Toggle sidebar

Miten opettaa lapsille, että aikuiset saattavat olla myös pahoja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "micmac"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"micmac"

Vieras
Mten te, pienten lasten vanhemmat, olette opettaneet tai neuvoneet lapsillenne, etteivät kaikki ihmiset ole hyviä ja kaikkiin ei tule luottaa? Ja missä iässä olette näistä asioista alkaneet puhua? Tuntuu, että joka päivä lehdistä saa lukea jostain hullusta, joka on houkutellut lapsia autoonsa tai näytellyt vehkeitään jossain päiväkodin lähistöllä, mutta toisaalta pitäisihän lapsen tarpeen tullen uskaltaa pyytää apua aikuisilta.
 
Hyvä kysymys! En ole vielä puhunut tästä.Aihe tulee varmasti ajankohtaisemmaksi, kun esikoinen (nyt 3-v) alkaa liikkua itsenäisemmin. Mä ajattelin, että asiaa voi lähestyä kirjojen ja tv-ohjelmie kautta. Lasta voi tietenkin askarruttaa kirjassa, miksi joku ihminen toimii noin, ja siitä voi sitten aloittaa keskustelun. Ja tietenkin sitten, kun lapsi alkaa liikkua itsenäisesti, pitää tehdä pelisäännöt selväksi. Mutta mä ajattelen, että tämä kertominen tapahtuu vaiheittain. Ei pienen lapsen tarvitse tietää välttämättä perimmäistä syytä sille, miksi aikuisia pitää myös varoa.

Mä ajattelen myös, että tasapainoisessa perheessä kasvanut lapsi ei kovin helposti edes lähde vieraan aikuisen matkaan. Turvattomassa perheessä kasvanut luottaa helposti kehen tahansa aikuiseen. Tälläkin tavalla voi siis suojella lastaan.
 
[QUOTE="AV-mamma";30635202]Hyvä kysymys! En ole vielä puhunut tästä.Aihe tulee varmasti ajankohtaisemmaksi, kun esikoinen (nyt 3-v) alkaa liikkua itsenäisemmin. Mä ajattelin, että asiaa voi lähestyä kirjojen ja tv-ohjelmie kautta. Lasta voi tietenkin askarruttaa kirjassa, miksi joku ihminen toimii noin, ja siitä voi sitten aloittaa keskustelun. Ja tietenkin sitten, kun lapsi alkaa liikkua itsenäisesti, pitää tehdä pelisäännöt selväksi. Mutta mä ajattelen, että tämä kertominen tapahtuu vaiheittain. Ei pienen lapsen tarvitse tietää välttämättä perimmäistä syytä sille, miksi aikuisia pitää myös varoa.

Mä ajattelen myös, että tasapainoisessa perheessä kasvanut lapsi ei kovin helposti edes lähde vieraan aikuisen matkaan. Turvattomassa perheessä kasvanut luottaa helposti kehen tahansa aikuiseen. Tälläkin tavalla voi siis suojella lastaan.[/QUOTE]

Tasapainoisessa perheessä kasvanut lapsi juuri luottaa aikuisiin, koska sellaisella lapsella on ainoastaan hyviä kokemuksia aikuisista, eikä näinollen osaa edes epäillä.
 
  • Tykkää
Reactions: Pin
Juuri kertomalla. Ja heti, kun lapsi joutuu kulkemaan jossain yksikseen.

Onhan lastenohjelmissakin hyviä ja pahoja tyyppejä. Ei se lapsista kai sen kummempaa ole, että ihmisissä samoin.
 
Sanoin 5v:lle, että joku setä tai täti voi vaikuttaa tosi kivalta, mutta nappaakin autoon ja lyö tosi paljon eikä päästä kotiin äidin luokse. Sen jälkeen testasin lasta kysymällä mitä tekee jos joku täti vaikka sanoo, että tuu autoon mulla on sulle karkkia. Kokeilin myös kaikenmaailman kikkailuja "tunnen sun äidin, se on sairaalassa" ja vastaavat, hyvin on nyt koulutettu pelkäämään tuollaisia pyytelijöitä. Puhuttiin tosta siis enemmänkin, mutta tossa nyt se kärki siitä asiasta.
 
