Miten erota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ssssssssssssssss
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

ssssssssssssssss

Vieras
Mies pitää mua täysin sekopäänä, valehtelijana, itsekeskeisenä, jne.. Kaikki mahdolliset paskat mitä voi vaan keksiä: mä olen.

En tiedä mitä on tapahtunut. Meillä oli ennen kaikki niin hyvin.. ja nyt.. Maailma murenee.

Mies ei halua kuulla mun "valheita". Ihan sama mitä sanon, ei kuulemma ole mitään mitä voin tehdä pelastaakseni tätä suhdetta, mutta kuitenkin kun sanoin, että ollaan aikuisia ja yritetään tehdä tästä erosta hyvä: nauraa vain, eikä ota sitä kuuleviin korviinsa.

Mä vihaan tuota ihmisistä, mutta kuitenkin rakastan ja haluaisin että mun ihana aviomies on takaisin...

Tänään esim.. Mä astuin miehen jalalle ja se löi mua selkään ja murjotti kaksi tuntia kun en pyytänyt anteeksi, ja sain sen jälkeen kuulla tunti tolkulla, kuinka paska ihminen mä olen kun en tänään tehnyt sitä ja tätä ja en pyytänyt anteeksi kun astuin sen jalalle.. Ja mä vain esitän että mua sattu, puhun vain paskaa ja esitän.

Ei tässä ole muuta kuin ero, mutta mä en pysty tähän, mä en pysty luopumaan ajatuksesta miten kaikki oli ennen ja millaista se voisi olla.
 
Kun mittasi tulee täyteen, psytyt eroamaan. Ilmeisesti et ole vielä saanut tarpeeksi turpaasi ja elät vielä osittain menneisyydessä. Kun noista kahdesta asiasta saat selvyyden, niin psytyt eroamaan.
 
Kun mittasi tulee täyteen, psytyt eroamaan. Ilmeisesti et ole vielä saanut tarpeeksi turpaasi ja elät vielä osittain menneisyydessä. Kun noista kahdesta asiasta saat selvyyden, niin psytyt eroamaan.

Niin. Tuo ei ole koskaan ollut ennen tälläinen. Viimeisen vuoden aikana muuttunut, ja oikeasti vihaa mua. Tai viikko pari menee että muka rakastaa ja sitten yhtäkkiä mä oon pilannut koko sen elämän. Ei ole lyönyt vielä, toi oli tänään niin lähellä että pelästytti.

Kaikki tämä on tosi kärjistettyä eikä kerro koko meidän elämää. Ollut aina ihana ja hyvä isä. Nyt... En tiedä mitä tapahtuu.
 
Niin. Tuo ei ole koskaan ollut ennen tälläinen. Viimeisen vuoden aikana muuttunut, ja oikeasti vihaa mua. Tai viikko pari menee että muka rakastaa ja sitten yhtäkkiä mä oon pilannut koko sen elämän. Ei ole lyönyt vielä, toi oli tänään niin lähellä että pelästytti.

Kaikki tämä on tosi kärjistettyä eikä kerro koko meidän elämää. Ollut aina ihana ja hyvä isä. Nyt... En tiedä mitä tapahtuu.

Mies ei oikeasti rakasta sinua, eikä se tule koskaan muuttumaan paremmaksi. Parasta vaan erota ennemmin kuin odotella pahempaa. Jo lapsennekin vuoksi. Sääli jos joutuu vielä pitkään katselemaan sivusta kun isä lyö äitiä.
 
Mies ei oikeasti rakasta sinua, eikä se tule koskaan muuttumaan paremmaksi. Parasta vaan erota ennemmin kuin odotella pahempaa. Jo lapsennekin vuoksi. Sääli jos joutuu vielä pitkään katselemaan sivusta kun isä lyö äitiä.

Mutta siinäpä se.. Miten erota kun toinen vihaa sua, haluaa sulta jotain, mutta ei usko mitään mitä sä sanot, eikä halua erota. Jos mä lähden, se saa pitää mielikuvansa että mä olen se kamala ihminen joka jätti sen. Mä haluaisin olla tässä se aikuinen, mutta miten puhua kun toinen ei katso suhun päin, puhuu iljeilevällä äänensävyllä ja vaan toistaa "keksi vaan juttuja lisää päästä", kun mä en keksi mitään!!
 
Mutta siinäpä se.. Miten erota kun toinen vihaa sua, haluaa sulta jotain, mutta ei usko mitään mitä sä sanot, eikä halua erota. Jos mä lähden, se saa pitää mielikuvansa että mä olen se kamala ihminen joka jätti sen. Mä haluaisin olla tässä se aikuinen, mutta miten puhua kun toinen ei katso suhun päin, puhuu iljeilevällä äänensävyllä ja vaan toistaa "keksi vaan juttuja lisää päästä", kun mä en keksi mitään!!

