Miten opettaa 3v TODELLA nirso poika syömään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lepsuäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lepsuäiti

Vieras
Ja tarkotan todellakin nirsoa, joka ei syö oikeastaan mitään. Ollut vauvasta asti todella huono syömään, tilanne vain paheni kun pokotettiin syömään a seurauksena oli 3kk syömättä, ravitsemusterapeutin neuvosta lopetettiin pakkosyöttäminen ja annettiin vain pullosta. Yhtäkkiä rupesi syömään, mutta vieläkään ei syö kuin tiettyjä ruoka-aineita.. Esim. perunaa ei syö missään muussa muodossa kuin ranskiksia, edes lohkoperunat eivät mene, kastikkeita ei voi sietää jne.. Puuroja, jugurtteja tms ei voi sietää... Ja todellakin olen yrittänyt, ei aukaise suutaan tai jos pakolla laitan suuhun ei niele... Mitä teen? Olen varmasti maailman huonoin ja lepsuin äiti, kun olen tarjonnut ruokia joista tykkää ja niitä ei monia ole, olen pitänyt tärkeänä että syö edes jotain.. Nyt on kuitenkin syksyllä päiväkotiin meno edessä ja siellä ei varmasti toimi sama kuin kotona, ja hyvä niin... Mutta voisinko avittaa tätä kotona jotenkin? Pakottamiseen tai uhkailuun en ala, niillä kun ei meidän poikaan ole mitään tehoa, jaksaa huutaa vaikka miten kauan...tunteja eikä todellakaan anna periksi.
 
kyllä lapsi antaa periksi lopulta, kun on nälkä. lautaselle ruoka mitä haluat että syö, jollei kelpaa niin tarjoa pari kertaa. jollei vieläkään syö, niin tarjoa seuraavalla aterialla. Tuossa on kyse vaan lapsen vallasta. lapsi syö mitä annetaan ja tuon ikäinen ymmärtää ettei muuta tipu ennen
 
Valitettavasti, en osaa neuvo. Meillä on ollut, että jos ei syö olkoot syömättä, kyllä nälkä opettaa. Ja hyvin on opettanut. En väkisin ole syöttänyt vaan olkoon sit syömättä. Olenkin todennut, että huonosti menee jos nälkään kuolee, vaikka ruokaa on lautasella. Minusta ei varmaan ollut mitään apua.. onko mitään allergioita testattu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja moi:
Valitettavasti, en osaa neuvo. Meillä on ollut, että jos ei syö olkoot syömättä, kyllä nälkä opettaa. Ja hyvin on opettanut. En väkisin ole syöttänyt vaan olkoon sit syömättä. Olenkin todennut, että huonosti menee jos nälkään kuolee, vaikka ruokaa on lautasella. Minusta ei varmaan ollut mitään apua.. onko mitään allergioita testattu?

tää on niin hyväksi todettu keino meilläkin!!!
Tuntuuhan se vähän pahalta kun toinen nälkäisenä huutaa, mutta jos on kova nälkä niin syö vaikka pikkukiviä (vanha sanonta)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja moi:
Valitettavasti, en osaa neuvo. Meillä on ollut, että jos ei syö olkoot syömättä, kyllä nälkä opettaa. Ja hyvin on opettanut. En väkisin ole syöttänyt vaan olkoon sit syömättä. Olenkin todennut, että huonosti menee jos nälkään kuolee, vaikka ruokaa on lautasella. Minusta ei varmaan ollut mitään apua.. onko mitään allergioita testattu?

tää on niin hyväksi todettu keino meilläkin!!!
Tuntuuhan se vähän pahalta kun toinen nälkäisenä huutaa, mutta jos on kova nälkä niin syö vaikka pikkukiviä (vanha sanonta)

Minä olen vaan todennut, kun nälkäänsä valittaa, että olisit syönyt ruoka-aikaan. ja että seuraava ruokailu on normaaliin aikaa, eikä välipaloja ennen sitä.
 
Olet tehnyt lapsen syömisestä aivan liian ison numeron. Syömisestä on tullut sinun ja lapsen välinen valtataistelu, jota lapsi on voittamassa. Siitä ei voi olla kuin huonoja lopputuloksia.

Seuraavalla kerralla ruoka-aikaan laitat lapselle annoksen lautaselle ja sillä selvä. Lapsi joko syö tai ei, se on hänen valinta. Jos ei syö, niin mitään jälkiruokia tms et anna.

Tee ruokailuhetkistä mukavia, perheen yhteisiä hetkiä. Keskustele lapsen kanssa. Ja kun lapsi maistaa jotain mitä ei ennen ole maistanut, kehu kovasti miten reipas hän oli.

