Miten rytmittää 2 kk vanhan vauvan vuorokausi?

Hei Neuvoa vailla!

Minä se eilen kyselin siis kokemuksiasi ja kommentoin myöskin nimimerkillä "edelliselle". Meillä siis oli aiemmin ihan sama tilanne kuin teillä ja aloin rytmittämään pari viikkoa sitten. Oikeastaan olen rytmittänyt jo kuukauden päivät (vauva nyt 2,5kk) mutta pari viikkoa sitten löysimme päiviin rytmin. Aiemmin ei siis nukuttu meilläkään, ei päivällä eikä yöllä. Yöt menivät vähän paremmin, sillä tyttö tietysti alkoi olla jo kuolemanväsynyt illalla valvottuaan parhaimmillaan parikymmentätuntia putkeen... onneksi olen saanut rytmitettyä päivät!

Tyttö oppi nukkumaan vaunuihin ja nyt siis nukkuu 2-3 päiväunet vaunuissa ulkona lenkillä (jolloin nukkuu varmasti) tai parvekkeella (jolloin heräilee useammin ja pitää heijata uneen). Meillä nukutaan noin kaksi tuntia ja valvotaan noin kaksi tuntia. Aika samalla tavalla puuhastellaan kuin teilläkin.

Ongelma on yöt! Kun tytön saa nukkumaan, hän kyllä nukkuu ihan kivoja jaksoja. Joskus kaksi-kolme tuntia ja joskus jopa 4-5 tuntia. Minua eivät yöheräilyt haittaa. Mutta se nukuttaminen! Vauva ei yksinkertaisesti näytä osaavan nukahtaa ja usein monen tunnin sylissä kanniskelun ja heijaamisen jälkeen joudun nukuttamaan rinnalle. Näin en haluaisi, sillä silloin vauva syö tunnin välein ja pitää minua hereillä jatkuvasti.

Tyttömme ei ole vielä koskaan nukahtanut omaan sänkyyn enkä tiedä mistä aloittaisin opettamisen. Tuttia hän ei syö ja heti kun lasketaan illalla omaan sänkyyn alkaa kitinä joka yltyy sitten huudoksi. Nostetaan sängystä rauhoittumaan ja sillä sekunnilla kun lasketaan takaisin sänkyy, alkaa lähes hysteerinen huuto. Lopulta ei rauhoitu enää syliinkään. Mitä tuo "junttaus" tarkoittaa? Onko muita vinkkejä, joilla voisin saada tytön omaan sänkyyn nukkumaan?

Kiitos kun jaksoit kirjoittaa kokemuksiasi

 

Meilläkään vauva ei ennen rytmittämisen aloitusta koskaan nukahtanut muualle kuin tissille. Meillä oli perhepeti käytössä vielä silloin. Ennen kuin vauva lopetti nukkumisen kokonaan, jouduin ihan säännönmukaisesti imettämään vauvaa iltaisin 2-4 tuntia putkeen sängyssä, ennen kuin hän nukahti niin, että pääsi suihkuun ja syömään. Sitten vauva ei nukahtanut enää niinkään, vaan itki itkemistään (yliväsyneenä) jonnekin aamuneljään, jolloin viimein nukahti pariksi tunniksi.

Ensin tein itselleni selväksi, että vauva nukkuu vain sängyssä ja vaunuissa. Ei sylissä, ei liinassa, ei tissillä. Sitten aloin siirtää väsyneen, tissille nukahtaneen vauvan meidän sänkyyn nukkumaan tuolloin kello 20. Vauva tietenkin heräsi heti ja protestoi - kuka nyt haluaisi nukkua yksin kylmässä sängyssä, kun voi nukkua lämpöisessä sylissä tissi suussa Tässä tilanteessa Wahlgren neuvoo junttaamaan, eli vauva vatsalleen sänkyyn, sinä viereen tuolille istumaan. Käsi nyrkkiin ja alat nyrkillä "juntata" vauvan takapuolta niinkuin silppuaisit jotain veitsellä leikkuulautaa vasten. Voimaa saa käyttää, muttei tietenkään mitään väkivaltaa. Toisella kädellä (kämmen leveänä) painat rytmikkäästi vauvan selkää. Nyrkillä junttaus laskien neljään ja alusta, ja kolmannen ja neljännen junttauksen aikana painat hitaasti ja rauhallisesti ja aika voimakkaasti toisella kädellä vauvan selkää. Vauva rauhoittuu ja nukahtaa (oikeesti toimii). Jos vauva itkee kovasti edelleen, kokeile, onko hänellä nälkä. Jos ei ole, takaisin sänkyyn.

Junttaustekniikka toimi meillä. Tehtiin viikko näin,ja sitten siirrettiin vauva omaan pinnasänkyynsä. Samalla lopetettiin junttaaminen, ja nykyään tehdään tosiaan niin, että imetän pitkään illalla, ja kun vauva ei enää jaksa syödä eikä pysy millään hereillä, laitan hänet sänkyyn. Hän yleensä havahtuu siihen, mutta nukahtaa uudelleen. Puolen tunnin kuluttua hän herää ja alkaa itkeä. Silloin isä menee makuuhuoneeseen ja pitää kättään vauvan selän päällä kunnes vauva nukahtaa uudelleen. Eli varsinainen nukuttaminen meillä on jätetty pois. Aluksi nukkumaanmeno oli yhtä itkua, mutta nykyään menee jo ihan ok. Ja taas mahd. kritisoijille tiedoksi, että jos vauva jatkaa itkuaan, imetän vielä uudelleen ja sitten takaisin nukkumaan. Vauvaa ei missään vaiheessa jätetä yksin itkemään, vaan huutoon vastataan aina.

 

Vielä sen verran, että ennen rytmittämistä meilläkin juostiin ympäri asuntoa itkevä vauva sylissä, lauletiin ja keinuteltiin, kannettiin kantoliinassa ym., eikä mikään auttanut. Lopulta väsyin ja ajattelin, että eihän tää voi näin mennä.