Miten jaksaa allergioiden kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja himmeli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

himmeli

Jäsen
16.12.2005
67
0
6
Ja erityisesti: miten saada takaisin "ruoanlaittamisen ilo"?

Tuntuu vaan, että tää on vuodesta toiseen yhtä rämpimistä päivittäin.
Pitäisi jaksaa laittaa vähistä mahdollisuuksista vaihtelevaa, maistuvaakin ruokaa.
Tiedättekö: olen TÄTÄ MYÖTEN TÄYNNÄ KOKKAAMISTA!!!
Enää ei minulle itselleni omat kokkailuni edes maistu, vaikka laittaisin "tavallistakin ruokaa". Tuntuu vain, että elämä on yhtä ruoan ympärillä pyörimistä... Toki saan apuja: mummot ja mies laittavat myös ruokaa, mutta silti, jonkunhan tätä rumbaa on organisoitava päivästä toiseen...

Huoh, anteeksi että valitan, tunnen itsekin syyllisyyttä, etten aina jaksa olla iloinen kauhanheiluttaja joka tekee koko perheelle hyvää ruokaa... Pakkopullaa tämä on taas näin vaihteeksi...
Kyllä kai se tästä, välillä on vaan purnattava, enkä viitsi tietenkään lasten nähden, kun muutenkin ovat niin reppanoita - aina omat eväät juhlissa ym...

Niin, ja joskus minäkin olen nauttinut ruoanlaitosta ja leipomisesta, mutta johonkin se ilo vaan on siitä hommasta nyt kadonnut... :o
 
:hug: Ymmärrän hyvin! Saat ollakin väsynyt, hyvä että pystyt sen tunnistamaan. Ei sitä tosiaan lasten kuullen voi valittaa, mutta tämä palsta on juuri sopiva siihen. Kiva että saat apua ja ymmärrystä läheisiltä.

Itselleni kävi niin, että kun lapsen ruoka-aineallergiat helpottivat (jäljellä enää ohra, sekä lisäksi monta ruoka-ainetta jota voi syödä vain vähän) ja olin jo muutaman viikon saanut laittaa pääosin samat ruuat koko perheelle, niin kaupassa jauhohyllyllä gluteenittomien tuotteiden osuessa silmiini tuli valtava ahdistus ja meinasin oksentaa. Kärryihin nojaten taistelin oksennusta vastaan, ja kun henki taas kulki, ja siirryin kylmäaltaiden ohi, niin soijajäätelöpakkauksen näkeminen aiheutti uuden tuskanaallon. Silloin vasta tajusin, miten ahdistunut olin oikeastaan ollut siitä ruokien laittamisesta, vahtimisesta ja omien eväiden kanssa kyläilemisestä.

Toivottavasti teillä alkaa pikkuhiljaa helpottaa ja pääset taas nauttimaan ruuan laittamisesta koko perheelle! Voimia sinulle!
 
Tuttu tunne. Toinen mikä ahdistaa on se kun valmistat lapselle jonkun "herkku aterian"=samoista tutuista aineksista väsätty erikoisversio eikä lapselle maistu se ollenkaan. Silloin tajuaa,että vaikka miten päin valmistat ruuan niin samoja raaka-aineita ne on joita syöty ties kuinka kauan ja lapsi on KYLLÄSTYNYT niihin ainaisiin,samoihin mössöihin. Mä en jaksaisi yrittää etsiä ruokavalioon mitään uutta kun porkkanakin aiheutti meillä punaisia nyppyjä ja yöllistä raapimista. Ikää pojalla jo 2v eikä tunnu valoa näkyvän tunnelin päässä :o
 
Tutulta kuulostaa. Poika nyt 1v10kk eli allergiaruokia on kokattu jo jonkin aikaa. Itsekin olen ollut kiinnostunut ruuanlaitosta ja väsännyt herkkuja keskellä arkeakin. Mutta eipä enää kiinnosta edes kaupassa käynti. Vieraita ei jaksa kutsua ja kyläreissujakin mietitään kahteen kertaan. Viime aikoina väsymisen merkkejä on alkanut ilmetä isovanhemmillakin, jotka, ymmärrettävää kyllä, kiukkuilevat mulle siitä, ettei ruokavalio laajene. Ja lähettelevät lehtileikkeitä, jossa puolustetaan siedättämistä...plääh. Ihan kuin minä tahallani tätä rumbaa...
Kun edes tietäisi kauanko tätä kestää.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.04.2006 klo 08:58 vieras kirjoitti:
Tutulta kuulostaa. Poika nyt 1v10kk eli allergiaruokia on kokattu jo jonkin aikaa. Itsekin olen ollut kiinnostunut ruuanlaitosta ja väsännyt herkkuja keskellä arkeakin. Mutta eipä enää kiinnosta edes kaupassa käynti. Vieraita ei jaksa kutsua ja kyläreissujakin mietitään kahteen kertaan. Viime aikoina väsymisen merkkejä on alkanut ilmetä isovanhemmillakin, jotka, ymmärrettävää kyllä, kiukkuilevat mulle siitä, ettei ruokavalio laajene. Ja lähettelevät lehtileikkeitä, jossa puolustetaan siedättämistä...plääh. Ihan kuin minä tahallani tätä rumbaa...
Kun edes tietäisi kauanko tätä kestää.