Terve lapsi ei tapa itseään nälkään ruokapöydän ääreen.
 
Mitään vouhkaamista tai stressaamista en asiasta otakaan.. Lapsi ei syö vaikka olisi koko päivän syömättä, kokeiltu on... Esim syö spagettia mutta ei kastiketta.. Asia on meillä sujunut jotenkuten, liiaksi kyllä pojan ehdoilla... Asia tuli mieleen hoidon alottaessa... Hänellä ei myöskään koskaan ole nälkä, voipi olla tuntikausia syömättä... Esim, ei syö aamulla, lounaalla, välipalalla, päivällisellä, illalla syö sitten 2ruisleipää juustolla ja kurkulla..
 
Miksi siihen syömiseen keskitytään aivan älyttömästi, ja siitä tehdään numero? Ruoka vaan lautaselle ja harhautetaan ajatus pois siitä ruoan tonkimisesta kyselemällä päivän kuulumisia yms.
 
Osaisiko kukaan sanoa miten saada lapsi syömään? Meillä ei toimi uhkaukset, lahjonnat eikä kiristykset... Lapsi on erittäin voimakastahtoinen ja on päättänyt minä en syö... eikä syö !!! :( Tiedän ettei lapsi saisi päättää, mutt MITEN PAKOTAN SYÖMÄÄN; KUN EI AVAA SUUTAAN? Eikä todellakaan toimi meillä toi ettei anna muuta niin jossakin välissä kyllä syö sen mitä tarjotaan... Tai ainakaan päivän aikana ei ole toiminut eli mitä tehdä? Kotona olen nirsoilijan kanssa pärjännyt, mutta syksyllä menee hoitoon ja se pelottaa... En haluaisi hänelle tulevan hoidosta huono paikka syömisen takia, joten ajattelin voisinko kotona jotenkin kokeilla... 3v olen yrittänyt eikä tulosta :(
 
Ei päivässä mitään ihmeitä tapahtu, toistoa, toistoa vaan.
Tee oikein hyviä ruokia alkuun... mannapuuroa ja marjoja tai mehukeittoa aamuksi, jos ei syö niin ok, lounaaksi esim. spagettia ja lihapullakastiketta ja kaali-ananasraastetta, jos ei maistu niin ok. Välipalaksi hapankorppu ja lasillinen maitoa. Jos ei maistu, niin ok. Päivälliseksi perunaa, kanakastike ja kasvislisuke. Jos ei maistu, niin ok. Iltapalalla leipäpala ja lasi maitoa. Jos ei maistu, niin ok, aamulla uusiksi taas, ja taas, ja taas...
 
En kyllä ole samaa mieltä joidenkin kanssa, että tarpeeksi nälkäisenä lapsi alkaa syödä. Itse olin lapsena huono syömään ja neuvolassa kehottivat jättämään syömättä, niin kauan että ruoka alkaisi maistua ilman houkutteluja, leikkejä ym.

No, ei alkanut ja minulla vain paino laski. Itse aloin syödä kunnolla vasta ekaluokalla, ilmeisesti muiden esimerkin takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Osaisiko kukaan sanoa miten saada lapsi syömään? Meillä ei toimi uhkaukset, lahjonnat eikä kiristykset... Lapsi on erittäin voimakastahtoinen ja on päättänyt minä en syö... eikä syö !!! :( Tiedän ettei lapsi saisi päättää, mutt MITEN PAKOTAN SYÖMÄÄN; KUN EI AVAA SUUTAAN? Eikä todellakaan toimi meillä toi ettei anna muuta niin jossakin välissä kyllä syö sen mitä tarjotaan... Tai ainakaan päivän aikana ei ole toiminut eli mitä tehdä? Kotona olen nirsoilijan kanssa pärjännyt, mutta syksyllä menee hoitoon ja se pelottaa... En haluaisi hänelle tulevan hoidosta huono paikka syömisen takia, joten ajattelin voisinko kotona jotenkin kokeilla... 3v olen yrittänyt eikä tulosta :(

Ootko koittanu palkkiosysteemiä? pakolla kyllä ei saa aikaan kun paineita lapselle ja suurempaa vastustusta. Ja se voi jopa onnistua hoidossa kun kellään ei ole aikaa paneutua pojan lautaseen vaan on yksi siellä muiden seassa. Kuulostaa siltä että poika pelaa sun kanssa. Hän ei syö-reaktio-hän ei syö-reaktio jne.......
 
