A
"aapee"
Vieras
Meillä nukutetaan 1,5v:tä joka ilta puolesta tunnista tuntiin ja nukahtaminen venyy lähelle yhtätoista. Nukutus pyritään aloittamaan viimeistään klo 22. Sitä ennen on syöty iltapala, klo 21 maissa ja pesty hampaat. Sen jälkeen lapsi jatkaa vielä hieman leikkejään ja yritetään pitää häntä rauhallisena, mutta kovin väsynyt ei ole nukutuksenkaan alkaessa.
Otetaan hänet parisängylle ja selataan himmeässä valossa yhdessä kirjoja. Satuihin hän ei vielä jaksa keskittyä. Yleensä tilanne menee nukutusyrityksissä nopeasti siihen, että lapsi kitisee pientä itkua ja lähtee väkisin pois sängystä. Palautetaan sitten sinne parisänkyyn pariin kertaan. Helposti se aiheuttaa isomman itkun. Joskus harvoin menee itse pinnasängyn viereen ja pyytää päästä sinne, silloin leikkii siellä aikansa nallejen kanssa. Usein kuitenkin siirretään pinnasänkyyn vasta nukahdettuaan, koska muuten sinne menemisestä tulee iso kiukkuitku. Loppujen lopuksi nukahtaa yleensä silitykseen.
Lapsi herää aamulla klo 8-9 välillä ja nukkuu yhdet päiväunet 1,5-2h, heräilee klo 15-15.30. Yleensä nukkuu yönsä heräämättä. Päiväunille nukutetaan samalla periaatteella usein myös 30min. On tempperamenttinen ja omaa tahtoa omaavassa kehitysvaiheessa oleva lapsi.
Olisiko siis jotain vinkkiä, miten saada tuota nukkumaanmenoa helpotettua ja myös aikaistettua? Tavoitteena olisi siirtää lapsi omaan huoneeseen pois pinnasängystä, mutta emme ole nyt ryhtyneet toteuttamaan sitä, kun tuo nukahtaminen on nykyiselläkin tavalla tarpeeksi haasteellista. Laulajia emme ole, ehkä jotain unimusiikki CD:tä voisi kokeilla. Kai sellaisia on olemassa lapsille?
Jos nukkuu alle 10h yöllä, niin aamulla herää yleensä aika kiukkuisena. Toisinaan herää myös päiväunilta huonosti. Jos ei ole herännyt, niin olen käynyt 2h päästä avaamassa huoneen oven ja heräilee sitten hitaasti. Jotenkin olen ajatellut, että tuo päiväuni olisi se, jota ehkä olisi lyhennettävä?
Unikoulu tuntuisi tämän lapsen kohdalla kovin hankalalta nyt, koska esim pinnasänkyyn laittaminen tai joskus ihan vain makuuhuoneeseen suljetun oven taakse vieminen (vanhempi mukana huoneessa) aiheuttaa toisinaan esim. 30min raivokkaan itkukohtauksen, jos ei pääse joko sieltä pinnasängystä tai makuuhuoneesta pois. Olen kuitenkin pyrkinyt olemaan antamatta periksi eli yritän rauhoitella ja pitää siellä huoneessa, vaikka raivoaisikin. Syliinkään ei silloin suostu rauhoittumaan vaan pyristelee pois maahan kiukkuamaan.
Otetaan hänet parisängylle ja selataan himmeässä valossa yhdessä kirjoja. Satuihin hän ei vielä jaksa keskittyä. Yleensä tilanne menee nukutusyrityksissä nopeasti siihen, että lapsi kitisee pientä itkua ja lähtee väkisin pois sängystä. Palautetaan sitten sinne parisänkyyn pariin kertaan. Helposti se aiheuttaa isomman itkun. Joskus harvoin menee itse pinnasängyn viereen ja pyytää päästä sinne, silloin leikkii siellä aikansa nallejen kanssa. Usein kuitenkin siirretään pinnasänkyyn vasta nukahdettuaan, koska muuten sinne menemisestä tulee iso kiukkuitku. Loppujen lopuksi nukahtaa yleensä silitykseen.
Lapsi herää aamulla klo 8-9 välillä ja nukkuu yhdet päiväunet 1,5-2h, heräilee klo 15-15.30. Yleensä nukkuu yönsä heräämättä. Päiväunille nukutetaan samalla periaatteella usein myös 30min. On tempperamenttinen ja omaa tahtoa omaavassa kehitysvaiheessa oleva lapsi.
Olisiko siis jotain vinkkiä, miten saada tuota nukkumaanmenoa helpotettua ja myös aikaistettua? Tavoitteena olisi siirtää lapsi omaan huoneeseen pois pinnasängystä, mutta emme ole nyt ryhtyneet toteuttamaan sitä, kun tuo nukahtaminen on nykyiselläkin tavalla tarpeeksi haasteellista. Laulajia emme ole, ehkä jotain unimusiikki CD:tä voisi kokeilla. Kai sellaisia on olemassa lapsille?
Jos nukkuu alle 10h yöllä, niin aamulla herää yleensä aika kiukkuisena. Toisinaan herää myös päiväunilta huonosti. Jos ei ole herännyt, niin olen käynyt 2h päästä avaamassa huoneen oven ja heräilee sitten hitaasti. Jotenkin olen ajatellut, että tuo päiväuni olisi se, jota ehkä olisi lyhennettävä?
Unikoulu tuntuisi tämän lapsen kohdalla kovin hankalalta nyt, koska esim pinnasänkyyn laittaminen tai joskus ihan vain makuuhuoneeseen suljetun oven taakse vieminen (vanhempi mukana huoneessa) aiheuttaa toisinaan esim. 30min raivokkaan itkukohtauksen, jos ei pääse joko sieltä pinnasängystä tai makuuhuoneesta pois. Olen kuitenkin pyrkinyt olemaan antamatta periksi eli yritän rauhoitella ja pitää siellä huoneessa, vaikka raivoaisikin. Syliinkään ei silloin suostu rauhoittumaan vaan pyristelee pois maahan kiukkuamaan.