Miten paljon teidän vauva itkee?

[Tiina80]

Hei!

Kertokaahan minulle. Miten paljon teidän vauvanne itkevät vrk:ssa? Montako tuntia?

Meillä on kolmiviikkoinen vauva. Itkee/kitisee melkein koko ajan valveilla ollessaan. Vauva on esikoinen, joten meillä ei ole pohjaa mihin verrata. Välillä tuntuu, että mikä ihme vauvaa vaivaa puhtaan vaipan, puhtaiden vaatteiden ja ruokinnan jälkeen...kaikki pitäisi olla ok, mutta huuto vain jatkuu. Vauva ei kipristele, joten en usko olevan ilmavaivojakaan.

Tämäkin askarruttaa....Kauanko teillä nukuttaminen kestää iltaisin? Mitä konsteja käytätte nukuttamisessa? Kiitos ja huoh

 

[itkua parkua jatkuvaa]

Moi!

Meillä lapsi huusi kaikki päivät, mutta yöt nukkui ja söi hyvin. Päiväunet otettiin rintarepussa. Mainitsin asiasta neuvolassa lääkärille ja minulle sanottiin lapsen heijastavan äidin käytöstä. Soitin hänen esimiehelleen joka pahoitteli tapahtumaa ja menimme toiselle lääkärille joka pisti minut maitotuotteettomalle linjalle. Odotin että koliikkiaika umpeutuisi ja huuto vaan jatkui. Menin yksityiselle missä yleislääkäri otti kaikki näytteet ja pisti erikoislääkärille. Lapsella oli korvatulehdus ja se oli vaivannut jo pitkään. Antibioteilla vaiva parani ja saimme iloisen pienen vauvelin. Kyselin miksei neuvolassa tätä asiaa huomioitu niin syynä oli kuulema se että yleislääkäri ei pysty tarkastamaan ihan pienen vauvan korvia. Suosittelen siis menemään yksityiselle. Rahalla saa ja hevosella pääsee!

 

[hmmmmmmm]

kolmeviikkoista ei kannata lähteä nukuttamalla nukuttamaan iltaisin.. ei sillä vielä ole mitään rytmiä.. laittaa vaan sänkyyn jos nukahtaa tai lähinnä syöttää tainnoksiin ensin ja sitten laittaa sänkyyn unisen vauvan. ja antaa päivällä nukkua vain tietyn mittaisia unia ja yölle yrittää osuttaa pitemmän unipätkän.. niin ja ei se paljon ole valveilla muutenkaan, ehkä sitä väsyttää silloinkin kun kitisee koko ajan.

 

[edellinen jatkaa]

monelle pienelle muuten tulee yöuni vasta joskus klo 24 aikaan..ja sitä ennen tankataan monta tuntia.

 

[Estrella M.]

Meillä myös lapsi itki melkein koko valveillaoloajan n. ekat 3-4 kk. Koliikkia tai ties mitä. Kaikki keinot kokeiltiin Cuplaton-tipoista vyöhyketerapiaan, äidin omasta ruokavaliosta kantoliinassa hytkyttelyyn, mutta ei kyllä mikään muu auttanut kuin aika. Suoliston kehittymättömyydestä johtuvia masuvaivoja tai jotain. Oli aika rankkaa, kun itku alkoi heti aamulla herättyä ja sitä jatkui koko päivän, vaikka kaikki oli periaatteessa hyvin (oli imetetty, kakattu, vaipat vaihdettu, nukuttu jne.).

Mutta: n. 4 kk jälkeen itkuvauvastamme alkoi kehittyä mitä iloisin ja hymyileväisin pikkukaveri, jota usein kommentoitiin hymypojaksi! Ja iloinen ja reipas taapero on nykyään.

 

[Tea*]

Meillä vauva ei itkenyt ensimmäisenä kuukautena käytännössä kertaakaan, mut samalla viikolla, kun tuli kuukausi täyteen, alkoi iltaitkut, jotka kesti kolmisen viikkoa joka päivä monta tuntia. Sitten, samalla viikolla kun toinen kuukausi tuli täyteen, ne loppuivat ihan yhtäkkiä. Kyse oli pakosti jostain suoliston tai hermoston kehityksestä, koska mikään ei vauvan elämässä muuttunut.

Pientä vauvaa ei oikeastaan voi nukuttaa. Itkuaikana meidän pientä ei voinut edes auttaa nukkumaan, vaan hän nukahti usein itkuunsa, kun keinuteltiin keinutuolissa iltakaudet ja lauloin hänelle. Nyt sitten vanhempana keinutan häntä edelleen tuolissa kanssani, kunnes nukahtaa syliin. Keinutuoli oikeasti rules, huomasin sen tehon mummulassa, ja nyt meillä on vuokralla mökkinaapurin keinutuoli tämän talven..

 

[että näinkin]

vauva ei itke juuri ollenkaan. Joskus hiukan unisena ennen päiväunia. Alussa ilmoitti nälästään itkemällä, mutta itku loppui heti kun pääsi rinnalle. Ainoa mikä vauvan sai todella itkemään, oli vaunut. niitä ei siis käytetty, vaan kantopussia. vaunuihin päästiin vähitellen vasta noin 6 kk iässä paitsi ihan alussa, jolloin vauva nukkui missä vaan. Mutta välissä siis muutama kuukausi, jolloin vaunut olivat itkun paikka. Nykyään ei itketä juuri ollenkaan, eikä ainakaan joka päivä. Helppo vauva ei ole silti ollut, vaan pidetty tyytyväisenä ja terve sentään koko ajan.