Meillä sama homma kaupassa käynnin ja kyläilyjen suhteen. Raskasta on kuunnella ihmisten voivottelua siitä, ettei lapsi saa syödä "mitään". Olen tullut siihen tulokseen, että on parempi olla miettimättä, kauanko tätä kestää, on vain sopeuduttava tilanteeseen ja opetettava lapselle, mitä hän saa syödä. Ja niistä sallituistakin ruoka-aineista voi tehdä herkkuja. Ajattelen niin, että esim. diabeetikko on loppuikänsä diabeetikko, ja hänenkin on sopeuduttava elämään sairautensa kanssa. Allergia on vastaavanlainen pitkäaikaissairaus, ei mikään äkillinen mielenoikku. Kukaan tuskin omasta halustaan pitää lapsella rajoitettua ruokavaliota, on se sen verran raskas rumba pyörittää.
 
ja se on kans tosi tympeää kun pitkän sairastelun jälkeen päästään aloittamaan viimein uusi ruokakokeilu ja vuodenikäinen,kiipeilyintoinen saakin käsiinsä ja suuhunsa jotain kiellettyä ja menee taas kokeilut uusiksi. Semmoista ei saisi sattua, eikä usein satukaan, mutta joskus voi valvonta pettää kun pienet isoveljet muistamattaan jättävät jotakin liian alas tms. Sitten lääkitä ja seurata mahdollisia reaktioita sydän syrjällään.. :ashamed:
 
Niin. Todella. Olen itsekin umpiväsynyt.

Eniten rissaa ympäristön suhtautuminen. Kukaan tavis ei käsitä, mitä tää on allergisten kanssa. Ne kuvittelee vaan, että jätetään vaan joku ruoka-aine syömättä ja siinä se. Vaan kun pitäis jaksaa kaikki altistukset ja niiden jälkiseuraamukset, ja valvoa kaiket yöt, ja aina eväät kaikkialle ja...

Rasíttaa. Itse olen lopettanut syömisen lähes kokonaan.
 
Koetahan jaksaa! myönnän itsekin että joskus se tuolta tuntuu! Tässä olin kuvitellut että olen tottunut tähän meidän perheen ruuanlaittoon eli isoimmalta osalta maidotonta ja munatonta esimerkiksi kun pyrin että kaikki syö samaa (ainostaan lasagne on toistaiseksi sellainen että kahta lajia löytyy pöydästä ja pizzat teen jokaiselle omat eli juustottomanakin) ja salaattipuolikin "köyhää" kun yksi ei saa syödä tomaattia (ehkä toinenkin), kaksi ei saa syödä raakaraasteita, yksi ei paprikaa ja nyt ilmeisesti meillä on myös tuorekurkutonkin eli salaatinlehdet käy kaikille meistä ainoastaan! Hedelmiäkin oikeastaan vain avokadot on sellaisia että kaikki voidaan syödä niitä. Leivonnassakin vain tutut ja turvalliset ohjeet ja nyt olen jo jättänyt kanelin ja vaniljankin allergiaepäilyjen vuoksi pois. Vesipullaa ja sokerivedellä voideltuna eikä edes korvapuusteja kanelilla! :)
Eikä valmiiksimarinoituja lihoja kun niissä on soijaa. Tätä siis tässä ensi viikolle asti ettei tuolle ensi viikon testattavalle tule lisää oireita, kun nyt sitten on antihistamiinit käyttökiellossa ja kortsonivoidekin pitää jättää ainakin "testialueilta" pois myös.
Katotaan nyt mitä ne allergiatestit tuo esille vai tuoko mitään vai lähdetäänkö tekemään tarkempaa sarjaa sitten mausteista ja vihanneksista yms.
Ei voi mittää mutta joskus tuntuu että voi kun voisikin syödä kaikki kaikkea eikä tarvitsisi epäillen suhtautua suunnilleen kaikkeen muuhun kuin kaurapuuroon kun se vaalea leipäkin voi sisältää maitoa tai munaa (senkin olen oppinut tuoteselosteita lukiessa).
Kunhan tässä taas saa päivitettyä tuon reseptitiedostonsa korvien välisssä siihen malliin taas että sopivaa ruokaa osaa tehdä eikä tarvi pähkäillä, niin kyllähän tämä tästä. Ja meneehän se kotona mutta kun syöt ulkona tai vaikka mummolla... kahvileivät yleensä jääkin ainakin lapsilta väliin kun ei kaikki tajua että voillaleivottu on maitoallergikolta kielletty!
 