En ole vielä tajunnut edes miettiä (stressata) tätä asiaa, kiitti vaan hyvästä kysymyksestä. :D

Tuli mieleen, kun dr. Phil kerran puhui tästä asiasta. Hänen mielestään oli hyvä, että lapselle opetettaisiin kuinka toimia esim. sieppaustilanteessa ja sitten harjoiteltaisiin vielä asiaa lapsen kanssa. Lapsi kun on opetettu yleensä olemaan huutamatta/kiljumatta/hakkaamatta, niin vaatii harjoittelua tuollainen. Mitä mieltä tästä? Mun mielestä toi voi olla ihan hyvä idea.
Ja huom: en todellakaan allekirjoita kyseisesen ukkelin sanomisia kovinkaan usein. :D
 
Ihan vaan puhumalla, heti kun lapsi alkaa liikkua jossain yksin.
Olen todennut että suurin osa ihmisistä on kivoja ja luotettavia, mutta kenenkään vieraan matkaan ei lähdetä ikinä. Äiti tai isä kertoo aina jos joku muu hakee ja tulee soittaa, jos on epävarma.
Avun pyytämisestä olen todenut, että apua pyydetään ensisijaisesti poliislta tai joltakulta joka on töissä vaikka kaupan kassalla ta kirjastossa, missä lapsi nyt sattuukin olemaan. Sitten lasten kanssa liikkuvilta. Jos mikään näistä ei onnistu, niin sitten ensisijaisesti naislta ja sitten miehiltä. Tämä sukupuolirasismi perustuu ihan tilastoihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Outlet harmaana:
Ihan vaan puhumalla, heti kun lapsi alkaa liikkua jossain yksin.
Olen todennut että suurin osa ihmisistä on kivoja ja luotettavia, mutta kenenkään vieraan matkaan ei lähdetä ikinä. Äiti tai isä kertoo aina jos joku muu hakee ja tulee soittaa, jos on epävarma.
Avun pyytämisestä olen todenut, että apua pyydetään ensisijaisesti poliislta tai joltakulta joka on töissä vaikka kaupan kassalla ta kirjastossa, missä lapsi nyt sattuukin olemaan. Sitten lasten kanssa liikkuvilta. Jos mikään näistä ei onnistu, niin sitten ensisijaisesti naislta ja sitten miehiltä. Tämä sukupuolirasismi perustuu ihan tilastoihin.
Click to expand...

Ja jos miehiltä pitää kysyä apua, niin sitten ensisijaisesti mustilta ja vasta sitten valkoisilta.
 
Rehellisesti kertomalla että kaikki aikuiset eivät ole mukavia ja vaikka kuka tarjoaisi mitä niin ei saa ottaa.
Ja ikinä! ei kukaan outo tule hakemaan vaikka äidille olisi sattunut mitä.
Nykyään on tärkeää opettaa lapsi ohittamaan kaikki juttelijat mahdollisimman nopeasti ja juosta vaikka lähi kauppaan jos pelottaa, myös on hyvä laittaa lapulle oma nimi ja nro jos ei lapsi osaa itse paniikissa käyttää puhelinta.
 
Tää on vaikee aihe. Hyvin kohdeltu lapsi on luonnostaan luottavainen suhteessa toisiin ihmisiin. Toisaalta liian karulla tavalla pahoilla ihmisilla "pelottelu" voi aiheuttaa turhaa perusturvallisuuden järkkymistä ja ahdistusta?
 
