Miten imettämisen lopettaminen voikin olla näin hankalaa (mulle siis) :/

[vierasko]

Meidän toinen lapsi on jo yli vuoden ja mun on pitänyt lopettaa imetys (yöllä/aamulla ja joskus päivällä) jo aikoja sitten, mutta en vaan pysty! Tyttö usein ilmaisee varsin voimakkaasti haluavansa maitoa, pelkkä läheisyys ei riitä, joten en oo pystynyt olemaan julma ja olla antamatta. Nyt kuitenki on pakko lopettaa imetys kun lapsi alkaa olla jo niin vanha.. Ihan järkkyä kuinka vaikeaa se on mulle, en meinaa vaan millään pystyä. Esikoisen kanssa homma meni kuin itsestään, kun hän ei enää maitoa kaivannut. Oonkohan ainut äiti joka ottaa hän näin raskaasti (asiaanhan liittyy selvästi se, että tajuan että mulla ei ole enää sitten vauvaa, vaan taapero)? Ainakaan kellään mun ystävällä ei oo ollu vastaavia ongelmia imetyksen lopettamisen suhteen..

 

[Sama!]

Omg, ihan samoja tunteita täällä käydään läpi! Vaikkakin oma lapseni nuorempi, kohta 8 kk. Ei ole kuitenkaan alun jälkeen suostunut syömään rintaa muuta kuin nukkuessaan, sitä nyt on siis taisteltu monta kuukautta; aina joka syönnille nukutus ja sormet ja varpaat ristiin että alkaa syömään...

Nyt olen päättänyt lopettaa omien hermojen, puolison pyynnön ja esikoisen todella vähälle huomiolle jäämisen takia, sillä tämä asia on vienyt aikaani päivässä valehtelematta useamman tunnin.

Kauhea "huono äiti" -olo ja tuntuu niinkuin jotaki kuollutta tyyliin suris

Kai tän on pakko olla hormonaalista?

 

["Zzz"]

Kyllä tuon ikäistä voi vielä hyvin imettää. Mikäli haluat lopetella vähitellen niin vähennä imetyskertoja. Jos imetät vain kerran päivässä (aamuisin) maidontulo vähenee ja jonkun ajan päästä lapsi itse lopettaa imetyksen. Näin on mulla käynyt jokaisen neljän lapsen kanssa, imetyskertoja pikkuhiljaa vähentämällä ovat vieroittuneet ja lopulta rinta ei enää ole kelvannut n. 1 -1,5-vuotiaana.

 

[Tuppurainen]

Vastaus otsikon kysymykseen: siksi, että erittäin moni lapsi elää yksivuotiaana aika isoa muutosvaihetta ja tarvitsee sitä rintaa henkisesti. Vieroittakaa lapsenne puolivuotiaina tai sitten antakaa näiden imeä niin kauan kuin tahtovat.

 

["vieraana"]

Itse lopetin kuopuksen kohdalla 1v10kk kohdalla, hän ei enää oikein muistanut käydä rinnalla ja pikkuhiljaa se jäi. Haikeaa oli.