kanssa, mutta ei nyt synkkaa ainakaan sitten sen nimenomaisen tyypin kanssa), niin se avunhakija menettää toivonsa kaikkien lääkärien, psykologien ja hoitajien suhteen.

Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ei vain mene kemiat yhteen, sitten kannattaa reilusti kokeilla toista, koska varsinkin mielenterveysasioissa ne kemiat on tosi tärkeä asia.
 
päätinpä nyt rekisteröityä oikein tänne palstalle, kun tuntuu että täältä saa niin hyviä neuvoja. mymmeli nimimerkki olikin jo varattu, siksi pieni muutos nimimerkissä. tässä nyt on suunnitteilla mennä kriisikeskukseen saamaan ulkopuolista keskusteluapua. ja toki tiedostan että on pidettävä myös itsestään huolta, itse työskentelen terveydenhuoltoalalla ja tiedostan kyllä myös omat tarpeeni. toivottavasti saadaan tarvittavaa apua
 
(kokkelle jos ei ole muutta) Jos nainen rakastaa miesta pitää sanoa 3 kertaa (laa ilaaha ila laahu ) sitten kaikki jarjastuu autamaatisisti, Koska (ALAAHI on jokaa autaa kaikki mitä tapahtuu täällä maailmaa. kokkelkaa ja jos onistuu tarvit uuskoa ALAAHI koska säät lisaa mitä aina tarvit (kokkelle jos ei ole muutta)
 

Yhteistyössä