[QUOTE="Maami";30635393]Tää on vaikee aihe. Hyvin kohdeltu lapsi on luonnostaan luottavainen suhteessa toisiin ihmisiin. Toisaalta liian karulla tavalla pahoilla ihmisilla "pelottelu" voi aiheuttaa turhaa perusturvallisuuden järkkymistä ja ahdistusta?[/QUOTE]

Täytyy opettaa, ettei kaikkia aikuisia tarvitse totella:
Ireland says sorry to the 10,000 'women slaves' of its Catholic workhouses who were locked up and brutalised by nuns | Daily Mail Online

Ja ettei viisaus lisäänny aina iän myötä.
 
Kyllä näistä on pikkuhiljaa puhuttu, siis esim. rikollisista. Mutta vähän vaikealta joidenkin asioiden selittäminen tuntuu. Lapsi ei vielä liiku yksin, joten vieraiden mukaan lähtemisestä en ole kokenut tarpeelliseksi varoittaa. Varsinkaan, kun lapsi ujostelee vieraita ihmisiä, eikä varmasti lähtisi heidän mukaansa kuitenkaan ainakaan houkuttelemalla. Vielä puoli vuotta sitten ei uskaltanut edes ottaa parturikäynnin jälkeen tarjottua tikkaria parturi-kampaajalta, vaikka ei olisi edes tarvinnut mihinkään mennä sen saadakseen ja minä olin siinä vieressä. Että ennemminkin hänen kanssaan on painopiste ollut siinä, ettei vieraita ihmisiä tuollaisissa yhteyksissä tarvitse niin pelätä.

Mutta asia nousi kuitenkin eilen esille siltä kannalta, että en uskaltanut jättää lasta autoon yksin odottamaan, kun minulla oli pikainen asia kaupungin keskustassa toimitettavana. Lapsi on saanut kyllä jäädä autoon, jos olen pikaisesti käynyt lähikaupassa. Hän siis usein mielellään jäisi autoon odottamaan ja aina tapauskohtaisesti harkitsen, annanko jäädä vai en. Eilen se odotusaika olisi ollut kyllä lyhyt (n. 5 min), mutta mieleeni tuli että kaikenlaisia hulluja voi liikkua siellä (joskus tullut vastaankin) eli alue ei ole niin turvallinen, kuin lähikauppamme piha. Ajatukseni mukaisesti aloin kertomaan lapselle mielenterveysongelmaisista ihmisistä ja siitä, että he voivat olla arvaamattomia. Ja oli kyllä aika vaikea aihe selittää 5-vuotiaalle. Lapsi kyseli paljon ja illalla leikki, että hänen pehmoeläimellään oli näitä mielenterveysongelmia ja hassuja asioita mielessä. Tuli mieleen kyllä, että olikohan liian aikaista kertoa tällaisista, mutta ei kai. Lapsi käsittelee useinkin uusia asioita leikin kautta ja sitä on hyvä hyödyntää osallistumalla itse leikkiin ja oikomalla samalla, jos lapselle on syntynyt jotain vääriä käsityksiä ja ehkä liiallisiakin pelkoja.

Mutta riippuu siis varmasti lapsen temperamentista, onko syytä jo hyvissä ajoin ennen kuin asia on oikeasti tärkeä, alkaa varoittelemaan vieraista aikuisista ja miltä kannalta asiasta tulee puhua. Minä en halua mitään pelkoja lapselleni lietsoa, mutta se varmasti täytyy käsitellä ennen kuin lapsi yksinään liikkuu, että tuntemattomia vieraita aikuisia (ellei ole poliisi tms.) ei tarvitse totella. Lapseni kun ei namin perässä kyllä lähtisi, mutta jos aikuinen määräämällä yrittää saada lapsen mukaansa, on pieni vaara ettei lapseni uskaltaisi vastustaa.

