miten saada mies ymmärtämään että vika on siinä että hän ei tee mitään?

["hippula"]

Mies loukkaantuu kun olen hänelle vihianen,hänen mielestä ihan syyttä, koska eihän hän ole tehnyt mitään!

niin.
-moneen vuoteen ei ole tehnyt kotitöitä,vaikka hän on meistä se joka jaksaisi ne tehdä,minä en. Olen tämän kertonutkin. Veisi edes omat astiansa tiskiin!
-jos kysyn häneltä minulle tärkeän kysymyksen hän ei vastaa mitään, oikeastaan koskaan
-hän ei ota toiveitani/tarpeitani/tunteitani huomioon esimerkiksi seksissä.
jne

koko ajan on kyse siitä mitä hän ei tee! sitten hän vetoaa siihen että ei ole tehnyt mitään! no niinpä,sehän se ongelma on!

mutta mies ei tajua tätä

 

["vieras"]

Ihan vaan paperille ylös kotihommat ja sovitte kumpi tekee mitäkin asiaa ja milloin. Silloin kun tekemisestä on sovittu niin mies ei voi vedota tuolla kertomallasi tekosyyllä.

 

[ffffff]

Kannattaa keskustella asiallisesti. Toivottavasti et esitä asioita tuolla sävyllä miehelle se karkottaa kyllä tekemisen halut tehokkaasti.

Istutte alas ja keskustelette ja tehkää paperille sopimus niinku tuossa edellä ehdotettiin.

Tuo seksi asia onkin sitten hieman hankalampi juttu. Ootko kertonut miehelle minkälaista haluaisit sen olevan?

 

[? !]

Jättäisin miehen astiat pöydälle, pyykkäämiset ja siivoamisen unohtaisin tyystin ja jäisin odottamaan, milloin tarttuu toimeen.

 

[a,p]

oon sanonu etten tykkää ku tuppaa takaa! Tai haistelee pilluu.

 

["hippula"]

oon sanonu etten tykkää ku tuppaa takaa! Tai haistelee pilluu.

kuinka sairas on ihminen jonka mielestä tälläinen on hauskaa? oikeesti mitä sä saat siitä että esiinnyt minuna?

 

["hippula"]

Jättäisin miehen astiat pöydälle, pyykkäämiset ja siivoamisen unohtaisin tyystin ja jäisin odottamaan, milloin tarttuu toimeen.

mies kyllä pesee pyykkiä, muuta ei tee.

ei tuo toimi! mistä me muut sitten syödään kun kaikki astiat on lopult amiehen käyttämiä? kerran kokeilin muutaman viikon, odotin että milloin tekee jotain. Kiva oli tutuillekkin valehdella miksi ei voi tulla kylään;Täällä oli tiskipöytä täynnä likaisia astioita, kaikki pinnat keittiössä likaisia, pöydän alunen lasten jäljiltä täynnä ruuan tähteitä,samaten pöytä. kaikki pöydät täynnä papereita, lattialla liikkumatilaa,ei juuri yhtään, täynnä leluja, vaatteita, lehtiä. sohville ei mahtunut istumaan:täynnä lehtiä ja vaatteita! lattialla ei ollut metriäkään tyhjää tilaa.
->tuossa vaiheessa hermostuin olin äkäinen koko päivän ja siivosin, illalla mies pyys että tuu kainaloon, sanoin sille että en tule syynkin varmaan arvaat.
->mies mökötti.

 

["hippula"]

Kannattaa keskustella asiallisesti. Toivottavasti et esitä asioita tuolla sävyllä miehelle se karkottaa kyllä tekemisen halut tehokkaasti.

Istutte alas ja keskustelette ja tehkää paperille sopimus niinku tuossa edellä ehdotettiin.

Tuo seksi asia onkin sitten hieman hankalampi juttu. Ootko kertonut miehelle minkälaista haluaisit sen olevan?

niin kyllä mä oopn pidemmän aikaa täll äsävyllä valittanut, tai oikeastaan huutanut.

ihanko totta mun pitäisi vielä kaikkien vuosien jälkeen kyetä sanomaan samoista asioista nätisti? no en kykene niin paljon vituttaa tollanen puhdas itsekkyys!

olen kyllä yrittänyt nätistikkin monta kertaa, mutta en enään lähiaikoina.

