Miten eroon katkeruudesta entistä kumppania kohtaan?

["Kaisa"]

Erosimme lapseni isän kanssa n. 9kk sitten hankalissa olosuhteissa. Teimme eroa tosi pitkään ja lopullinen ero tuli vasta sitten kun sain tietää miehen toisen naisen odottavan heille lasta (kävi siis samaan aikaan täällä minua vonkaamassa kun kävi uutta pylsimässä) eroomme liittyivät myös muut syyt. Meillä on yksi yhteinen lapsi, jolle mies ei juuri koskaan ole ollut millään lailla isä. Odotusaikana ei käynyt neuvolassa ym. eikä ole koskaan päivääkään hoitanut lastamme. Vaikka en halua miestä takaisin, silti huomaan sisimmässäni jonkinlaisia katkeria tuntemuksia, jotka vahvistuvat vain mitä lähemmäs heidän lapsensa syntymä tulee (eli ihan kohta pitäis syntyä) Miten tästä kurjasta katkeruuden tunteesta pääsee eroon?

 

[..]

Tapa ittes

 

[Vierasss]

Varmaans e johtuu siitä, että teillä on paljon käsittelemättömiä asioita, joita ette ole puhuneet etkä sinä ole saanut puhua kenenkään muukaan kanssa. Ja lyhyt aikakin taitaa olla vielä, aika auttaa.

Kaikista tärkein on kuitenkin sun oma asenne. Ei teidän tarvi ollakaan mitään kavereita, mut asiallisesti teidän pitää lapsen takia pystyä käyttäytymään, vaikkei se hauskaa ja helppoa olisikaan.

 

[Hiippari]

Katkeruus syö vain Sinua itseäsi eikä vahingoita tuota lapsesi isää. Muista se. Niin kauan kun annat sen vaivata itseäsi, se kalvaa ja kasvaa vain.. se katkeruus.
Kun heität "heipat" katkeruudelle niin voit rauhassa elää. Olet tällöin parempi äitikin. Juu jeesustelulta varmasti kuulostaa mutta milloin katkeruudesta olisi ollut mitään hyötyä?
Jos ei muuta, niin esitä ettei tunnu missään ainakin sille ukolle.

 

[Heinekeeni]

Kuuntele Jukka Pojan "kuin sä heittaat".

 

["kaisa"]

Varmaans e johtuu siitä, että teillä on paljon käsittelemättömiä asioita, joita ette ole puhuneet etkä sinä ole saanut puhua kenenkään muukaan kanssa. Ja lyhyt aikakin taitaa olla vielä, aika auttaa.

Kaikista tärkein on kuitenkin sun oma asenne. Ei teidän tarvi ollakaan mitään kavereita, mut asiallisesti teidän pitää lapsen takia pystyä käyttäytymään, vaikkei se hauskaa ja helppoa olisikaan.

Osaan kyllä käyttäytyä asiallisesti, mutta mies ei siis ole lapsensa kanssa tekemisissä lähes ollenkaan. Kolme kertaa käynyt puoli tuntia täällä katsomassa lasta ja siinä se. Harmittaa lapsen puolesta, kun isä "hylkää" ja sitten vaan lykkii lisää lapsia maailmaan vaikkei ensimmäisestäkään kykene huolehtimaan.