Niin ja lapseni varauksellinen luonne on ihan synnynnäistä laatua oleva temperamenttipiirre, mitään ikäviä kokemuksia aikuisista ei hänellä ole. Ainakin pienet lapset sitä paitsi vierastavat yleensä enemmän, jos suhde omaan vanhempaan on läheinen, kun taas vaille turvallista kiintymyssuhdetta jääneet hakevat huomiota keneltä tahansa. Mutta isommillla lapsilla tämä on minusta kiinni lähinnä synnynnäisestä temperamentista. Lapsi voi olla vieraita kohtaan sosiaalinen ja avoin, vaikka välit vanhempiin olisi hyvät, mutta samoin lapsi voi olla luonteeltaan varauksellinen, vaikka mitään ikäviä kokemuksia ei taustalla ole.
 
Olen sanonut, että suurin osa aikuisista on kivoja, mutta on sellaisia aikuisia jotka haluaa tehdä lapselle pahaa. Ollaan ihan harjoiteltu mitä tehdä ja sanoa jos joku houkuttelee mukaansa. Lapsi myös opetettu siihen, ettei vieraita tarvitse totella, ja tietää, että jos tulee joku erityistilanne niin kukaan vieras ei hae.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viera.s:
Mutta asia nousi kuitenkin eilen esille siltä kannalta, että en uskaltanut jättää lasta autoon yksin odottamaan, kun minulla oli pikainen asia kaupungin keskustassa toimitettavana. Lapsi on saanut kyllä jäädä autoon, jos olen pikaisesti käynyt lähikaupassa. Hän siis usein mielellään jäisi autoon odottamaan ja aina tapauskohtaisesti harkitsen, annanko jäädä vai en. Eilen se odotusaika olisi ollut kyllä lyhyt (n. 5 min), mutta mieleeni tuli että kaikenlaisia hulluja voi liikkua siellä (joskus tullut vastaankin) eli alue ei ole niin turvallinen, kuin lähikauppamme piha. Ajatukseni mukaisesti aloin kertomaan lapselle mielenterveysongelmaisista ihmisistä ja siitä, että he voivat olla arvaamattomia.
Click to expand...

Oletko koskaan lastasi autoon jättäessäsi ajatellut, että ehkä kukaan ei tee lapsellesi pahaa mutta sulle voi sattua jotain? Kaupassa voi joku hullu lyödä sua vaikka puukolla, ja jos sinut viedään tajuttomana sairaalaan, ei kukaan tiedä, että sulla on lapsi autossa odottamassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysymys:
Oletko koskaan lastasi autoon jättäessäsi ajatellut, että ehkä kukaan ei tee lapsellesi pahaa mutta sulle voi sattua jotain? Kaupassa voi joku hullu lyödä sua vaikka puukolla, ja jos sinut viedään tajuttomana sairaalaan, ei kukaan tiedä, että sulla on lapsi autossa odottamassa.
Click to expand...

Pelkäätkö sinä aina kauppaan mennessäsi, että joku lyö sinua siellä puukolla? Millaisella alueella oikein asut? Mahtaa olla elämä aika neuroottista, jos tuollaisia pitää miettiä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Outlet harmaana:
Pelkäätkö sinä aina kauppaan mennessäsi, että joku lyö sinua siellä puukolla? Millaisella alueella oikein asut? Mahtaa olla elämä aika neuroottista, jos tuollaisia pitää miettiä :(
Click to expand...

Asun hyvämaineisella asuinalueella. En ole sanonut, että pelkäisin neuroottisesti että joku käy kimppuuni, mutta ihan lehtiä lukemalla selviää, että hulluja on vapaalla jalalla ja paljon. Ei ole kauaa, kun joku kaheli puukotti hengiltä täysin sattumanvaraisesti naisen tämän omalla takapihalla keskellä kirkasta päivää. Joku vuosi sitten metrossa sai joku tuntemattomalta kirveestä päähänsä ja menetti henkensä. Täysin tuntematon ihminen puukotti teinitytön hengiltä koripallokentällä. Ja Hyvinkäällä nuori kundi ampui sivullisia talon katolta. Näitä tapauksiahan riittää vaikka kuinka.