 

["hippula"]

Kannattaa keskustella asiallisesti. Toivottavasti et esitä asioita tuolla sävyllä miehelle se karkottaa kyllä tekemisen halut tehokkaasti.

Istutte alas ja keskustelette ja tehkää paperille sopimus niinku tuossa edellä ehdotettiin.

Tuo seksi asia onkin sitten hieman hankalampi juttu. Ootko kertonut miehelle minkälaista haluaisit sen olevan?

olen kyllä kertonut mitä kaipaan, mutta ei vaikutusta, seksiä on silloin harvoin kun mies haluaa, kestää just sen aikaa että mies laukee(eli vähän aikaa koska välissä on niin pitkä aika, joskus kun seksiä oli useammin mies kesti pidempään), koskaan ei oo kiihkeitä suudelmia, hyväilyä.. jos pyydän että hän koskettaa minua niin hierasee kerran kaks pimppii ja se on siinä..

hän kyllä tietää siis mitä haluaisin,mutta ei vaan välitä siitä.. siitä on niin kauan aikaa kun viimeksi on välittänyt muustakin kuin omasta nautinnosta, kyllä hän osaisi,mutta ei ilmeisesti viitsi.. enkä mä mitään tunnin esileikkei tartte.. 10minuuttiakin olis jo ihan hyvä..

 

[Cerine]

Pistää pohtimaan onko mies aina ollut tällainen? Eikö näitä asioita voisi miettiä pidemmälle jo siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen tai ollaan menossa naimisiin puhumattakaan lasten hankkimisesta. Jos se mies ei ole koskaan mitään tehnyt ja sinä aina lopulta hoitanut hommat, niin miksi se käytöstään siitä muuttaisi kun (vuosien) kuluessa tottunut elämään täysihoitolassa.

Meillä on mennyt kotityöt tasan yhteen muutosta saakka ja menee edelleen kun on lapsia. Tokikaan tämä ei enää auta tai auta siinä tilanteessa, jossa mies on hienosti hoitanut oman osuutensa lasten syntymään asti ja sen jälkeen jättänyt kaiken vaimolleen. Mutta silloinkin tilanteeseen puuttumista on turha odottaa kymmentä vuotta ja vaan toivoa, että mies muuttuu - ei se muutu. Ei tuossa oikein muuta voi kuin ottaa eron ja etsiä paremman tai elää niin kuin tähänkin asti. Jos se mies ei ole nalkuttamalla, huutamalla, kiukuttelemalla ja mäköttämällä muuttunut edellisessä x:ssä vuodessa ei se muutu tulevaisuudessakaan samoilla metodeilla...

 

["isipappa"]

[QUOTE="hippula";28423592]Mies loukkaantuu kun olen hänelle vihianen,hänen mielestä ihan syyttä, koska eihän hän ole tehnyt mitään!

niin.
-moneen vuoteen ei ole tehnyt kotitöitä,vaikka hän on meistä se joka jaksaisi ne tehdä,minä en. Olen tämän kertonutkin. Veisi edes omat astiansa tiskiin!
-jos kysyn häneltä minulle tärkeän kysymyksen hän ei vastaa mitään, oikeastaan koskaan
-hän ei ota toiveitani/tarpeitani/tunteitani huomioon esimerkiksi seksissä.
jne

koko ajan on kyse siitä mitä hän ei tee! sitten hän vetoaa siihen että ei ole tehnyt mitään! no niinpä,sehän se ongelma on!

mutta mies ei tajua tätä[/QUOTE]

Nainen on tympääntynyt ja väsynyt. Liitto on loppusuoralla.

Mies ei koskaan tee mitään. Jos mies imuroi, hän imuroi väärin. Jos mies muistaa tiskata, mutta unohtaa pyykit pesukoneeseen, niin se paskiainen ei ole viitsinyt edes pyykkejä ripustaa kuivumaan. Jos mies tekee lumityöt ja istahtaa sohvalle ja korkkaa oluen, niin se sika ei koskaan tee muuta kuin lojuu sohvalla kaljatölkki kourassa. Mutta vaikka mies ei koskaan tee mitään, niin sen kertomiseen kannattaa valita parempi hetki kuin se, milloin mies on täyttämässä tiskikonetta.

