H
harmi
Vieras
En kritisoi enkä ihmettele. Lähinnä ehkä pyydän neuvoja. Meillä tämä kolmonen oli ylläriraskaus. Itse sopeuduin pian ajatukseen ja odotan innolla uusinta tulokasta. Mies ei vieläkään (rv 24) ole asiasta onnellinen. Itse asiassa, koko raskaus ei voisi häntä vähempää kiinnostaa. Mulle on edellisissä raskauksissa tullut suurin osa siitä ilosta ja onnesta nimenomaan siitä että YHDESSÄ odotetaan. Yhdessä ihmetellään ja ihastellaan, yhdessä toivotaan ja pelätään. Ja nyt tuntuu siltä, että en osaa nauttia raskaudesta koska olen asian kanssa yksin. Miten mä voisin iloita asiasta joka aiheuttaa miehelle niin paljon murhetta ja jonka suhteen hän on niin välinpitämätön? Tästä syystä kysyn teiltä jotka joko odotatte yksin ilman mies, tai joiden mies ei ole innoissaan raskaudesta kertomaan mulle kuinka te voitte siitä tästä huolimatta nauttia. Eikö miehen suhtautuminen vähennä yhtään teidän onnea? :/