Vaikka en näitä asioita joka päivä mietikään, ei sitä koskaan tiedä, kuka hullu kohdalle osuu - vaikka ihan siellä lähikaupassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kysymys:
Asun hyvämaineisella asuinalueella. En ole sanonut, että pelkäisin neuroottisesti että joku käy kimppuuni, mutta ihan lehtiä lukemalla selviää, että hulluja on vapaalla jalalla ja paljon. Ei ole kauaa, kun joku kaheli puukotti hengiltä täysin sattumanvaraisesti naisen tämän omalla takapihalla keskellä kirkasta päivää. Joku vuosi sitten metrossa sai joku tuntemattomalta kirveestä päähänsä ja menetti henkensä. Täysin tuntematon ihminen puukotti teinitytön hengiltä koripallokentällä. Ja Hyvinkäällä nuori kundi ampui sivullisia talon katolta. Näitä tapauksiahan riittää vaikka kuinka.

Vaikka en näitä asioita joka päivä mietikään, ei sitä koskaan tiedä, kuka hullu kohdalle osuu - vaikka ihan siellä lähikaupassa.
Click to expand...

Jos noita sivullisiin kohdistuvia random-iskuja on yksi kaksi vuodessa viiden miljoonan asukkaan maassa, niin aika pieni todennäköisyys sille on. En paljon viitsisi aikaa ja resursseja käyttää tällaisen pelkäämiseen. Sinunkin kannattaisi miettiä varmaan kuinka paljon todennäköisempää on esimerkiksi kuolla tukehtumiseen tai sydänkohtaukseen, jos oikein haluat asiaa pohdiskella ;)
Anyway, itse olen jättänyt lapset ihan hyvällä mielellä kaupan pihalle autoon jos olen pikaisesti kaupassa poikennut. Sen ikäisinä, että osaisivat varmaan itsekin jo avata auton ovet ja kiinnittää sivullisten huomion, jos hätä olisi. Vauvat sitten erikseen.
 
Puhu rauhallisesti, älä liioittele äläkä dramatisoi, vaan kerro toimintaohje epäilyttävissä tilanteissa. Siinä pähkinänkuoressa ohjeet turvallisuuskeskusteluun lapsen kanssa. Ota huomioon myös lapsen luonne: ujo ja varovainen lapsi ahdistuu liiasta varoittelusta, vilkkaampi ja avoimempi lapsi hyötyy neuvojen kertaamisesta, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

Omalle lapselle voi olla vaikea puhua maailman pahuudesta. Käy keskustelu vaikka näin:
1. Rauhallinen aloitus

"Muistatko, mitä olemme aiemmin puhuneet esimerkiksi vieraista aikuisista koulumatkalla?"

tai "Suurin osa ihmisistä haluaa toisilleen hyvää, mutta valitettavasti eivät kaikki."
2. Selkeät toimintaohjeet

"On tärkeää, ettet lähde kenenkään vieraan aikuisen mukaan. Et, vaikka hän sanoisi olevansa äidin tai isän asioilla tai pyytäisi sinulta apua johonkin."

"Aina, jos olet jonkun ihmisen käytöksestä vähänkään epävarma, soita äidille, isälle, kummille tai muulle tutulle aikuiselle."

"Jos jotain tapahtuu, poistu heti paikalta. Jos mahdollista, mene sisään kauppaan, pankkiin, kirjastoon, minne vaan missä on muita ihmisiä ja kerro siellä tapahtumasta. Soita turvalliselle aikuiselle."

"Vierasta aikuista ei ole pakko totella. Jos tilanne tuntuu pahalta, saa huutaa, saa panna fyysisesti vastaan."

Jos asuinalueella liikkuu parhaillaan epäilyttäviä ihmisiä, voi lapsen kanssa miettiä esimerkiksi koulureitin, joka kulkee asutusta lähellä. Matkan voi myös kulkea yhdessä ystävän tai muun tutun kanssa.
3. Lopuksi vahvista turvallisuudentunnetta

"Suurin osa ihmisistä haluaa toisilleen hyvää. Ikävät tapaukset ovat hyvin harvinaisia."