Ja mitään fyysistä vikaa syömättömyyteen ei siis minunkaan kohdallani todettu, vaan se oli joku psyykkinen juttu, jota en kyllä itse enää muista. Ala-asteelta lähtien olenkin sitten ollut oikeastaan kaikkiruokainen, enkä mitenkään nirso.
 
Serkkuni ei suostunut lapsena syömään kuin kolmea-neljää ruoka-ainetta. MIKÄÄN ei auttanut. Jos tarjottiin muuta, serkku oli sinkeästi syömättä. Vaikka koko päivän. Ja nekin ruuat, mitä serkku söi, niin hän söi vain pieniä määriä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Serkkuni ei suostunut lapsena syömään kuin kolmea-neljää ruoka-ainetta. MIKÄÄN ei auttanut. Jos tarjottiin muuta, serkku oli sinkeästi syömättä. Vaikka koko päivän. Ja nekin ruuat, mitä serkku söi, niin hän söi vain pieniä määriä.

Miten sun serkkusi söi hoidossa? Meillä sama tilanne, mikään ei auta, syö vain mitä itse tahtoo, vaikka hyppisin päälläni :) En suutu tai emme riitele asiasta jos ei syö, sanon vaan asia selvä et syö... Näin ravitsemusterapeutti neuvoi. asiasta ei saa nostaa haloota, ettei tule valtataistelu. Lapseni on todella ronkeli, esim lusikalla eis yö kuin jääteöä ja suklaamuroja, mitkään vanukkaat jne eivät maistu, puurosta puhumattakaan.Pullosta juo jugurttia ja mehukeittoa, mutta muuten ne eivät mene alas... En voi lasta vallan syömättä pitää ja sitten on taas sama tilanne... Tulee suostuttua et meillä syödään mitä hän haluaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minä... :
En kyllä ole samaa mieltä joidenkin kanssa, että tarpeeksi nälkäisenä lapsi alkaa syödä. Itse olin lapsena huono syömään ja neuvolassa kehottivat jättämään syömättä, niin kauan että ruoka alkaisi maistua ilman houkutteluja, leikkejä ym.

No, ei alkanut ja minulla vain paino laski. Itse aloin syödä kunnolla vasta ekaluokalla, ilmeisesti muiden esimerkin takia.

Olen samaa mieltä, että ei ne lapset välttämättä nälkäsenäkään syö niitä "inhokki"ruokiaan, tai ylipäätänsä juuri mitään.
Meillä 4v 100cm ja painoa huikeat
13,5kg. Ikuna ei ole ruuasta taisteltu, laps syö sen minkä syö. Mutta kyllä se äidille tuskasta on, kun syö kun lintu, ja tosi valikoivasti.
Luulis, jotta 4 vuoden aikana olis tuolla taktiilla (siis sillä, että nälkäsenä syö vaikka pieniä kiviä ) sitten syöny vaikka mitä.
 
Ap, syökö siis teidän lapsi pullosta jotain, tai siis juo?
Meillä oli todella äärimmäisen nirso poika jonka pääravinto oli 2v asti maito pullosta. Lusikalla ei syönyt mitään, sormin nyppi tiettyjä harvoja ruokia. Pullo oli hirmu tärkeä, mutta kun sen saimme pois 2.5-vuotiaana, alkoi ruokakin maistua. Nirso on vieläkin, esim. ei suostu syömään ollenkaan keitettyä perunaa tai puuroa ja monia muita juttuja, mutta sentäs nykyään syö.
 
Lapsi ei tapa itseään nälkään, joten unohda pakottaminen/houkutteleminen, laita lautaselle ihan sitä mitä haluat ja odota. Kyllä se joskus syö. Mutta jos huomaa, että nirsoilemalla saa äidin panikoimaan, ja tarjoamaan niitä ranskiksia yms, niin ei taatusti syö...

Päiväkoti tekee myös ihmeitä.
 
Lapsi syö mitä syö, yrittäkää tosiaan tehdä asiasta mahdollisimman pieni numero. Mutta kattakaa pöytään aina kaikenlaista ja herkutelkaa miehen kanssa monipuolisilla ruoilla.Kyllä mielenkiinto ja rohkeus herää.

Meilläkin joskus aikoja sitten pojalle upposi vain tyyliin spagetti mutta nykyään ehdottomia lempiruokia ovat sushi ja intialainen kaikissa muodoissa.Suomalainen ruoka on kuulemma tylsää :D
 
Ihan ensiksi lakkaisin tarjoamasta suklaamuroja yms. moskaa kokonaan. En usko, että meilläkään menisivät esim. aamiaisleivät alas jos vaihtoehtona olisi suklaamuroja taikka perunat jos olisi tottunut enemmän ranskalaisiin! Saatika että nirso lapsi söisi aterioilla jotakin jos saman päivän aikana saisi kulhollisen jäätelöä.