Ei mitään väliä mitä sinusta jää miettimään. Tuo on vähän sama kun miettisi että oma kuolema olisi kauheaa siksi että sitten ei tiedä mitä muut itsestään jää puhumaan.

Ole se aikuinen ja eroa. Kauhean lapsellista tuollaisia asioita pyöritellä. Kun teillä ei homma toimi, ja lapsikin siitä varmasti kärsii, on erottava.

Miehesi saattaa sen jälkeen rakastua palavasti ja rakstella tulisesti. Mutta älä sellaisten asioiden anna itseäsi vaivata, sinä kun et koskaan enää tule olemaan se nainen. Samoin kun miehesi ei pysty estämään sinua olemasta vielä onnellinen, ehkä jonkun toisen kanssa.

Sivuseikkoja siis kaikki tuo, pääasia että sinä elät hyvää elämää missä sinun läheiset arvostaa ja kunnioittaa sinua.
 
Ja kuten palstan normaaliin päivärutiiniin kuuluu, taas on yksi naisen värittämä tarina kuultu, palstaämmien valamiehistö tuominnut miehen poisheitettäväksi ja aloittajan marttyyrisädekehä kiillotettu.

Koska näissä tarinoissa aina, poikkeuksetta mies on roisto ja nainen täysin viaton. Mies vain aina "jostain kumman syystä muuttuu".
 
Siis haluaako mies erota vai ei? Millaisia asioita väittää sinun keksivän? Kuulostaa aika oudolta tuollainen käytös... Onko mies stressaantunut tms? Ei kai tuollaisessa tilanteessa auta mikään muu kuin kunnon keskustelu, jos se vain on mahdollista
 
Meillä samanlaista paitsi, että toiminta on vastuutonta ja paniikkia aiheuttavaa. Henkistä kyykyttämistä. Välillä kaikki ok ja on ihana, mutta nopeasti kaikki mustui. Käy tosin masennuksen takia hoidossa ja popsii lääkkeitä. Nyt oli kaikki hyvin kunnes siltä loppui rahat. Tänään ollut sota irti ja syyllistäminen on sairasta. Edellisellä kerralla kun taas kerran pakkasi tavaroitaan niin pidin päni ja sanoin, että siinähän menet ja viet tavarat mennessäsi. En jaksa pakata ja purkaa vaikka osittain tiedän kaiken johtuvan masennuksesta. Välillä tosin tuntuu, että kärsii jostain jakomielitaudista.. Tänään löysin myös ulosottokirjeen nimelläni postilaatikosta. Oli lainannut autoani ja vieraassa kaupungissa saanut. Tätä edelti kyllä se, että piilotteli parkkisakkoa ja sen vahingossa löysin. Sanoi maksaneensa ja raivosi tänään asiasta, että en usko häntä jne. Maksettu on yms vaikkei mitään todisteita suostunut näyttämään. Typeriä valheita. En myöskään tiedä mitä tehdä. Toivoisin saavani vähän hengähdystaukoa ilman draamaa, olisi elämääkin, olisi suunnitelmia jotka menee aina pieleen tuon sekoilun takia. Eipä minulla juuri ole ystäviäkään enää kun en jaksa.. Yksi hyvä ystäväni on muuttunut keljuksi. En ikinä olis voinut uskoa, mutta on niin silmiin pistävää ;'(
 
Ja kuten palstan normaaliin päivärutiiniin kuuluu, taas on yksi naisen värittämä tarina kuultu, palstaämmien valamiehistö tuominnut miehen poisheitettäväksi ja aloittajan marttyyrisädekehä kiillotettu.

Koska näissä tarinoissa aina, poikkeuksetta mies on roisto ja nainen täysin viaton. Mies vain aina "jostain kumman syystä muuttuu".

Niin, suurin osa teistä miehistä nyt vaan on kusipäitä. Sinäkin vaikutat sellaiselta.
 
Onko tarkistettu ettei ole tullut jotakin vakavaa mielenterveysongelmaa? Skitsofrenia voi puhjeta vainoharhoineen muutenkin kuin parikymppisenä ja kaksisuuntainen samoin. Harvoin kenenkään persoonallisuus ihan kuperkeikkaa tekee aikuisiällä, jos siis oikeasti mies kuvittelee kaikenlaista, vaikkei mitään ole. Puhu tutuille ja sukulaisille myös varovasti ja kysy miten käyttäytyy. Onko työssä ollut ongelmia?
 