Jos nainen kysyy hänelle tärkeän kysymykseen, niin se on useimmiten sellainen, johon nainen ei kaipaa vastausta, vaan kuuntelijaa. Jos mies yrittää vastata tai ratkaista ongelman, niin se tollo yrittää väkisin tuputtaa vääriä mielipiteitään.

Mies ei tietenkään ole koskaan ottanut toiveita/tarpeita/tunteita huomioon esimerkiksi seksissä. Neljä lasta on tehty tunteitta ja naisen orgasmit ovat aina olleet teeskenneltyjä. Eli joskus on ollut ihan hyväkin, että mies on niin tollo, että ei ymmärrä.

Jos mies keskittyy huomioimaan naisen, hän on jatkuvasti vonkaamassa. Jos hän keskittyy kotiin ja lapsiin, hän on auttamattoman tylsä nössö. Jos hän käy töissä, hän ei ole koskaan kotona.

Ongelma oikeastaan ratkeaa vain siten, että miehellä olisi seitsemän vaimoa. Kokki, lastentarhanopettaja, lääkäri, hammaslääkäri, parturi-kampaaja ja pankinjohtaja. Se seitsemäs olisli juristi, joka hoitaisi homman vaatiman paperisodan kuntoon. Naisista olisi toisilleen seuraa ja heistä kuusi voisi tehdä työtään kotivastaanotolla. Eikä kukaan ehtisi rasittua miehestä liikaa.

 

[Aatamin akka]

Miksi mies on se joka jaksaisi mielestäsi tehdä kotityöt kun sinä taas et?

 

[kaalojuuli]

En lukenut koko ketjua, mutta entäs jos tekisit kotityöt vain siun ja lasten osalta ja pitäisit huolta teidän asioista? Miehen olisi vähitellen pakkokin alkaa tekemään jotain...

 

["hippula"]

Pistää pohtimaan onko mies aina ollut tällainen? Eikö näitä asioita voisi miettiä pidemmälle jo siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen tai ollaan menossa naimisiin puhumattakaan lasten hankkimisesta. Jos se mies ei ole koskaan mitään tehnyt ja sinä aina lopulta hoitanut hommat, niin miksi se käytöstään siitä muuttaisi kun (vuosien) kuluessa tottunut elämään täysihoitolassa.

Meillä on mennyt kotityöt tasan yhteen muutosta saakka ja menee edelleen kun on lapsia. Tokikaan tämä ei enää auta tai auta siinä tilanteessa, jossa mies on hienosti hoitanut oman osuutensa lasten syntymään asti ja sen jälkeen jättänyt kaiken vaimolleen. Mutta silloinkin tilanteeseen puuttumista on turha odottaa kymmentä vuotta ja vaan toivoa, että mies muuttuu - ei se muutu. Ei tuossa oikein muuta voi kuin ottaa eron ja etsiä paremman tai elää niin kuin tähänkin asti. Jos se mies ei ole nalkuttamalla, huutamalla, kiukuttelemalla ja mäköttämällä muuttunut edellisessä x:ssä vuodessa ei se muutu tulevaisuudessakaan samoilla metodeilla...

No mutta en ymmärrä tässä yhtä asiaa,mies ei tykkää jos sille valitetaan/jopa huudetaan,tietää syyn, miksi se ei tee syylle mitään jos ei halua sitä lopputulosta että emäntä on tyytymätön?

jokatapauksessa ärsyttävintä on se että mä oon vaan kamala ämmä, koska valitan turhasta=nalkutan huvikseen,sillä mieshän ei ole tehnyt mitään. eikä se ymmärrä mitenkään päin sitä että sehän se ongelma joka tavalla on.

mies oli masentunut kun tavattiin ja sairastui yhteiselämämme alussa psyykkisesti hyvin vakavasti.. hän ei jaksanut nousta edes sohvalta ylös, oli siis lunnollista että silloin tein lähes kaiken.

