P
perätila
Vieras
Joudun suunniteltuun sektioon vauvan perätilan vuoksi. Pelkään suunnattomasti mahdollisia komplikaatioita. Miten te muut olette selättäneet sektiopelon?
G
ggg
Vieras
Etsi asiasta mahdollisimman paljon tietoa. Katso videoita, youtubesta varmasti löytyy..
Mitä komplikaatioita sää pelkäät??
Mitä komplikaatioita sää pelkäät??
H
HippuTAR
Vieras
No en onnistunu selättämään mitenkään. Pelkäsin sitte vaan. Siinä vaiheessa ku makasin leikkuris odottamas niin tärisin aivan holtittomasti kauttaaltaan. Hoitaja yritti jotain kysellä mutta kauhultani en saanu sanaa suustani. Jonku ihmeen kaupalla onnistuin olemaan tärisemättä ku laitettiin puudutusta.
Mutta kun leikkaaminen aloitettiin niin se pelko katos ku taikaiskusta, jostain tuli täysin rauhallinen olo.
Mutta kun leikkaaminen aloitettiin niin se pelko katos ku taikaiskusta, jostain tuli täysin rauhallinen olo.
S
samassa tilanteessa
Vieras
"Kiva" kuulla, että on kohtalontoveri ja en ole ainoa! Pelkään itse myös ihan hirveästi ja juuri noita komplikaatioita. Ärsyttää ja turhauttaa tuttujen kommentit siitä, miten Suomessa on osaava hlökunta ja plaa plaa plaa. Se kun ei poista sitä pitkää sektion haitat -listaa, joka sairaalasta saadussa lapussa on, ja haitat käsittääkseni on laskettu Suomessa tai Suomen tasoisessa maassa. En ole selättänyt pelkoa, mutta pelko hieman pienentynyt päivien kuluessa. olen jotenkin hyväksynyt sen, että en voi asialle mitään ja en voi kuin toivoa, että saisin mahdollisimman vähän komplikaatioita ja selviän hengissä vauvan kanssa. Ja hei, 100 v sitten asiat olis olleet vielä pahemmin! Tsemppiä!
H
HippuTAR
Vieras
Niin ja mä en missään nimessä suosittele tutkimaan asiaa. Musta ois ollu ainakin kauheeta tietää yhtään enempää asioita mitä voi tapahtua. Mä yritin vain parhaani mukaan olla miettimättä sektiota ja keskittyä muihin asioihin.
N
njoo
Vieras
mulle tehtiin kiireellinen sektio elikkä enmpä ehtinyt sitä kauheesti etukäteen pelkäämään, mutta kyllä alkoi pelottamaan kun lääkäri asiasta ilmoitti. eri lippulappuset jota olin neuvolasta saanut ja lukenut palautui mieleeni riskeistä, kun leikkauksen jälkeen vauva oli saatu ulos tuntui että meni iäisyys siihen että lapsi alkoi itkemään(oikeesti meni varmaan se +10sec. lapsen ehin juuri juuri näkemään ja hoitajalta kysymään kumpi tuli. sydänhän siinä murtu kun lapsi kiikutettiin heti pois , onneksi mies lääkärillä oli jotenki rauhoittava äänen sävy hän totesi "hei koita levätä nyt hetki ei tässä kauaa mee ja kohta saat olla lapsen kanssa" nukahdin loppuajaksi sitten leikkuriin.
G
ggg
Vieras
Tiedon etsiminen on siinä mielessä hyvä ettei pelkää turhia asioita. Esim meillä mies ihan oikeesti pelkäsi että on sattunu jotain pahaa, kun siinä ompelussa kesti "niin kauan". Ja äidillehän käsittääkseni annetaankin siinä vaiheessa monesti pienesti nukutusainetta että saa vähän nukuttua. Moni voi pelätä kipua..nii on hyvä tietää, että sektoiduille voidaa jättää epidurasli parikskin päivää leikkauksen jälkee, jos vaan muistaa itse sanoa että on kipee.
Ylimääräisestä rohkeudesta ei tässäkään jaeta mitalleja, vatsan alueen leikkaukset on aina isoja leikkauksia ja henkilökunta kyllä tietää sen..
Imetyksen onnistuminen on se mikä montaa sektoitua mietityttää. Imetyksen onistuminen on tutkitusti eniten kiinni äidin ja isän (!) tiedoista. On hyvä ymmärtää että imetys on mahdollista aloittaa jopa paljon synnytyksen jälkeenkin, työtä se toki vaatii, mutta on mahdollista
Ja ehkä se tiedon etsimisen pointti ois siinä että etsii / kysyy myös ne ratkaisut niihin komplikaatioihin. Että siis vaikka jotain sattuu, niin kyllä ne kaikki ongelmat aika hyvin saadaan suomessa hoidettua vaikka niistä hieman lisää osastoaikaatuliskin.
Itselläni oli ylipäätään pelko koko lapsen hengissä selviämisestä, mut ite sanoin aina ett kunhan vaan sairaalan ovista päästään sisään, niin kyllä se henkilökunta sit parhaansa tekee, et jos jotain sattuu niin sille ei voi mitää, mut kaikkensa ne tekee mun ja lapsen eteen.
Ylimääräisestä rohkeudesta ei tässäkään jaeta mitalleja, vatsan alueen leikkaukset on aina isoja leikkauksia ja henkilökunta kyllä tietää sen..
Imetyksen onnistuminen on se mikä montaa sektoitua mietityttää. Imetyksen onistuminen on tutkitusti eniten kiinni äidin ja isän (!) tiedoista. On hyvä ymmärtää että imetys on mahdollista aloittaa jopa paljon synnytyksen jälkeenkin, työtä se toki vaatii, mutta on mahdollista
Ja ehkä se tiedon etsimisen pointti ois siinä että etsii / kysyy myös ne ratkaisut niihin komplikaatioihin. Että siis vaikka jotain sattuu, niin kyllä ne kaikki ongelmat aika hyvin saadaan suomessa hoidettua vaikka niistä hieman lisää osastoaikaatuliskin.
Itselläni oli ylipäätään pelko koko lapsen hengissä selviämisestä, mut ite sanoin aina ett kunhan vaan sairaalan ovista päästään sisään, niin kyllä se henkilökunta sit parhaansa tekee, et jos jotain sattuu niin sille ei voi mitää, mut kaikkensa ne tekee mun ja lapsen eteen.