Miten naimisiin, kun ei ole sukulaisia keitä kutsua häihin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierasvierasmorsian
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierasvierasmorsian

Vieras
Meillä olisi jonkin sortin häät tiedossa parin vuoden sisällä. Minulle ongelma on se, että minulla ei ole isää tai isovanhempia enää elossa, eikä sisaruksia ole ollenkaan. Serkkuihin en ole koskaan pitänyt yhteyttä, isän puolelta ovat minua jopa 20v vanhempia. Eivät ole myöskään kutsuneet minua koskaan mihinkään juhliinsa. En tuntisi jos tulisivat kadulla vastaan.
Äidin puolelta suku asuu kaukana, ja sinnekään päin ei ole koskaan ollut mitään yhteydenpitoa. Ystäviä minulla on tosi vähän... Ei esim ole ketään ketä pyytää kaasoksi, lähipiirissä ei ole pieniä lapsia, eli ei olisi morsiusneitojakaan.
Miehen puolella taas on iiiiiso perhe ja suku! On paljon sisaruksia, joilla on puolisot ja lapset, on läheiset välit serkkuihin. Miehen perheen juhlissa on yleensä läsnä "vain" 25 lähintä sukulaista. Minä en edes tiedä noin montaa omaa sukulaista...
Mies haluaisi kirkkohäät, mutta minusta olisi tosi orpoa, kun siellä ei ole minun puoleltani ketään. Siellä istuisi vaan äiti. Ystäviäkin on tosi vähän. Jos keksimällä keksin, saisin kasaan varmaan 25 vierasta, mutta niistäkin suurin osa on sellaisia joita en ole vuosikausiin nähnyt. Varmaan ihmettelisivät miksi kutsun heidät häihin kun ei ole yhteyttä pidetty. Enkä usko, että kovin moni edes tulisi. Minä itse en esim ole koskaan ollut kenenkään häissä.
Tämä asia on minulle niin vaikea, että olen sen vuoksi peruuttamassa koko kirkkohäät. Olenko minä lapsellinen vai onko mieheni itsekäs vai mitä???
Minusta häät ovat suku- ja perhejuhlat, mutta kun sukua ja perhettä ei ole.
*huoh*
Onko muilla miten hoidettu asiat silloin kun ei ole sukua ja perhettä keitä kutsua häihin? Minä haluaisin tosi pienet siviilivihkimishäät, missä paikalla olisi vain äitini ja miehen vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset (tästäkin joukosta tulee pitkälti tusina henkeä). Miehelle tämä ei käy, kun on niin paljon sukulaisia jotka vetävät herneen nenään, kuulemma. Kirkkohäät on oltava, heidän suvussa se on tapana.
Mitähän tekisi? Kirkkohäät ei yhtään nappaa. Se olisi vain muistutus siitä, että on niin pieni perhe ja suku. Mitenhän saisi miehen puhuttua siviilihäihin?
 
mulla oli ekoissa häissä alle 10 ihmistä omalla puolella ja miehen puolella iso kasa sukulaisia. ei sillä ollu mitään väliä!! häissä on kyse siitä, että te menette naimisiin, ei sukulaisista. joten 2 todistajaa riittää.
 
Voi ei, sulla on ihan samat mietteet kuin minulla! mun miehellä on myös iso suku ja hyvät välit kaikkiin. Mä olen monta kertaa itku silmässä miettinyt, miltä kirkossa näyttää, kun toinen puoli on täynnä ja toisella puolella on mun isä, äitipuoli ja kolme siskoa (jotka kaikki mua paljon nuorempia). Mä jotenkin tyhmästi marttyyrina ajattelen, että ehkä sitten maistraatissa naimisiin ja kakkukahvit jossain, vaikka unelma olisi kirkkohäistä ja kauniista puvusta ja juhlapaikasta.


Minuakin kiinnostaa muiden kokemukset. Ap:lle iso hali täältä!
 
Sinähän jo kuulut miehesi sukuun, he ovat sinunkin perhettäsi. Sina et ole yksin. Laittakaa istumaan sekaisin, ei siis sun vieraat oikealle ja miehesi vasemmalle. Sanokaa, että istukaa kummallakin puolella. Hyvin toiminut tälläinen järjestely muillakin.
 