vaan eipä tuo masennus ole ollut läsnä vuosiin ja silti sama meno jatkuu.
eikä mies näe mitään väärää toimissaan.

keskustelu voisi auttaa mutta kun miehen asenne on alusta asti se että tuo vaan v***U rutkuttaa turhasta.. eikä vaivaudu vastaamaan mitään, lopputulso onkin sitten se että mä huudan sille pääpunaisena. En vaan voi ymmärtää tuollaista itsekkyyttä! minä en ole mieheni äiti! enkä äidin korvike.

ehkä olet oikeassa, ehkä se ero on ratkaisu,mutta minä kuitenkin rakastan tuota miestä muuten, pelkään että lopulta olenkin vain yksinäinen vanha piika tai huomaan että se seuraava mies onkin juoppa hakkaaja.. eikä kumpikaan noista vaihtoehdoista houkuta. Osaan kyllä elää yksin,mutta en tykkää siitä

 

["aloittaja"]

[QUOTE="isipappa";28423764]Nainen on tympääntynyt ja väsynyt. Liitto on loppusuoralla.

Mies ei koskaan tee mitään. Jos mies imuroi, hän imuroi väärin. Jos mies muistaa tiskata, mutta unohtaa pyykit pesukoneeseen, niin se paskiainen ei ole viitsinyt edes pyykkejä ripustaa kuivumaan. Jos mies tekee lumityöt ja istahtaa sohvalle ja korkkaa oluen, niin se sika ei koskaan tee muuta kuin lojuu sohvalla kaljatölkki kourassa. Mutta vaikka mies ei koskaan tee mitään, niin sen kertomiseen kannattaa valita parempi hetki kuin se, milloin mies on täyttämässä tiskikonetta.

Jos nainen kysyy hänelle tärkeän kysymykseen, niin se on useimmiten sellainen, johon nainen ei kaipaa vastausta, vaan kuuntelijaa. Jos mies yrittää vastata tai ratkaista ongelman, niin se tollo yrittää väkisin tuputtaa vääriä mielipiteitään.

Mies ei tietenkään ole koskaan ottanut toiveita/tarpeita/tunteita huomioon esimerkiksi seksissä. Neljä lasta on tehty tunteitta ja naisen orgasmit ovat aina olleet teeskenneltyjä. Eli joskus on ollut ihan hyväkin, että mies on niin tollo, että ei ymmärrä.

Jos mies keskittyy huomioimaan naisen, hän on jatkuvasti vonkaamassa. Jos hän keskittyy kotiin ja lapsiin, hän on auttamattoman tylsä nössö. Jos hän käy töissä, hän ei ole koskaan kotona.

Ongelma oikeastaan ratkeaa vain siten, että miehellä olisi seitsemän vaimoa. Kokki, lastentarhanopettaja, lääkäri, hammaslääkäri, parturi-kampaaja ja pankinjohtaja. Se seitsemäs olisli juristi, joka hoitaisi homman vaatiman paperisodan kuntoon. Naisista olisi toisilleen seuraa ja heistä kuusi voisi tehdä työtään kotivastaanotolla. Eikä kukaan ehtisi rasittua miehestä liikaa.[/QUOTE]


Hetkonen,mies ei tiskaa koskaan(ellen käske kymmentä kertaa saman tunnin sisään,sit se ehkä tekee sen),ei imuroi koskaan, ei vittu vie edes omaa lautasta tiskikoneeseen! vaan jättää sen keittiönpöydälle. maitotölkin jättä äaina tyhjänä pöydälle/tiskipöydälle,mihin nyt sattuu jäämään,samaten kaikki karkkipaperit, pizzakääreet, ihan mikä hyvänsä roska, jätetään pöydälle, välillä jopa tiskipöydälle,mutta koskaan ei voi avata sitä ovea siitä alapuolelta ja pistää sitä roskaa roskiin! en tarkoita että mua nyt haittais joka maitotölkki tai yksittäinen roska jossain,siivois roskansa roskiin edes saman viikon aikana! mut ei ei koskaan!

