Miten hel*etissä mä koskaan selviän tästä erosta?!

[Surupusero]

Mieheni petti luottamukseni täysin, satutti toden teolla ja murskasi kaiken maan jalkojeni alta.

Tästä on nyt vain muutama päivä aikaa, ja olen niin voimaton, etten kykene mihinkään. Yritän väkisin tehdä jotain, etten vain makaisi ja parkuisi, mutta tämä on niin pirun vaikeaa.

Kuinka vaikeasta erosta voi selvitä? Kuinka voi oppia koskaan luottamaan yhteenkään mieheen saati löytää hyvää miestä,
kuinka oppia olemaan ilman ihmistä, jonka kanssa jakoi 10 vuotta elämästään?

 

[Juu]

Aika auttaa. Kuulostaa lattealta mutta näin se menee.

 

[storm]

Mieheni petti luottamukseni täysin, satutti toden teolla ja murskasi kaiken maan jalkojeni alta.

Tästä on nyt vain muutama päivä aikaa, ja olen niin voimaton, etten kykene mihinkään. Yritän väkisin tehdä jotain, etten vain makaisi ja parkuisi, mutta tämä on niin pirun vaikeaa.

Kuinka vaikeasta erosta voi selvitä? Kuinka voi oppia koskaan luottamaan yhteenkään mieheen saati löytää hyvää miestä,
kuinka oppia olemaan ilman ihmistä, jonka kanssa jakoi 10 vuotta elämästään?

Minä asuin exän kanssa vain vuoden yhdessä ja nyt vasta olen päässyt yli. Hän toki jätti minut kun olin raskaana ja se oli yhtä h*lvettiä mutta nyt siitä on puolitoista vuotta ja olen vasta pääsemässä jaloilleni. Toisaalta uskon että jos en olisi ollut raskaana niin tilanne olisi ollut aivan toinen. Minulle ero oli todella vaikea vaikka vuosi onkin lyhyt aika mutta nyt tiedän, että minä ainakin selviän kaikesta. Ja uskon että sinä myös, aika parantaa haavat ja pitää itse päästää myös henkisellä tasolla irti eikä jäädä riippumaan menneissä. :hug:

 

[ava]

Mieheni petti luottamukseni täysin, satutti toden teolla ja murskasi kaiken maan jalkojeni alta.

Tästä on nyt vain muutama päivä aikaa, ja olen niin voimaton, etten kykene mihinkään. Yritän väkisin tehdä jotain, etten vain makaisi ja parkuisi, mutta tämä on niin pirun vaikeaa.

Kuinka vaikeasta erosta voi selvitä? Kuinka voi oppia koskaan luottamaan yhteenkään mieheen saati löytää hyvää miestä,
kuinka oppia olemaan ilman ihmistä, jonka kanssa jakoi 10 vuotta elämästään?

koin saman, tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Usko pois, aika auttaa. Mä toivuin puhumalla erosta paljon ystävilleni. Siis pitkän aikaa oli vaan pakko työstää sitä puhumalla ulos. Ja meillä siis 8 vuoden suhde takana. Surutyöni ohella laihduin ja aloin olla tyytyväinen pitkästä aikaa ulkonäkööni, se piristi kummasti Koita keksiä vaikka väkisin edes jotain positiivista asiasta, mulla auttoi ajatella että pääsee anopista eroon (Toimii siis jos anoppi on perseestä)Voimia sulle, kyllä se elämä voittaa lopulta!

 

[Tinks]

Joo mulla on sama vaihe meneil.. Ei ole viel loppunu varmax mut 2 viikkoo oon jo kärsiny.. En syö, koko ajan ahistaa, yritän ottaa itteeni niskasta kii ja jaksaa mutta.. Haluan vaan olla sen kans koko ajan ja se sattuu.. ikävä riistää.. syytän itteeni kaikesta ja satutan..

 

[pahvi]

Älä eroa :hug:

 

[Ap]

Älä eroa :hug:

En usko pystyväni suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on ollut mun selkäni takana suhde (tähän päivään asti) ystäväni kanssa. Kuulemma on häneen niin ihastunut, että haluaisi tämän kokonaan itselleen jne.

 

[myös eronnut]

hei, älä ole liian ankara itsellesi. Onhan erosta vasta muutama PÄIVÄ !! Ethän sä, eikä kukaan muukaan niin nopeasti toivu. Siihen menee aikaa, puoli vuotta, vuosi, puolitoista. Mulle siihen meni lähes puolitoistavuotta. Mutta olen onnellisempi kuin koskaan. Helvettihän siinä läpi käydään, ei mahda mitään. Ja mullekin ero tuli aivan puun takaa..

Sä selviät varmasti !

Voimia !

 

[jhg]

Reilu vuosi sitten maailmani romahti täysin.
Edelleen olen ojan pohjalla, käyn kyllä puhumassa, mutta tuntuu, etten pääse ikinä tästä yli.
Elämä on todella raskasta, ja lasten kanssa pitää vain jaksaa, vaikka voimavaroja ei ole.

Sanotaan, että eron työstäminen vie 2 vuotta, siihen nähden olen jo paremmalla puolella?

Valtavasti voimia sinulle, ota kaikki apu vastaan, jonka saat ja hae itse sitä jos ei tarjota!!