Vaikka pullot ovat minusta ok pidempäänkin, 3-vuotiaan varustukseen ne eivät enää kuulu kuin erikoistilanteissa. Muki ja ruokailuvälineet eteen ja opettelemaan.

Lyhyesti sanottuna tilanne saattaa olla mikä on, koska lapselta puuttuvat rajat ruokailun kanssa. Tiedän tämän omastakin kokemuksesta, meillä taustalla olivat vaikeat allergiat ja töitä tehtiin asian kanssa vuosia. Meillä ei tarjoiltu makeita herkkuja tai parempia vaihtoehtoja siinä vaiheessa, ne otettiin mukaan vasta kun lapsi alkoi syömään ruokiaan vähän paremmin. Nykyään alas menee kivasti jo vaikka mitä ja herkutellaan myös.

Pakottaa ei missään nimessä saa ja huomio pois lapsen syömän ruuan määrästä. Ei isoa numeroa syömisestä. Myös piknikit, eväät, ravintolakäynnit yms. kivat jutut saattavat innostaa syömään. Päivähoito on hyvä apu monille nirsoille lapsille. Muiden lasten malli toimii usein paremmin kuin aikuisen stressaaminen. Yksi hyvä kikka on antaa lapsen annostella ruoka itse lautaselle. Tai jos aikuinen annostelee, annos riittävän pieneksi.

 
Päiväkoti tosiaan tekee ihmeitä. Meidän toinen lapsi on nirso. Toki kyllä ihan normaalipainoinen eli syö hyvin niitä ruokia, mistä tykkää. Mutta muutamia ruokia ei suostu syömään, kotona ainakaan. Ja kun hän päättää olla edes maistamatta, niin hänhän ei sitten maista. Meillä ei muuta tarjota, joten seuraavalla aterialla sitten maistuu paremmin. Päiväkodissa aluksi temppuili asian kanssa ja kun hoitajat lakkasivat antamasta tiettyjä juttuja (esim lettuja välipalalla), niin poika meni ihan itse sanomaan, että hänelle kans. Välipalalla on yleensä muutakin kuin yhtä lajia tarjolla ja kun hoitajat riittävän monta kertaa olivat heittäneet meidän pojan letut roskiin, lakkasivat antamasta kokonaan. No, tästä poika innostuikin syömään. Tänäänkin oli mukisematta syönyt päiväkodissa tasan samaa ruokaa kuin mitä meillä oli viikonloppuna kotona ja josta poika silloin sanoi yök en syö. Eikä ole mitään vaikutusta sillä, et toinen lapsi ja me vanhemmat syödään malliksi. Nirsoilija on sitten vaikka ilman ruokaa, jos niin päättää.
 
Meillä samanlainen poika ja voin kertoa, että on vielä 5 vuotiaanakin :/

Onko lapsella jotain lempiruokaa? Meidän pojalle maistui esim makkarakastike ja perunat (muussattuna) anna sille mitä syö, pikkuhiljaa voit yrittää antaa muutakin, meillä poika söi eilen esimerkiksi MAKAROONIA, jota ei ole koskaan syönyt ja tuota nakkikastiketta :D teki yllätyksen sillä aikaa kun olin toisessa huoneessa.
Ja tärkein, muistin olla tosi yllättynyt ja ylpeä :)
tässä muutama juttu mitkä olen todennut

älä istu vieressä kyttäämässä kun lapsi syö (tai on syömättä)
älä pakota syömään
älä ota aina ruokailutilanteessa paniikkia, syökö se tällä kertaa vai ei
koita laittaa perunat, salaatti ja kastike selvästi erilleen lautaselle tai vastaavasti muussaa kaikki.
kokeile, vielä 3 haarukallista tekniikkaa, lapsi laskee itse montako haarukallista on mennyt

Meillä alkoi painokäyrä menemään 6kk ikäisenä alaspäin, sen jälkeen ollut aina huoli pojan syömisestä, melkein aina jättää jomman kumman lämpimän ruoan syömättä kokonaan ja iltaisin sitten kinuaa jotain leipää tms, ole siinä sitten antamatta kun tietää että toisella varmaan kova nälkä kun ei ole syönyt. Monet kerrat on aamuisinkin itketty, kun olen sanonut että aamupala on syötävä (valittaa muuten tarhassa)

enkä ole pakottanut syömään sellaisia mistä ei oikeasti tykkää mm herkkusieni, sipuli, paprika, tomaatti, makarooni, suolakurkku, jne jne jne jne
 

Yhteistyössä