Yksi vaihtoehto on se, että odottaa niin kauan, että intohimo laantuu. Yleensä siihen menee puolesta vuodesta pariin vuotta riippuen siitä, miten usein nähdään. On kai ihan tutkittu juttu, että on tietty määrä yhdyntöjä, jonka jälkeen miehellä ns. aivot siirtyvät jalkojen välistä takaisin päähän. Sen jälkeen nimittäin näkee, että onko suhteessa muutakin kuin pelkkä seksi. Seksinkin osalta näkee, että millaista se on sitten, kun se ensihuuma on mennyt pois. Riittääkö kumppanissa mielikuvitusta ja intoa vielä siitäkin eteenpäin?
Korostan seksin merkitystä, koska täällä Elleissäkin joka viikko joku ihan onnellinen n. 35 vuotias perheenäiti valittaa, että "on ihana omakotitalo, pari lasta, työssäkäyvä mies ja kaikki on ihan OK, mutta mies on vähän tylsä, arvaamaton ja seksi on käynyt kyllästyttäväksi. Nyt työpaikan/naapurin Rane on alkanut katselemaan siihen malliin, että oma mies saisi lähteä vaihtoon. Mitä teen? Seuraanko sydämeni ääntä?"
Parisuhteeseen pitää panostaa. Usein siihen jaksetaan panostaa juuri niin kauan, kun intohimoa löytyy ilman sen suurempaa yrittämistä. Ongelmat alkavat vasta sen jälkeen.
Monelle avioliitto on ikään kuin jonkinlainen lupa ottaa parisuhteessa rennommin. Ei tarvitse nähdä mukamas enää niin paljon vaivaa toisen eteen. Siksi käy niin, että vieraannutaan suhteessa.
Omalla kohdallani seurustelimme opiskeluaikani noin 2 vuotta, jonka jälkeen muutimme yhteen. Asuimme avoliitossa ja kun alettiin puhua vauvasta, niin menimme 2 v avoliiton jälkeen naimisiin. Vauva syntyi vuosi siitä. Ehkä tylsää, mutta toisaalta ei tullut yllätyksenä, että millaisen miehen kanssa on muuttamassa yhteen, perustamassa perhettä jne. Siinä ajassa ehti tutustua anoppiin jne.
Toki muilta ihmisiltä on tullut kommenttia, että onpas teillä nopeaa toimintaa.
on jo välittömästi alun jälkeen tuntunut vakavammalta. Molemmat kun olemme olleet sekä pitkissä parisuhteissa että sinkkuina tässä välissä, tiedämme mitä haluamme ja millainen kumppani sopii. Meillä on samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat ja huumorintaju sekä kivaa yhdessä. Mieheni on mielestäni yksi älykkäimmistä ihmisistä, jonka tunnen ja vielä kaiken lisäksi erittäin hyvä suutelemaan! Joten vajaan vuoden yhdessäolon ja runsaan puolen vuoden yhdessäasumisen jälkeen on kihlat takana ja hääsuunnitelmat sekä perheen perustaminen edessä. =)
