Miten hillitä itsensä sellaisen ihmisen seurassa, jota ei voi yksinkertaisesti vain sietää??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja inhonpuistatus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

inhonpuistatus

Vieras
Mä en ole koskaan inhonnu ketään ihmistä syvästi. Aina toki joku on ärsyttänyt, enemmän tai vähemmän, mutta aina olen pystynyt käyttäytymään korrektisti ko henkilöiden lähellä.

Mutta nyt. MÄ EN VOI SIETÄÄ MIEHENI VELJEÄ!!!!! En oikeen itsekään ymmärrä mistä tämä vastenmielisyys ja inho tuota miehen veljeä kohtaan oikeen kumpuaa, mutta tunne on jotakin niin voimakasta, että en kykene hillitsemään itseäni.

Tämä mieheni veli on 18-v ja ERITTÄIN lapsellinen! Sen älykkyysosamäärä on ehkä 70. Sillä ei ole minkään sortin sosiaalista lukutaitoa, on täysi pölkkypää. Siis jos voitte kuvitella sellaisen ihmisen, joka on oikeasti tyhmä kuin saapas, mutta ei toki itse tiedä sitä. Itse kuvittelee olevansa "aikuinen" ja fiksu. Leuhkii erinäisillä asioilla ja käyttäytyy muutenkin erittäin kakaramaisesti. Se haisee pahalle aina ja mua ällöttää kun se istuu meidän sohvalla. Ja tämä tyyppi kuvittelee myös, että koko maailma pyörii hänen ympärillään ja mieheni kuskaa häntä ja palvelee aina kun tuo tyyppi pikkusen edes vikisee.

Yäk. oksennan. En voi sietää tuota ihmistä. En vaikka itse olen aikuinen. Äsken huusin miehelle puhelimeen, että ei ole tulemista tällä hänen veljellään meille. Kuulemma on tulossa. Mä häivyn kyllä elokuviin vaikka.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepias
Sen kun tietäis... kait sitä vain pitäis yrittää olla neutraali ja peruskohtelias, vaikka toinen ärsyttäis. Mut helpommin sanottu kuin tehty. :(

Ehkä tuo tilanteista pakeneminen tekee ihan hyvää. Joskus ihmistä sietää paremmin, jos häntä näkee harvemmin.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepias
Noita kasvattamattomia tapauksia on paljon miehissä.
Miehen veli oli meillä kotona istumassa ja syömässä mun äidin mulle tekemiä lakkarahkoja kun tulin sairaalasta ktoiin esikoisen saatuani. Äitini vaan ihmetteli vieressä kun herra ei meinannut lopettaa sitä syömistä. Itse tuli kutsumatta.

sen narsismiset itsekkäät piirteet oli jotain just tuota tyyliä, että luulee olevansa maailman napa eikä tajua, että häntä ei ehkä aina kaivata joka paikkaan, että ei ole aina ilo joka paikassa ja kaikille.

kyllä se ehkä siitä muuttuu kun saa perheen, valitettavasti kaikki eivät muutu.

armeija kasvatti ennen mutta sekin on nykyään vain lomailua kun säästettään.
 
Poistumalla paikalta...:snotty:

Tiedän tunteen. Maailmassa on hyvin harvoja ihmisiä, joiden seurassa en kykene olemaan, mutta muutama sellainen tyyppi on, jota en vaan siedä, ja silloin parhaani mukaan liukenen paikalta pois. Jos se ei ole mahdollista, niin puren kieltäni, kuvittelen olevani jossain muualla, ja yritän vaan jotenkuten kestää.
 
Yritän jotenkin "nousta" asian yläpuolelle, rauhoittaa mielen ja tarkastella tilannetta ulkopuolisen silmin. Yritän selittää itselleni että MIKSI IHMEESSÄ tuhlaan energiaani tuon mitättömän tyypin takia??
PMS-hetkinä tekee todella tiukkaa vaan :kieh:, parempi vain liukua paikalta...
 
Itseäni ärsyttää jo(t)ku(t) työkaveri(t), ei tyhmyydellään vaan käytöksellään ja kaksinaamaisuudellaan - pyrin poistumaan paikalta mikäli se on mahdollista. Eilen mm. pahoinpitelin (availin ja taittelin) pahvilaatikoita aikani kuluksi.. :D
 
Kauheaa, ymmärrän tunteesi. Kannattaa toki lähteä pois siksi aikaa.

Muista kuitenkin, että veli on miehellesi varmasti kovin rakas. Yritä kunnioittaa sitäkin.
 
Mä en voi sietää yhtä mun miehen lähisukulaista.
Eipä tässä muuta oikein voi, kun purra kieltänsä ja yrittää. Välttelen parhaani mukaan, näen ko. henkilöä ehkä 2-4 krt vuodessa, ja silloin olen kohtelias ja myötäilen. En halua aiheuttaa eripuraa miehen sukuun, joka on kokonaisuudessaan melkonen tapaus, ja tämä yksi henkilö on kyllä ylitse muiden, kuin eri planeetalta...
 
Välttelen epämiellyttäviä ihmisiä. Itselläni kaveripiirissä eräs parikymppinen asperger-mies ja kyllä jutut ovat usein sitä luokkaa, että minulla keittää. Esim. kehtaa marista jossei saa vanhemmiltaan kamalasti rahaa ja se rahamäärä, jonka käyttää turhuuksiin, on sama mitä meillä kuluu ruokaan tietyllä aikavälillä...viimeksi tästä hänelle sanoin, koska tiedän ettei vanhemmillaan ole kovin hyvä taloudellinen tilanne.
 
18-vuotiaat ovat usein vielä lapsellisia ja ymmärtämättömiä. Sen huomaa sitten, kun on itsellä sen ikäisiä lapsia. Ehkäpä miehesi veli kaipaa äidillistä opastusta. Työkaveri kertoi, että hän toimii tyttärien poikakavereiden kanssa samaan tapaan kuin omien lapsiensa kanssa eli selkeitä käskyjä, jotta asiat tulevat hoidettua kuntoon eikä turhaan jää asioita hampaankoloon kaivertamaan.
 

Yhteistyössä