Huom! yksi ongelma nimenomaan on se että mies ei koskaan ns.vonkaa! yksi ongelma on todellakin se että seksiä on liian harvoin, liian lyhyen aikaa,ei esileikkejä, kiihkeä suudelma...noo ehkä 2vuotta sitten..mulle kelpais joka päivä.
mies sai orgasmin joka kerta, minä ehkä 4kertaa vuodessa! moniko mies tyytyisi siihen että nainen hoitais oman tyydytyksen ja jättäs ukon ilman kokonaan?
en usko että monikaan ukko tyytyis 4o vuodessa..jos sä tyydyt niin ok


mun mies ei juo olutta ja hyvä niin koska olen absolutisti enkä kattois yhenkään pullon juomista(myös sisarukseni ja vanhempani ovat alkottomia,joten sellainen ihmisen kanssa en todellakaan eläisi joka juo).

 

["hippula"]

Miksi mies on se joka jaksaisi mielestäsi tehdä kotityöt kun sinä taas et?

no kai mä nyt tiedän miltä itsestäni tuntuu? ja näen että mies on iloinen, ja puhkuu tarmoa!

siksi että mä en oo vuosiin edes nukkunut kunnolla.. siksi että mulle jokainen homma vaatii ponnistuksia, mun on pakotettava itteni tekemään asioita,vaikka en todellakaan jaksaisi.

sitäpaitsi jaksaminen on sinänsä toissijainen juttu, sillä kukaan ei voi olettaa että puoliso siivoaa sotkut monta vuotta! puoliso ei ole äiti! on todella epäkunnioittavaa ja loukkaavaa sekä ärsyttävää että toinen ei senvertaa kunnioita vaimoaan että siivoaisi omat jälkensä!

 

[Cerine]

Kun mies suhteen alussa sai masennuksensa takia vain olla tekemättä mitään, hän tottui siihen. Kun sitten masennus alkoi mennä ohi, hän ei tietenkään tarjoutunut alkamaan tehdä osuuttaan, koska sinä hoidit asiat hyvin. Jossain vaiheessa sinä huomasit, että mies on vapaamatkustajana suhteessa ja aloit vaatia miestä osallistumaan. Mies päätti, että mielummin kuuntelee valitusta kuin alkaa tehdä osuuttaan (laski, että pääsee niin vähemmällä). Ei se tietenkään myönnä, että siinä olisi jotain vikaa, koska jos se 'ei vaan ymmärrä mistä sä vouhotat, ei sen mitään tartte ikinä tehdäkään.

Ymmärrän hyvin, että et halua erota miehestä jota kaikista puutteista huolimatta rakastat. Mutta silloin vaihtoehdoksi valitettavasti vaan jää sietää tuota. Kuten sanottu, jos se ei tähän mennessä ole sillä huudolla ja nalkutuksella muuttunut, ei se siitä muutukaan. Toki voit yrittää suostutella/painostaa/houkutella esim. parisuhde terapiaan, jossa joku ulkopuolinen kertoisi miehellesi, että ei toimi oikein. Mutta enpä usko, että miehesi sellaiseen suostuu. Valitettavasti ei ole olemassa taikasauvaa, jolla laiskasta ja välinpitämättömästä miehestä tehdään unelmien prinssi - sellaiselle olisi kyllä kysyntää. Pitää vaan olla parinvalinnassa se kristallipallo (tai valistunut arvaus) millaista se elämä tulevaisuudessa on ja mennä sen mukaan. Ja jos/kun tulevaisuus ei olekaan sitä mitä kuvitteli niin joko sopeutua tai lähteä.

 

["hippula"]

Kun mies suhteen alussa sai masennuksensa takia vain olla tekemättä mitään, hän tottui siihen. Kun sitten masennus alkoi mennä ohi, hän ei tietenkään tarjoutunut alkamaan tehdä osuuttaan, koska sinä hoidit asiat hyvin. Jossain vaiheessa sinä huomasit, että mies on vapaamatkustajana suhteessa ja aloit vaatia miestä osallistumaan. Mies päätti, että mielummin kuuntelee valitusta kuin alkaa tehdä osuuttaan (laski, että pääsee niin vähemmällä). Ei se tietenkään myönnä, että siinä olisi jotain vikaa, koska jos se 'ei vaan ymmärrä mistä sä vouhotat, ei sen mitään tartte ikinä tehdäkään.

