Toggle sidebar

Miten jaksan kuunnella vieraiden ihmettelyä keskosvauvani hitaampaa kehitystä kohtaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja keskosen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

keskosen äiti

Vieras
Ihana esikoiseni on nyt reilu 4kk. Hän syntyi kaksi kuukautta etuajassa, mutta kuin ihmeen kaupalla voi todella hyvin ja pääsimme kotiin viikon kuluttua. Vaikka keskosuus ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa lapselle (tai ainakaan vielä ei ole huomattu), tuntuu raskaalta kuunnella muiden vertaavan vauvaani ikätovereihinsa. Olen sanonut ihmisille, että lapsi kehittyy aivan ikänsä mukaan, sillä meidän tapauksessamme kehitystä seurataan lasketun iän mukaan kaksivuotiaaksi asti. Vauvani vastaa kehitykseltään nyt siis noin 2,5 kuukauden ikäistä. Silti saan jatkuvasti olla selittelemässä, miksi vauva kannattelee päätään niin huonosti, miksei hän tartu leluihin, miksei hän sitä ja tätä. Serkkuni lapsi on kuukauden vanhempi, syntyi täysiaikaisena ja on luonnollisesti aivan eri tasolla motorisessa kehityksessä kuin oma pikkuiseni. Ainaisen vertailun kuunteleminen on raskasta.

Pahinta tässä on, että olen itsekin huomannut vertailevani lastani muihin. Vaikka TIEDÄN, etten saisi, teen sitä silti. Lapsi on iso ikäisekseen (sai painoa valtavalla vauhdilla), joten koko hämää ihmisiä ja myös minua.

Miten osaisin unohtaa ainaisen vertailun? Siitä vain ahdistuu. Nytkin odotan kovasti, että vauvani alkaisi vierastaa. Jotenkin tuntuisi itselle tärkeältä, että vauva osottaisi jotenkin tunnistavansa minut, äitinsä.
 
Ei sun auta muu kun vaan unohtaa ja olla välittämättä. Tää on isompienkin lasten kanssa usein vertailua koko ajan,kuka osaa puhua,kuka kuiva aiemmin. Ja sit isompana,toi sukulaislapsi osaa jo lukea,miksi meidän ei tai muuta vastaavaa. Meidän on kaikkien vaan ymmärrettävä,että lapset on yksilöitä! jokainen tavallaan ja anna arvostelujen mennä toisesta sisään ja toisesta ulos.
 
[QUOTE="a p";25811702]Kiitos. Samaa toivon minäkin ja niinhän se useimmiten meneekin. Nyt vaan tuntuu pahalta olla aina puolustamassa lasta.[/QUOTE]

Mun hyvällä ystävällä on viikolla 30 syntyny lapsi. Kehittyi myös hitaasti suhteessa toisiin samanikäisiin, mutta sai reilu vuoden sisään kiinni täysiaikaisina syntyneet ikätoverinsa ja nyt hän menee syksyllä kouluun ja on oikein etevä lapsi ja monessa asiassa paljon ikäisiään edellä.

Ei kai se auta kuin yrittää itseä vaan tsempata että tämä on ohimenevä vaihe, lapsi ei oo lopun ikäänsä toisia jäljessä vaan vaan tässä alussa on niin. Kyllä ne ihmettelijätkin saa kohta ihmetellä kuinka lapsesi on yhtäkkiä kehittyny huimasti. painossahan hän on jo kehittyny kovasti, kyllä ne muutkin taidot sieltä tulee ajallaan.
 