Pelkäätkö lapsesi puolesta? – Näin kerrot namusedästä | Yle Uutiset | yle.fi
 
Jos lapsi haluaa vaikka jäädä kaupassa katselemaan leluja, on puhuttu, että ei lähde kenenkään mukaan. Ei edes silloin, jos joku sanoo että äiti tai isä pyysi hakemaan. Samoin kun lapsi meni ekalle luokalle, ip-kerhosta tuli lappu jossa piti kertoa, miten lapsi menettelee jos vanhempi ei tule hakemaan ennen kuin kerho päättyy (menee itse kotiin/jää pihalle odottamaan). Tuossa tilanteessa juteltiin, miten menetellään. Joskus jos menen vaikka pihavarastolle tms. ja lapsi jää yksin, on puhuttu saako avata ovea ym. Vähitellen. Tilannekohtaisesti. Ja perusteluna on se, että kaikki aikuiset eivät ole hyviä. Ei ole sen enempää tarkennettu, millä lailla pahoja aikuisia voi olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysymys:
Oletko koskaan lastasi autoon jättäessäsi ajatellut, että ehkä kukaan ei tee lapsellesi pahaa mutta sulle voi sattua jotain? Kaupassa voi joku hullu lyödä sua vaikka puukolla, ja jos sinut viedään tajuttomana sairaalaan, ei kukaan tiedä, että sulla on lapsi autossa odottamassa.
Click to expand...

No en ole kyllä tuollaista pelännyt. Mutta jos pelkäisin, niin parempi se olisi lapsen silloin ollakin autossa, kuin katsoa vierestä kun äiti puukotetaan kuoliaaksi tai niin hengenvaaralliseen tilaan, ettei edes puhumaan pysty. Sitä paitsi se hulluhan voisi yhtä lailla lyödä lasta sillä puukolla.

Kyllä se lapsi sieltä autosta löytyisi kuitenkin pian, varmasti hyvin pian soitettaisiin miehelleni tuollaisesta ja samalla lapsen olinpaikka selvitettäisiin. Jos olisi ollut lähikaupassa käymässä eikä lapsi olisi mukanani, niin hetihän siitä tiedettäisiin että lapsi odottaa autossa. Ja tietysti lapsi itsekin voisi pyytää apua, jos odotusaika venyisi niin paljon että hän alkaisi hätääntymään. On siellä lähikaupan parkkipaikalla muitakin ja ihan normaaleja ihmisiä, täällä ei mitään narkkeja pyöri. Joka tapauksessa autossa odottelu olisi varmasti vähemmän traumaattinen kokemus kuin katsoa vierestä kun äiti puukotetaan.

Mutta kyllä minä jotain vähän todennäköisemmät viivästykset ja ongelmat huomioin niin, etten jätä kuumalla kesäsäällä lasta autoon odottamaan ollenkaan, edes yhden maitopurkin haun ajaksi, ainakaan tässä vaiheessa kun hänellä ei vielä ole omaa puhelinta. Viileällä säällä lapsella ei kuitenkaan ole mitään akuuttia hätää siellä autossa, vaikka odotusaika jostain yllättävästä syystä vähän venyisikin. Hän ei ole edes mitään panikoivaa sorttia, eikä autoon tietenkään jätettäisi ollenkaan, jos lapsi ei sitä itse haluaisi. Ja nytkin siis otan kyllä lapsen mukaan vastusteluista välittämättä, jos jostain syystä pidän autossa odottamista riskialttiina. Mutta jos kauppareissulla kimppuun hyökkääviä puukkomiehiä pelkäisi, niin eihän sitä tietenkään sen paremmin lapsen kanssa uskaltaisi kauppaan mennä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa