V
vieras
Vieras
tosin nyt on sitten ex ja kylläkin miehen tahdosta, en minä olisi osannut erota, tosin nyt kun katsoo asioita perästä päin, niin mähän olen ollut ihan hullu tai siis toi mieshän on ihan idiootti.
Vielä en ole siitä kokonaan päässyt eroon, enkä tietysti tule koskaan täysin pääsemäänkään lasten takia, mutta ei mun ainakaan tarvi sen kanssa saman katon alla asua.
Tänäänkin tuli aamulla lasta hoitamaan, kun minä lähdin töihin. Oli toki ollut itse yön töissä, mutta kun silti kysyin, että tuleeko niin sanoi että kyllä. Lähdin siis töihin 6.30, jolloin mies meni sitten nukkumaan lapsen kanssa ja tietysti minä oletin, että ne sitten jossain vaiheessa sieltä heräävät yhdessä. Mulla oli tänään suht lyhyt päivä, olin kotona jo vähän yli 12 ja kun tulin kotiin, niin arvaa vaan olivatko nousseet ylös. Lapsi kyllä oli hereillä ja mies puoliunessa sängyssä, lapsella pasat pöksyissä ja mitään se ei ollut saanut syömistä ja luulen että oli jo herännyt joskus 9 maissa viimeistään. No en sitten asiasta viitsinyt alkaa tappelemaan, kun tiesin, että jos jotain sanoisin, niin sota olisi valmis, sillä oltiin jo aamulla otettu yhteen mun kamerasta.
Kameran annoin nimittäin lainaan exälle, että se saa otettua kaverin polttareissa kuvia ja se toikin kameran jo takaisin, mutta veikin sen sitten taas mukanaan ja huomenna sitten olisi ne häät ja ilmoitin, että tuo sitten sen kameran, että voin ottaa kuvia siellä häissä, niin arvatkaa vaan missä se kamera on, exän nykyisen tyttöystävän luona toisella puolella Suomea. Sain siitä sellaiset koiskeet kun toinen vaan totesi, että se jäi sinne voi voi. Tällä tietoa saan sen kameran vasta juhannuksen jälkeen sieltä pois, kun exä seuraavan kerran näkee tän naisen, ilmoitin kyllä että sen on oltava ennen juhannusta mulla sen kameran tai ostan exän rahoilla uuden.
Mulla kun tulee paha mieli, niin minua alkaa herkästi itkettämään ja niin tapahtui tietysti aamulla tuon kamera-episodin aikana ja mies siihen totesi, että on se hyvä ettei mun tarvi enää sun kanssa asua, kun yhden kameran takia pitää vollata, onhan siellä häissä muitakin kameran kanssa, niiltä saa sitten kuvia. Joo niin varmaan saa, mutta kun mä en niistä montaakaan kunnolla tunne, että keneltä sitten niitä kuvia viitsii pyytää.
Ja taas sain aamulla sitten kuulla miten minä olen syypää tähän meidän eroon, kun olen ajokortiton ja tyhmä ja tylsä ja ruma ja läski sun muuta, mutta miehessähän ei itsessään mitään vikaa vieläkään ole, hänhän on ihan täydellisyys.
Minä niin toivoisin että saataisiin nää paperiasiat exän kanssa tehtyä, ei ole kuin exän omasta viitseliäisyydestä enää kiinni, minä olen oman osani tehnyt ja nyt enää puuttuu että ex ottaisi sinne pankkiin yhteyttä ja saataisiin paperit tehtyä, mutta se on senkin asian takia niin saamarin saamaton, täysin välinpitämätön ja ei ollenkaan ymmärrä että tää meidän homma ei helpota ennen kuin saadaan tietyt asiat selvitettyä ja hoidettua alta pois, että minäkin voin sitten rauhassa alkaa omaa elämääni elämään.
Ja tässä oli vaan osa meidän helvetistä, sainpahan vähän taas purkautua, ottaa niin älyttömästi kaikki taas aivoon.
Vielä en ole siitä kokonaan päässyt eroon, enkä tietysti tule koskaan täysin pääsemäänkään lasten takia, mutta ei mun ainakaan tarvi sen kanssa saman katon alla asua.
Tänäänkin tuli aamulla lasta hoitamaan, kun minä lähdin töihin. Oli toki ollut itse yön töissä, mutta kun silti kysyin, että tuleeko niin sanoi että kyllä. Lähdin siis töihin 6.30, jolloin mies meni sitten nukkumaan lapsen kanssa ja tietysti minä oletin, että ne sitten jossain vaiheessa sieltä heräävät yhdessä. Mulla oli tänään suht lyhyt päivä, olin kotona jo vähän yli 12 ja kun tulin kotiin, niin arvaa vaan olivatko nousseet ylös. Lapsi kyllä oli hereillä ja mies puoliunessa sängyssä, lapsella pasat pöksyissä ja mitään se ei ollut saanut syömistä ja luulen että oli jo herännyt joskus 9 maissa viimeistään. No en sitten asiasta viitsinyt alkaa tappelemaan, kun tiesin, että jos jotain sanoisin, niin sota olisi valmis, sillä oltiin jo aamulla otettu yhteen mun kamerasta.
Kameran annoin nimittäin lainaan exälle, että se saa otettua kaverin polttareissa kuvia ja se toikin kameran jo takaisin, mutta veikin sen sitten taas mukanaan ja huomenna sitten olisi ne häät ja ilmoitin, että tuo sitten sen kameran, että voin ottaa kuvia siellä häissä, niin arvatkaa vaan missä se kamera on, exän nykyisen tyttöystävän luona toisella puolella Suomea. Sain siitä sellaiset koiskeet kun toinen vaan totesi, että se jäi sinne voi voi. Tällä tietoa saan sen kameran vasta juhannuksen jälkeen sieltä pois, kun exä seuraavan kerran näkee tän naisen, ilmoitin kyllä että sen on oltava ennen juhannusta mulla sen kameran tai ostan exän rahoilla uuden.
Mulla kun tulee paha mieli, niin minua alkaa herkästi itkettämään ja niin tapahtui tietysti aamulla tuon kamera-episodin aikana ja mies siihen totesi, että on se hyvä ettei mun tarvi enää sun kanssa asua, kun yhden kameran takia pitää vollata, onhan siellä häissä muitakin kameran kanssa, niiltä saa sitten kuvia. Joo niin varmaan saa, mutta kun mä en niistä montaakaan kunnolla tunne, että keneltä sitten niitä kuvia viitsii pyytää.
Ja taas sain aamulla sitten kuulla miten minä olen syypää tähän meidän eroon, kun olen ajokortiton ja tyhmä ja tylsä ja ruma ja läski sun muuta, mutta miehessähän ei itsessään mitään vikaa vieläkään ole, hänhän on ihan täydellisyys.
Minä niin toivoisin että saataisiin nää paperiasiat exän kanssa tehtyä, ei ole kuin exän omasta viitseliäisyydestä enää kiinni, minä olen oman osani tehnyt ja nyt enää puuttuu että ex ottaisi sinne pankkiin yhteyttä ja saataisiin paperit tehtyä, mutta se on senkin asian takia niin saamarin saamaton, täysin välinpitämätön ja ei ollenkaan ymmärrä että tää meidän homma ei helpota ennen kuin saadaan tietyt asiat selvitettyä ja hoidettua alta pois, että minäkin voin sitten rauhassa alkaa omaa elämääni elämään.
Ja tässä oli vaan osa meidän helvetistä, sainpahan vähän taas purkautua, ottaa niin älyttömästi kaikki taas aivoon.