[QUOTE="heij";30838325]Meillä samanlaista paitsi, että toiminta on vastuutonta ja paniikkia aiheuttavaa. Henkistä kyykyttämistä. Välillä kaikki ok ja on ihana, mutta nopeasti kaikki mustui. Käy tosin masennuksen takia hoidossa ja popsii lääkkeitä. Nyt oli kaikki hyvin kunnes siltä loppui rahat. Tänään ollut sota irti ja syyllistäminen on sairasta. Edellisellä kerralla kun taas kerran pakkasi tavaroitaan niin pidin päni ja sanoin, että siinähän menet ja viet tavarat mennessäsi. En jaksa pakata ja purkaa vaikka osittain tiedän kaiken johtuvan masennuksesta. Välillä tosin tuntuu, että kärsii jostain jakomielitaudista.. Tänään löysin myös ulosottokirjeen nimelläni postilaatikosta. Oli lainannut autoani ja vieraassa kaupungissa saanut. Tätä edelti kyllä se, että piilotteli parkkisakkoa ja sen vahingossa löysin. Sanoi maksaneensa ja raivosi tänään asiasta, että en usko häntä jne. Maksettu on yms vaikkei mitään todisteita suostunut näyttämään. Typeriä valheita. En myöskään tiedä mitä tehdä. Toivoisin saavani vähän hengähdystaukoa ilman draamaa, olisi elämääkin, olisi suunnitelmia jotka menee aina pieleen tuon sekoilun takia. Eipä minulla juuri ole ystäviäkään enää kun en jaksa.. Yksi hyvä ystäväni on muuttunut keljuksi. En ikinä olis voinut uskoa, mutta on niin silmiin pistävää ;'([/QUOTE]
Tämä kuulostaa myös minusta kaksisuuntaiselta, ei masennukselta.
 
"mä olen se kamala ihminen joka jätti sen. Mä haluaisin olla tässä se aikuinen, "
- Sää et saa noin kettuuntunutta miestä ikinä uskomaan hyvyyteesi, siksihän hän nyt on ilkeä ja tulee olemaan. Tuon takia sitä ihmiset eroaakin. Sitten olet sinäkin valmis eroamaan ku pystyt rehellisesti itsellesi sanomaan, että kohtuudella sää olet kaikkes yrittänyt eikä tämä muuksi muutu.
 
"mä olen se kamala ihminen joka jätti sen. Mä haluaisin olla tässä se aikuinen, "
- Sää et saa noin kettuuntunutta miestä ikinä uskomaan hyvyyteesi, siksihän hän nyt on ilkeä ja tulee olemaan. Tuon takia sitä ihmiset eroaakin. Sitten olet sinäkin valmis eroamaan ku pystyt rehellisesti itsellesi sanomaan, että kohtuudella sää olet kaikkes yrittänyt eikä tämä muuksi muutu.

Mä olen yrittänyt. Mikään ei riitä tuolle. Tai välillä sanoo että mä olen hyvä näin, ja sitten puhkeaa tämä paska - huuto ja mä en voi sanoa mitään mihinkään väliin! En huuda, en valehtele, mutta tuo ei suostu edes katsomaan silmiin tai PUHUMAAN. Haistattaa vain paskaa, haukkuu mua valehtelijaksi, siis etten puhu MISTÄÄN totta, jota mä en ymmärrä!!

Parhaiten ehkä selittyy - toi ei vain pidä musta yhtään. tyytyväisenä tekee kotijuttuja, tekee mun eteen juttuja (samoin minä teen hänelle), ja yhtäkkiä mä en olekaan minkään arvoinen, enkä kiitä, enkä arvosta, enkä mitään! ARGH!

Tänään aamulla on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Jatkaa arkea lasten kanssa, puhuu mulle kuin normaalille ihmiselle.. Miten tässä voi erota tai edes selvittää asioita, kun toinen voi käyttyä kuin paska, kohdella mua kuin paskaa, ei ota mitään vastuulleen, vierittää ne kaikki vain mulle - > ja on kuin mitään ei olisi tapahtunut.
 
Kato kato, mä en olekaan ainoa jolla on tällainen hullu mies.

Ap´lle neuvoksi sellainen, että lähde jonnekin muualle asumaan edes kokeeksi. Jo ekan viikon aikana huomaat eron normaalien ihmisten ja miehesi välillä. Mitä enemmän otat etäisyyttä sitä selkeämmin näet asiat. Nyt olet siellä harhaisessa todellisuudessa jumissa, jossa sua syytellään koko ajan. Ja se mitä kaipaat ei ole enää olemassa ainakaan tässä hetkessä.