Ymmärrän hyvin, että et halua erota miehestä jota kaikista puutteista huolimatta rakastat. Mutta silloin vaihtoehdoksi valitettavasti vaan jää sietää tuota. Kuten sanottu, jos se ei tähän mennessä ole sillä huudolla ja nalkutuksella muuttunut, ei se siitä muutukaan. Toki voit yrittää suostutella/painostaa/houkutella esim. parisuhde terapiaan, jossa joku ulkopuolinen kertoisi miehellesi, että ei toimi oikein. Mutta enpä usko, että miehesi sellaiseen suostuu. Valitettavasti ei ole olemassa taikasauvaa, jolla laiskasta ja välinpitämättömästä miehestä tehdään unelmien prinssi - sellaiselle olisi kyllä kysyntää. Pitää vaan olla parinvalinnassa se kristallipallo (tai valistunut arvaus) millaista se elämä tulevaisuudessa on ja mennä sen mukaan. Ja jos/kun tulevaisuus ei olekaan sitä mitä kuvitteli niin joko sopeutua tai lähteä.

olet täysin oikeassa. asia mitä en muita ajattelevana ihmisenä ymmärrä on se että miten joku pystyy olemaan niin itsekäs, pystyy elämään sellaisen ihmisen kustannuksella josta välittää? vaikea ymmärtää,koska minä tuntisin valtavaa syyllisyyttä jos toimisin samoin.

kiitos sinulle

 

["hippula"]

piti vielä sanoman että mies kyllä hoitaa lapset tasapuolisesti, ottaa kainaloon,halaa ja pussaa, pitää kädestä kiinni.ei juo.ei juokse baareissa ja viihtyy kotona yms että on hänessä ne hyvätkin puolet.

mutta sitten on näitä pitkään jatkuneita juttuja joiden takia mulla on ahdistunut olo(kun niistä ei voi edes keskustella)

 

[Cerine]

En minäkään ymmärrä miten joku voi olla sillä lailla itsekäs, mutta valitettavasti joutunut toteamaan, että kyllä jotkut vaan voi. Ja todella ikävää on joutua toteamaan, että oma puoliso on sellainen.

Jos olisin sinä, lähestyisin tilannetta ehkä niin, että kysyisin mieheltä tämän tunteista itseäni kohtaan ja mitä yhteinen elämä merkitsee. Kertoisin, että välittämättä siitä kuinka mitättömältä valituksen aiheeni miehestä kuulostavat, niin sinulle ne ovat tärkeitä ja miehen käytöksen vuoksi voit huonosti ja olet onneton. Ja kysyisin haluaako mies itselleen rakkaan henkilön olevan onneton joka päivä. Se ehkä saisi miehen hieman ajattelemaan omaa itsekkyyttään. Huutaminen ja tiuskiminen kun eivät selkeästi tuota tulosta, kannattaa asiaa yrittää lähestyä eri suunnilta. Jos miehelle on yhden tekevää kuinka onneton olet tai että olet jopa pohtinut eroa hänen käytöksensä vuoksi, voit itse miettiä haluatko todella sellaista miestä rakastaa ja sellaisen kanssa elämäsi jakaa. Toivon mukaan tällainen keskustelu kuitenkin avaisi miehesi silmiä omalle itsekkyydelleen.

 

["hippula"]

En minäkään ymmärrä miten joku voi olla sillä lailla itsekäs, mutta valitettavasti joutunut toteamaan, että kyllä jotkut vaan voi. Ja todella ikävää on joutua toteamaan, että oma puoliso on sellainen.