älä vertaa, keskity ihaniin hetkiin! Huolehdi jo nyt että lapsesi itsetunto kehittyy terveeksi, tärkeintä että häntä rakastetaan ja kehitys tulee kyllä paremminkin ilman vertailua ja huolta. Useat keskoset pääsevät fysioterapiaan tai vastaaviin vauvoina tai taaperoina, ja näistäkin kannattaa ottaa ilo irti, nauttia joka hetkestä ilman mitään suorituspaineita. Lapsesi on arvokas ja vertailu kehityksestä on ihmisten tapa puhua ilman syvällisempää ajatusta. Niillä joilla on elämänkokemusta jostain erilaisuudesta tms. osaavat katsoa asiaa laajemmin! Ilo ei tule sieltä että olet jossain asiassa paras, vaan ilo on jotain paljon parempaa ja henkilökohtaisempaa.
 
Älä puolustele, toteet vaan et niiin, näin se on, ei vielä tee sitä js sitä,että mitä sitten. Lapset kehittyy eri aikaan ja sitä vaan on mahdoton meidän aikuisten muistaa, toi vertailu ja päivittely siis liittyy about joka muksuun,täysiaikaisiin siis myös. Olet nyt tyytyväinen että noinkin paljon etuaikaan syntynyt lapsesi kasvaa ja kehittyy hyvin!
 
Anteeksi, tartun nyt ihan epäolennaisiin asioihin... mutta pääsi kotiin jo viikon päästä synnyksestä. Minun kuusi viikkoa etuajassa syntynyt vauvani oli keskolassa kuukauden, vaikka lapsi voi todella hyvin, paitsi ei jaksanut syödä itse tarvittavaa määrää kasvun kannalta. Minkä kokoinen vauva oli syntyessään?

Tiedän tuon tunteen vertailuista. itsellekin pitää muistutella usein, että lapset ovat ihan omia yksilöitään, älä vertaile keskenään...
 
Mulla on ihan täysiaikaisena syntynyt lapsi, joka on jossain määrin kehityshäiriöinen.
Kaveri synnytti oman lapsensa reilun kuukautta ennen minun synnytystä.
Minua ärsytti, kun omani tottakai tuli sitten paljon jäljessäpäin kehityksestä. Itkin katkerasti, kun tämä toinen vauva oppi muutenkin etuajassa, kun sain oman lapseni ryömintääkin odottaa siihen asti, että täytti 9kk. Tällä kaverilla lapsi käveli jo siinä vaiheessa, kun omani vasta kulki ryömimällä eteenpäin.
Se oli ahdistavaa aikaa. Lapseni oli esikoiseni ja olin muutenkin pallo hukassa lapsen kanssa.
Onneksi omani otti kuitenkin kehityksessä kiinni ja oppi lukemaankin vuotta aikaisemmin tätä kaverin lasta. Älyllisesti oma lapseni on huomattavasti kaverin lasta kehittyneempi, oppi puhumaan pitkillä lauseilla ja oikeaoppisesti ääntämään jo alle 2-vuotiaana. Tämä kaverin lapsi ei osaa vieläkään sanoa R-kirjainta, vaikka molemmat lapset ovat tokaluokkalaisia.
 
Nautin kyllä vauvasta ja varsinkin niistä pienistä edistysaskelista. Ensimmäinen oikea hymy tuli kolmen kuukauden iässä, ja se sulatti kyllä vanhempien sydämet täysin. Voin ihan rehellisesti sanoa, että se hetki, se hymy voitti syntymän hetken sata nolla. Syntymään liittyi niin paljon pelkoa ja kiirettä ja epätietoisuutta, että kotona äidille suotu hymy peittosi onnellisuudessaan sen täysin.
 
Mulla on kaksi keskosvauvaa, toinen syntynyt rv 31 ja toinen rv 27+5. Kumpikin kirinyt "ikätoverit" kiinni 1,5 vuodessa joten älä välitä vaan ole ylpeä pienestä taistelijasta!
 
[QUOTE="humps";25811747]Anteeksi, tartun nyt ihan epäolennaisiin asioihin... mutta pääsi kotiin jo viikon päästä synnyksestä. Minun kuusi viikkoa etuajassa syntynyt vauvani oli keskolassa kuukauden, vaikka lapsi voi todella hyvin, paitsi ei jaksanut syödä itse tarvittavaa määrää kasvun kannalta. Minkä kokoinen vauva oli syntyessään?