Kun lähdet, ilmoita samalla miehelle, että pallo on hänellä. Jos ei hän tee mitään ja ole valmis selvittelemään asioita, te eroatte oikeasti. Irtiotto on sellainen välttämätön pakote. Ei se aina toimi, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
 
Mä olen yrittänyt. Mikään ei riitä tuolle. Tai välillä sanoo että mä olen hyvä näin, ja sitten puhkeaa tämä paska - huuto ja mä en voi sanoa mitään mihinkään väliin! En huuda, en valehtele, mutta tuo ei suostu edes katsomaan silmiin tai PUHUMAAN. Haistattaa vain paskaa, haukkuu mua valehtelijaksi, siis etten puhu MISTÄÄN totta, jota mä en ymmärrä!!

Parhaiten ehkä selittyy - toi ei vain pidä musta yhtään. tyytyväisenä tekee kotijuttuja, tekee mun eteen juttuja (samoin minä teen hänelle), ja yhtäkkiä mä en olekaan minkään arvoinen, enkä kiitä, enkä arvosta, enkä mitään! ARGH!

Tänään aamulla on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Jatkaa arkea lasten kanssa, puhuu mulle kuin normaalille ihmiselle.. Miten tässä voi erota tai edes selvittää asioita, kun toinen voi käyttyä kuin paska, kohdella mua kuin paskaa, ei ota mitään vastuulleen, vierittää ne kaikki vain mulle - > ja on kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Mitä sinä oikein haluat? Erota vai olla yhdessä? Tee päätös, ja elä sen mukaan. So simple.

Ihme vääntöä sinulla.
 
Minun mielestä käytöksen äkillinen muutos on todella huolestuttavaa. Jos aikaisemmin asiallinen ja tavallinen käytös muuttuu aika yllättäen rajusti huonoon suuntaan niin kyseessä voi olla jokin sairaus. Esim joissakin psyyke sairauksissa käytös voi muuttua aika rajusti verrattuna siihen mitä oli aikaisemmin. Myös se että käytös ja mieliala vaihtelee suuresti voi olla merkki puhjenneesta psyyke sairaudesta. Nyt kannattaa miettiä että onko miehen käytös aina ollut kuvaamasi kaltaista? Jos ei niin kauanko muuttunut käytös on kestänyt? Onko muita erikoisia piirteitä toisen käytöksessä? Pika pikaa toinen saatava lääkäriin jos vähänkin herää huoli toisesta. t: Hoitsu
 
mullekin tuli mieleen onko joku vakavampi psyyk sairaus puhjennut, jos kerran käytös on muuttunut äkillisesti. onko miehelläsi mitään hoitokontaktia?

mutta oli syy mikä hyvänsä, tuskin miehesikään vointia auttaa se, että kärsit tuossa. puhumattakaan itsestäsi tai lapsestasi. jos voimia riittää, ota etäisyyttä. voihan olla että tilanne voi vielä muuttua, jos olisi vaikka jostain akuutimmasta sairaudesta kyse. tai sitten se on hänen persoonansa, mikä tietty myös on ikävä juttu.
 
Kuulostaa hyvin samanlaiselta, kun oma älyttömän huono avioliittoni. Siitä on jo viitisen vuotta, kun lähdin, mutta harmittaa kaikki se hukkaan heitetty aika, kun yritin tulla toimeen miehen kanssa. Erityisesti hänen käyttätymisensä eron jälkeen on ollut aivan järkyttävää. Hän mm. väittää, ettei lapsi ole hänen eikä halua lasta nähdä.
Lopulta, kun olette erossa, ei sillä ole mitään väliä, syyttääkö mies sinua vai ei, koska ette toivottavasti ole enää tekemisissä. Päämäärä on se, että saat hänet suurimmaksi osaksi pois elämästäsi. Jos haluat olla onnellinen tulevaisuudessa, jätät hänet.
 
Hei ap, ennen kuin päätät(te) erota, niin lähtisikö miehesi pariterapiaan? Tai pystyisitkö menemään yksin juttelemaan? Usein ulkopuolisen kanssa juttelu helpottaa ratkaisua. Ja jos päätät erota, älä jää miettimään mitä mies tai muut sinusta ajattelevat. He eivät elä elämääsi, vain sinä itse päätät miten sen haluat elää. Keskusteluavun jälkeen tiedät ainakin omalta osaltasi tehneesi kaiken mahdollisen. Yksi juttu vielä: joskus puolison käytös voi muuttua vihamieliseksi myös, jos hänellä on ollut irtosuhde.
 

Yhteistyössä