Hei,
vinkiksi vaan, että Meilahdessa Allergiatalolla on ensi perjantaina ja lauantaina, siis 28.4., jokin lapsiperheiden allergioita ja muuta käsittelevä tapahtuma. Sain Unicefin kautta tietoa, että siellä on myös lapsille tekemistä. Tuollaisista tapahtumista voi saada vinkkejä ja kysellä asiantuntijoilta neuvoja, kun ovat siinä samalla saatavilla! NYTin sivuiltakin löytyi tieto näköjään: http://nyt.hs.fi/menot/meno?id=eve_151232
 
Juu meillä kans tämä eriruokien laittaminen joskus tuntuu puulta kun ei millään keksi mitä väsäis, tuntuu, että poika on jo nyt 1v4kk kyllästynyt niihin vähäisiin ruokiin ja niistä sitten koittaa laittaa erimakuisia, ja kaupassa kun etsit maidotonta, munatonta, gluteiinitonta, vehnätöntä ja jne jne niin happi loppuu ja ahdistaa....
 
Kun kokkaat allergiselle, tee kerralla enemmän, pakasta, ja ota sitten pakastimesta käyttöön tarpeen mukaan. NÄin saat joskus vapaapäivänkin kokkauksesta. Kiitetty olkoon pakastin + mikroaaltouuni!
 
Samat sanat! Minäkin olen alkanut inhoamaan ruokaa, esim. tätä nykyä possunjauheliha suorastaan etoo ja tattaripuuron pelkkä hajukin ällöttää.
Epäilen, että tästä jos/kun selvitään, en koskaan enää tattaripuuroa laita...

:D Että sellainen syömishäiriö meidän perheen äidille on kehittynyt...
Voimia teille kaikille! :hug:

\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.04.2006 klo 15:23 Adaliina kirjoitti:
:hug: Ymmärrän hyvin! Saat ollakin väsynyt, hyvä että pystyt sen tunnistamaan. Ei sitä tosiaan lasten kuullen voi valittaa, mutta tämä palsta on juuri sopiva siihen. Kiva että saat apua ja ymmärrystä läheisiltä.

Itselleni kävi niin, että kun lapsen ruoka-aineallergiat helpottivat (jäljellä enää ohra, sekä lisäksi monta ruoka-ainetta jota voi syödä vain vähän) ja olin jo muutaman viikon saanut laittaa pääosin samat ruuat koko perheelle, niin kaupassa jauhohyllyllä gluteenittomien tuotteiden osuessa silmiini tuli valtava ahdistus ja meinasin oksentaa. Kärryihin nojaten taistelin oksennusta vastaan, ja kun henki taas kulki, ja siirryin kylmäaltaiden ohi, niin soijajäätelöpakkauksen näkeminen aiheutti uuden tuskanaallon. Silloin vasta tajusin, miten ahdistunut olin oikeastaan ollut siitä ruokien laittamisesta, vahtimisesta ja omien eväiden kanssa kyläilemisestä.

Toivottavasti teillä alkaa pikkuhiljaa helpottaa ja pääset taas nauttimaan ruuan laittamisesta koko perheelle! Voimia sinulle!
 
hyvin samoja ajatuksia itselläkin...tässä vielä ollaan siinä vaiheessa, että yritän karsia edelleen omaa ruokavaliotani, pieni vieläkin oireilee ja kiinteitäkin pitäisi jo pikkuhiljaa päästä kokeilemaan (tyttö 6,5 kk)..

tosi turhauttavaa, kun juuri luulee saaneensa tytön oireettomaksi ja päässeensä yhden askelen eteenpäin niin eiköhän mennä takapakkia niin että rusahtaa :headwall:. Jos tässä ei kohta muutosta ala tulla niin kai se on pakko siihen erikoismaitorumbakokeiluun lähteä (almiron ei ainakaan käy).

ja vielä kun "ystävälliset" kanssaihmiset suunnilleen painostavat kiinteiden aloittamiseen, ettei se tyttö vain kuihdu pois ja voivoi, etkö sinäkään mitään muka voi syödä ja mutta tämähän on luomutuote jne...kyllä kieltämättä alkaa jo liha ja maissi korvista tunkea (yöh)...ja kun oireiden tulkintakaan ei aina ole niin helppoa, huoh.

ja valivali :/...mut hyvää äitienpäivää kaikille ja onneksi on ihana lapsi, vaikka allergiat toivotankin toisinaan alimpaa h*lvettiin...:x
 

Similar threads

V
Viestiä
8
Luettu
334
A

Yhteistyössä