Tiedän tuon tunteen vertailuista. itsellekin pitää muistutella usein, että lapset ovat ihan omia yksilöitään, älä vertaile keskenään...[/QUOTE]

Äh, anteeksi ajatusvirhe - vauva syntyi siis kuusi viikkoa etuajassa, ei kahdeksaa. Ehdin saada kortisonipiikin vauvan keuhkoja varten, joten ainut ongelma meilläkin oli tuo syöminen. Sen onneksi oppi nopeasti ja kahdeksannen päivän aamuna pääsimme lähtemään kotiin. Syntymäpainoa vauvalla oli 2100g. Minkä kokoinen sinun pienesi oli syntyessään?
 
Hymyile nätisti ihmettelijöille ja vastaa, ettei teillä ole kiirettä mihinkään! Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy ja oppii asioita omaan tahtiinsa, niin se on täysiaikaisillakin. Ekaluokkalaisten kehityksessä erot lasten välillä ovat jopa 5 vuotta suuntaan tai toiseen ja silti aikuisiksi kaikki ehtivät kasvaa! Tsemppiä ja onnen teidän perheelle!
 
Mulla taas kukaan ei koskaan ihmietellyt sitä että kuinka hitaasti vauva kehittyy. Kaikki kun tiesivät ihan alusta asti että vauvani oli keskonen ja että ei voi oletaakkaan että hommat sujuisivat "normaaliin" aikaan.
 
[QUOTE="vieras";25811779]Meidän 35+4 syntynyt lapsi pääsi viikon kuluttua sairaalasta. Mutta, eikö sitä voi sanoa nätisti, että ei pidä siitä vertailusta.[/QUOTE]

Kaipa sitä voisi. Mutta usein tämä vertailu on sellaista, että ensin ihmetellään, että eikö se vielä sitä ja tätä, ja sitten perään sanotaan että eihän sitä toisaalta saisi vertailla... Eli ensin vertaillaan ja sitten päälle sanotaan, ettei niin saisi tehdä. Jotenkin en saa sanottua mitään kun on jotenkin itsellekin arka paikka. Vaikka kaikki on hyvin niin tiedän, että jotain voi tulla myöhemminkin ilmi. Kaipa sitä haluaisi vain, että kaikki menisi oppikirjan mukaan niin voisi tuudittautua jonkinlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Raskaus purettiin niin äkkiarvaamatta, että siitä jäi jonkinlainen pelko.
 
[QUOTE="a p";25811797]Äh, anteeksi ajatusvirhe - vauva syntyi siis kuusi viikkoa etuajassa, ei kahdeksaa. Ehdin saada kortisonipiikin vauvan keuhkoja varten, joten ainut ongelma meilläkin oli tuo syöminen. Sen onneksi oppi nopeasti ja kahdeksannen päivän aamuna pääsimme lähtemään kotiin. Syntymäpainoa vauvalla oli 2100g. Minkä kokoinen sinun pienesi oli syntyessään?[/QUOTE]

2130 grammaa. Meillä ei saanut kortisonipiikkiä, mutta ei sitä tarvittukaan. Osasi kyllä myös syödä, mutta ei jaksanut aina. ja kun piti kolmen tunnin välein syöttää, niin oli sairaalassa niin kauan että jaksoi syödä ainakin suurimman osan maidosta joka syötöllä.
 
