V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="aapee";29092173]No mä en ole sun miehes, vaan meillä on puhuttu kissan ottamisesta yhdessö jo ennen kuin toinen koirakaan tuli, eli yli 4 vuotta sitten. Silloin olimme molemmat sitä mieltä ettei vielä, ja tämän vuoden alkuun asti olen itsekin ollut sitä mieltä että poika on vielä liian pieni.
Ei tämä nyt tainnut olla oikea palsta tällaisen kysymiseen, kaikki vastaavat vaan asian vierestä tai ilkeilevät.
[/QUOTE]
No eihän me voida tietää, oletko samanlainen vai erilainen. Toisaalta munkaan mieheni ei varmaan tunnistaisi itseään ylläolevasta, sillä omia omituisuuksia ei aina tunnista tai ei halua tunnistaa. Me puhuttiin yhdessä koiran ottamisesta 20 vuotta sitten ja kumpikin suhtautui silloin koiran ottamiseen myötämielisesti. Mies on puhunut koirasta myöhemminkin. Vihdoin pari vuotta sitten hyväksyin sen, että meille tulee koira. Oli melkoinen yllätys miehelle, miten paljon koirasta on vaivaa (toki myös iloa). Itse olen sitä mieltä, että koira olisi ihan tuuliajolla, jos se olisi vain miehen hoidossa.
Sunkin miehellä voi olla hyvät perusteet lykätä kissan ottamista vuodella. Uskon kyllä, että lapsen äitinä ja nykyisten lemmikkien omistajana pystyt hoitamaan kissankin, mutta kysymys voi olla siitä, että jaksatko.
Näissä asioissa tunteet tuppaavat menemään järjen edelle. Siksi on hyvä, että toinen vähän tasapainottaa tilannetta ja pitää jalat maassa. Puhu miehesi kanssa, niin eiköhän tilanne selkiydy.
Ei tämä nyt tainnut olla oikea palsta tällaisen kysymiseen, kaikki vastaavat vaan asian vierestä tai ilkeilevät.
[/QUOTE]No eihän me voida tietää, oletko samanlainen vai erilainen. Toisaalta munkaan mieheni ei varmaan tunnistaisi itseään ylläolevasta, sillä omia omituisuuksia ei aina tunnista tai ei halua tunnistaa. Me puhuttiin yhdessä koiran ottamisesta 20 vuotta sitten ja kumpikin suhtautui silloin koiran ottamiseen myötämielisesti. Mies on puhunut koirasta myöhemminkin. Vihdoin pari vuotta sitten hyväksyin sen, että meille tulee koira. Oli melkoinen yllätys miehelle, miten paljon koirasta on vaivaa (toki myös iloa). Itse olen sitä mieltä, että koira olisi ihan tuuliajolla, jos se olisi vain miehen hoidossa.
Sunkin miehellä voi olla hyvät perusteet lykätä kissan ottamista vuodella. Uskon kyllä, että lapsen äitinä ja nykyisten lemmikkien omistajana pystyt hoitamaan kissankin, mutta kysymys voi olla siitä, että jaksatko.
Näissä asioissa tunteet tuppaavat menemään järjen edelle. Siksi on hyvä, että toinen vähän tasapainottaa tilannetta ja pitää jalat maassa. Puhu miehesi kanssa, niin eiköhän tilanne selkiydy.