Ei siitä kirkon istumajärjestyksestä ole mikään pakko pitää orjallisesti kiinni, ja äitisi ja kavereidesi kanssa voivat istua muutkin. Sen takia kirkkohäitä ei ole minusta tarpeen välttää, jos muuten sellaiset haluatte.

Ihmisten elämät ovat erilaisia, ja toisella on iso ja toisella pieni suku ja toisella enemmän ja toisella vähemmän kavereita. Olette kuitenkin menossa naimisiin, joten varmaan hyväksytte puolin ja toisen tilanteen tällaisena ja järjestätte häät sen mukaan.

Häät ovat teidän omat juhlanne, ei niitä tarvitse minusta yhtään ajatella minään sukujuhlana.

Toivottavasti miehesi suku on sinulle läheinen. Juuri olin äitini syntymäpäivillä, joita vietettiin ihan pienessä lähisuvun piirissä noin 15 ihmisen voimin. Siellä tuli taas puheeksi, että siskonpoikani kihlattu on ottanut minun äitini omaksi mummokseen, koska hänellä ei ole omaa mummoa. Minusta se on ihan ihanasti ajateltu. =)
 
mulla sama tilanne =( ittelläni on kyl äiti ,isä,isäpuoli ja kaks pikkuveljee (toinen niist naimisissa) siinnä ois mun suku kokokomeudessaan plus muutama yhteinen kaveripariskunta (alunperin mun kavereita) eli aika tyhjälle näyttää se kirkko täälläkin
 
Meillä olisi jonkin sortin häät tiedossa parin vuoden sisällä. Minulle ongelma on se, että minulla ei ole isää tai isovanhempia enää elossa, eikä sisaruksia ole ollenkaan. Serkkuihin en ole koskaan pitänyt yhteyttä, isän puolelta ovat minua jopa 20v vanhempia. Eivät ole myöskään kutsuneet minua koskaan mihinkään juhliinsa. En tuntisi jos tulisivat kadulla vastaan.
Äidin puolelta suku asuu kaukana, ja sinnekään päin ei ole koskaan ollut mitään yhteydenpitoa. Ystäviä minulla on tosi vähän... Ei esim ole ketään ketä pyytää kaasoksi, lähipiirissä ei ole pieniä lapsia, eli ei olisi morsiusneitojakaan.
Miehen puolella taas on iiiiiso perhe ja suku! On paljon sisaruksia, joilla on puolisot ja lapset, on läheiset välit serkkuihin. Miehen perheen juhlissa on yleensä läsnä "vain" 25 lähintä sukulaista. Minä en edes tiedä noin montaa omaa sukulaista...
Mies haluaisi kirkkohäät, mutta minusta olisi tosi orpoa, kun siellä ei ole minun puoleltani ketään. Siellä istuisi vaan äiti. Ystäviäkin on tosi vähän. Jos keksimällä keksin, saisin kasaan varmaan 25 vierasta, mutta niistäkin suurin osa on sellaisia joita en ole vuosikausiin nähnyt. Varmaan ihmettelisivät miksi kutsun heidät häihin kun ei ole yhteyttä pidetty. Enkä usko, että kovin moni edes tulisi. Minä itse en esim ole koskaan ollut kenenkään häissä.
Tämä asia on minulle niin vaikea, että olen sen vuoksi peruuttamassa koko kirkkohäät. Olenko minä lapsellinen vai onko mieheni itsekäs vai mitä???
Minusta häät ovat suku- ja perhejuhlat, mutta kun sukua ja perhettä ei ole.
*huoh*
Onko muilla miten hoidettu asiat silloin kun ei ole sukua ja perhettä keitä kutsua häihin? Minä haluaisin tosi pienet siviilivihkimishäät, missä paikalla olisi vain äitini ja miehen vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset (tästäkin joukosta tulee pitkälti tusina henkeä). Miehelle tämä ei käy, kun on niin paljon sukulaisia jotka vetävät herneen nenään, kuulemma. Kirkkohäät on oltava, heidän suvussa se on tapana.
Mitähän tekisi? Kirkkohäät ei yhtään nappaa. Se olisi vain muistutus siitä, että on niin pieni perhe ja suku. Mitenhän saisi miehen puhuttua siviilihäihin?
 

Yhteistyössä