[QUOTE="been there";25811753]Mulla on ihan täysiaikaisena syntynyt lapsi, joka on jossain määrin kehityshäiriöinen.
Kaveri synnytti oman lapsensa reilun kuukautta ennen minun synnytystä.
Minua ärsytti, kun omani tottakai tuli sitten paljon jäljessäpäin kehityksestä. Itkin katkerasti, kun tämä toinen vauva oppi muutenkin etuajassa, kun sain oman lapseni ryömintääkin odottaa siihen asti, että täytti 9kk. Tällä kaverilla lapsi käveli jo siinä vaiheessa, kun omani vasta kulki ryömimällä eteenpäin.
Se oli ahdistavaa aikaa. Lapseni oli esikoiseni ja olin muutenkin pallo hukassa lapsen kanssa.
Onneksi omani otti kuitenkin kehityksessä kiinni ja oppi lukemaankin vuotta aikaisemmin tätä kaverin lasta. Älyllisesti oma lapseni on huomattavasti kaverin lasta kehittyneempi, oppi puhumaan pitkillä lauseilla ja oikeaoppisesti ääntämään jo alle 2-vuotiaana. Tämä kaverin lapsi ei osaa vieläkään sanoa R-kirjainta, vaikka molemmat lapset ovat tokaluokkalaisia.[/QUOTE]

Taisi jäädä sinulle joku trauma?

Minun terve ja normaali lapseni oppi ryömimään yhdeksänkuisena. Älyllisestä kehityksestä en osaa vielä sanoa mitään, mutta ärrää saadaan varmasti meilläkin odottaa pitkään, sukurasitetta kun on.

Muistakaa te itkijät, parkujat ja rehvastelijat, että lapsi näkee itsensä sellaisena kuin te vanhemmat hänet näette.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kokemusonvalttia:
Hymyile nätisti ihmettelijöille ja vastaa, ettei teillä ole kiirettä mihinkään! Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy ja oppii asioita omaan tahtiinsa, niin se on täysiaikaisillakin. Ekaluokkalaisten kehityksessä erot lasten välillä ovat jopa 5 vuotta suuntaan tai toiseen ja silti aikuisiksi kaikki ehtivät kasvaa! Tsemppiä ja onnen teidän perheelle!
Click to expand...

Siis mitä??!! :O Ei varmasti voi olla jos ekaluokkalaisista otetaan katsanto. Nyt vissiin vähän liioittelit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hmm...:
Taisi jäädä sinulle joku trauma?

Minun terve ja normaali lapseni oppi ryömimään yhdeksänkuisena. Älyllisestä kehityksestä en osaa vielä sanoa mitään, mutta ärrää saadaan varmasti meilläkin odottaa pitkään, sukurasitetta kun on.

Muistakaa te itkijät, parkujat ja rehvastelijat, että lapsi näkee itsensä sellaisena kuin te vanhemmat hänet näette.
Click to expand...

Meillä kans esikoinen oli 9kk kun alko ryömiä ja 10kk kun alko kontata. Kuopus taas ryömi 6kk vanhana ja konttasi 7kk vanhana. Kumpiki on ihan normaaleja lapsia kuitenkin. Lapset vaan kehittyy eri tahtiin eikä se heti tarkota että lapsessa on jotain vikaa.
 
Hei,
minulla rv 31 synynyt painoi vain 1400 g, eli oli viikkoihin nähden tosi pieni.
Minut pelasti vertailulta ehkä se, että vauva oli niin pienikokoinen, ja edelleen 4 vuotiaana on pieni ikäisekseen.

Toisaalta, jos jossain tapasin muita äitejä ja vauvoja, niin ihan tyynesti ilmoitin iän lasketun ajan mukaan. Ei tarvinnut koskaan selitellä miksi 4 kk ikäinen ei tee sitä tai tätä.

On hyvä jos teillä kehitystä seurataan lasketun ajan mukaan kaksivuotiaaksi. Meillä neuvolassa siirryttiin 1-vuotistarkastuksessa normaalikäyrille. Kas kummaa kun lapsi ei ollut kahdessa kuukaudessa kasvanut neljän kuukauden verran!

Vertailusta toisiin lapsiin ei tunnut toisaalta koskaan pääsevän, antaa vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa