T
Takana_loistava
Vieras
Meikäläisellä oli aika vaikea nuoruus. Kotoa ei todellakaan tullut kovin hyvät eväät (isä alkkis, äiti sitten muuten erittäin epästabiili). Siksi koulut jäi aikoinaan kesken. Aviomies on akateeminen ja hänellä on hyvä asema työmarkkinoilla ja työ jossa on sopivasti haastetta muttei kuitenkaan vaadi liikaa.
Itse olen 42v, olen käynyt iltalukion ja sitten vielä AMK:n. Valmistuin pari vuotta sitten tradenomiksi. Tällä hetkellä olen äitysloman sijaisena asiakaspalvelu/toimistotehtävissä. Hyvin on mennyt, mutta eipä sitä jatkoa ole tiedossa kun firmassa yt:t koko ajan muutenkin.
Sitä on tässä tajunnut, että ylempiin tehtäviin ei oikein ole pääsyä AMK-tutkinnolla. Ja sitten taas 45-vuotiaana maisterina (tai ylempi AMK) ei kuitenkaan ole kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Kurjaahan se on, mutta tuntuu siltä että ainakin ylemmät toimihenkilöt ovat aina akateemisia ja vieläpä sellaisia että jakavat noita hommia toisilleen. Ja sitten on vielä se, että pitäis olla sieltä 30v saakka sitä korkeamman tason työkokemusta.
Musta esim. tuntuu todella vahvasti siltä, että olisin monin verroin parempi kuin pomoni hänen hommassaan (Joo, joo - toki helppo sanoa). Ja tuntuu aika moni muukin ylempi toimihenkilö meidän firmassa olevan... nooh... sellaisia, ei sieltä neroimmasta päästä todellakaan. Suurella vaivalla päässeet yliopistoon ja oppineet juuri sen että pitää omaksua fiksumpien keksimät jutut. Oma ajattelu aika nollassa.
Itse sitä miettii, että mikä olisi tämänikäiselle paras mahdollisuus? Kannattaisiko opiskella se 3-4 vuotta työn ohessa vai mieluummin panostaa duuniin ja toivoa että pääsis eteenpäin. Mielipiteitä.
Itse olen 42v, olen käynyt iltalukion ja sitten vielä AMK:n. Valmistuin pari vuotta sitten tradenomiksi. Tällä hetkellä olen äitysloman sijaisena asiakaspalvelu/toimistotehtävissä. Hyvin on mennyt, mutta eipä sitä jatkoa ole tiedossa kun firmassa yt:t koko ajan muutenkin.
Sitä on tässä tajunnut, että ylempiin tehtäviin ei oikein ole pääsyä AMK-tutkinnolla. Ja sitten taas 45-vuotiaana maisterina (tai ylempi AMK) ei kuitenkaan ole kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Kurjaahan se on, mutta tuntuu siltä että ainakin ylemmät toimihenkilöt ovat aina akateemisia ja vieläpä sellaisia että jakavat noita hommia toisilleen. Ja sitten on vielä se, että pitäis olla sieltä 30v saakka sitä korkeamman tason työkokemusta.
Musta esim. tuntuu todella vahvasti siltä, että olisin monin verroin parempi kuin pomoni hänen hommassaan (Joo, joo - toki helppo sanoa). Ja tuntuu aika moni muukin ylempi toimihenkilö meidän firmassa olevan... nooh... sellaisia, ei sieltä neroimmasta päästä todellakaan. Suurella vaivalla päässeet yliopistoon ja oppineet juuri sen että pitää omaksua fiksumpien keksimät jutut. Oma ajattelu aika nollassa.
Itse sitä miettii, että mikä olisi tämänikäiselle paras mahdollisuus? Kannattaisiko opiskella se 3-4 vuotta työn ohessa vai mieluummin panostaa duuniin ja toivoa että pääsis eteenpäin. Mielipiteitä.