 

[meilläkin]

Meillä on nyt 4 vkoinen vauva, joka on perheemme toinen lapsi. Esikoinen ei vauvana juurikaan itkenyt ja siksipä olen muutaman kerran huokaissut, kun tämä toinen antaa kuulua. Mahakipujakin on, mutta silloinkin kun niitä ei tunnu olevan on jotakin vailla. Ärisee ja huutaa. Nukkuu paljon päivällä ja yötkin menee unessa, tosin silloin tankkailee paljon ja äriseekin. Tänään oli ihmeen tyytyväinen hereillä ollessaan ja elämme toivossa, että tämä tästä iän karttuessa helpottaa. Nukutan vauvaa päivällä massullaan, kun helpottaa selvästi ilmankulkua, myös disflatylit ovat käytössä. Iltaisin ja muulloinkin rauhoittuu parhaiten syliin massu massua vasten, pystyasento on mieluinen. Voimia teille ja meille muillekin vähemmän tyytyväisten mutta niin suloisten vauvojen vanhemmille!

 

[Liila]

Esikoinen ei itkenyt juuri lainkaan. Kolmen viikon ikäisenä tyttö itki ensimmäisen kerran 5 min putkeen ja olimme ihan ihmeissämme, että mikä sitä nyt vaivaa. Neiti on nyt 3 v ja on edelleen tyytyväinen elämäänsä.

Kakkonen oli toista maata. Itkua riitti joka päivälle ja usein myös yölle. Pojalla atooppinen iho ja se saattaa vaivata. Allergioita ei löytynyt pikatesteillä, mutta kotioloissa olen huomannut joidenkin ruoka-aineiden aiheuttavan ihottumaan viivästyneenä reaktiona. Nyt poika on reilu 1 v ja temperamenttia riittää yhä.

 

[kiukkuiitan äiti]

Meillä tyttö itki suurimman osan hereilläoloajastaan ekat 2,5 kuukautta. Tai no, ei ihan ekalla viikolla vielä, mutta sen jälkeen. Mahavaivojakin oli, mutta mun mielestä kaikki itkut eivät kyllä selittyneet niillä. Iloinen tyttö hänestä tuli, mutta edelleen on temperamenttia. Illat meni silloin alussa itkevää vauvaa hyssytellessä. Ja usein yötkin. Parhaiten nukuttiin aamulla/aamupäivällä...

Vielä tuommoista pientä vauvaa ei oikein illalla saa nukutettua, rytmiäkään kun ei pienellä vielä ole. Me annettiin vauvan aina nukahtaa syliin (kun usein nukahti huutoonsa), kantoliinaan tai rintareppuun. Siitä sitten varovasti siirrettiin illalla/yöllä omaan sänkyynsä, tai päivällä sohvalle tai milloin mihinkin jatkamaan uniaan. Rytmin alettua muodostumaan nukutettiin edelleen illalla syliin 4 kk ikään asti. Sitten alettiin nukuttamaan omaan sänkyynsä.

 

[Juuri nyt älyttömän väsynyt]

Meillä on 3 kk ikäinen tyttö. Ei juuri itkeskellyt ihan pienenä mutta nyt on mennyt kolmisen viikkoa iltaitkujen kanssa, viikon verran itkua myös päivällä. Syli ja lähellä olo auttaa välillä. On toki päivittäin hetkiä että neiti on hyvällä tuulella, hymyilee ja jokeltelee..niistä hetkistä saa voimia itkuhetkiin jolloin tuntee itsensä todella voimattomaksi ja neuvottomaksi. Aika aikansa kutakin, kehitysvaiheisiin tämäkin itkuilu luultavasti kuuluu..nyt kuvioihin on tullut myös yöheräily..tähän saakka vauva nukkui uskomattoman hyvin.
yritän kovasti vieroittaa tissille nukahtamisesta ja saada neiti omaan sänkyyn nukkumaan, mutta tässä tilanteessa ei kannata varmasti mielettömästi muutoksia vauvan elämään järjestää..

 

[Meidän vauva on]

ollut ihan älyttömän "helppo" toistaiseksi, nyt 3kk vanha. On aina itkenyt vain vähän ja nukkuu yöt hyvin. Kerran on yöllä vähän itkeskellyt, mutta muuten nukkuu nätisti, herää tuhisten syömään 2-3krt yössä ja jatkaa sitten uniaan. Päivisin jokeltelee ja naureskelee isoveljelle, joka taas oli vauvana paljon paljon itkuisempi. Tämä toinen vauva on myös kehittynyt nopeammin kuin isoveljensä, ehkäpä juuri tyytyväisyytensä ja leppoisan luonteensa ansiosta. Samalla tavalla on molemmat hoidettu, niin ne on vauvat erilaisia kaikki.

 

[Apilanmesi]

Aika paljon. Ikää 11 vkoa. Hyvien unien päälle jaksaa valvoa hyväntuulisena n. 3 varttia, jonka jälkeen alkaa ensin kitinä, sitten huuto. Ennen nukahtamistaan huutaa aina. Kipakka kaveri... Heräilee tämän tästä. Ihan jatkuvaa nukuttamista ja itkua tämä meidän elo.

 

[yks..]

Meidän vauva oli hyväntuulinen ja leppoisa. Itki 2 kertaa ekan 3 kk aikana. Sitten alkoi itkee joka päivä noin 2 minuuttia päivässä.
Piti nukkua vieressä ja kantaa päivät niin pysyi tyytyväisenä. Öisin söi noin 2-3 h välein aina 1 vuotiaaks.
Vauvoilla on erilainen tempperamentti, kuinka nopeasti ärtyy ja näyttää sen.