Jos olisin sinä, lähestyisin tilannetta ehkä niin, että kysyisin mieheltä tämän tunteista itseäni kohtaan ja mitä yhteinen elämä merkitsee. Kertoisin, että välittämättä siitä kuinka mitättömältä valituksen aiheeni miehestä kuulostavat, niin sinulle ne ovat tärkeitä ja miehen käytöksen vuoksi voit huonosti ja olet onneton. Ja kysyisin haluaako mies itselleen rakkaan henkilön olevan onneton joka päivä. Se ehkä saisi miehen hieman ajattelemaan omaa itsekkyyttään. Huutaminen ja tiuskiminen kun eivät selkeästi tuota tulosta, kannattaa asiaa yrittää lähestyä eri suunnilta. Jos miehelle on yhden tekevää kuinka onneton olet tai että olet jopa pohtinut eroa hänen käytöksensä vuoksi, voit itse miettiä haluatko todella sellaista miestä rakastaa ja sellaisen kanssa elämäsi jakaa. Toivon mukaan tällainen keskustelu kuitenkin avaisi miehesi silmiä omalle itsekkyydelleen.

Olen minä joskus aikaa sitten koettanut puhua ihan nätisti noista asioista, mies istui ja kuunteli hiljaa,ei muuta. ei sanaakaan.

aika kauan yritin aina välillä ottaa nätisti asian esiin. sitten olinkin tilanteessa missä onnistuin kerran kaks sanoo nätisti ja sitten raivostuin. olen jopa kyyneleet silmissä puhunut miehelle siitä miltä tämä minusta tuntuu. Mutta hän ei tunnu ymmärtävän.

viime kuukaudet ollaan oltu tosiaan siinä pisteessä että vaanv alitan tai sitten räjähdän suoraan..

että en tiedä kuinka paljon auttaa puhua asioista. mutta en ole tajunnut kysyä tuolla tavalla mitä sinä ehdotit.. ehkä yritän vielä ..

 

[Cerine]

Vaikea tosiaan kuvitella itseä tuohon tilanteeseen. Mutta suoraan sanottuna todella törkeää käytöstä mieheltäsi Ulkopuolisen on helppo sanoa, ettei sietäisi tuollaista kohtelua, sitten kun siinä on ne omat tunteet ja lapset mukana, niin ei olekaan enää niin helppoa. Mutta ikävä kyllä tilanne kuulostaa siltä, että jos mikään puhe/huutaminen/valitus/nalkutus ei auta, ei tilanne siitä mihinkään korjaannu. Silloin täytyy vaan laittaa plussat ja miinukset ylös ja tehdä se valinta haluaako tuollaisessa parisuhteessa elää. Voihan se olla, että ero saisi miehen ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja ehkä haluamaan korjata tilannetta (tosin ikävä kyllä silloinkin jaksaisi ehkä tsempata pahimman kriisin yli ja hitaasti tilanne palaisi entiselleen).

 

["kuplis"]

Sanopa sille, että jos ei hoida omia jälkiään, niin aviero tulee. Koska ei niin pientä asiaa voi tehdä sinun pyynnöstä. Mutta vain jos oikeasti olet jättämässä. Tai menkää terapiaan neuvolan kautta.

 

["Vieras"]

Miehesi on sottapytty. Jos kahdella ihmisellä, jotka asuvat samassa kodissa on erilainen siivuostaso, syntyy aina ongelmia. Toisella häiritsee leivän murut pöydällä ja toinen ei edes näe niitä. Sun miehelläs tuntuu puuttuvan koko ajatus siitä että kotona olisi kiva olla siistiä, jos ei moneen viikkoon tajuu siivota astioita. Oon pahoillani, mutta tuota on todella vaikea muuttaa :/

Ootko kokeillu pyytää aina yhdelle päivälle tekemään jotain? Jos sottapytylle sanoo, että tiskaa nyt heti tai sun tiskivuoro on seuraavaksi, niin se ei välttämättä tapahdu ikinä. Käskyttäminen tehä heti tuntuu pomottelulta ja jos ei anna aikarajaa niin sen lykkää aina huomiselle. Koita sanoa, että tiskaa tänään. Se antaa vapauden valita milloin sen tekee, mutta kumminki se tulee tapahumaan lähitulevaisuudessa.

Asuin joskus siskoni kanssa samassa kämpässä ja hän ei siivonnut ikinä. Huomasin tuon kaikkein toimivammaksi tavaksi pyytää tekemään jotain.

 

["vieras"]

[QUOTE="hippula";28423712]niin kyllä mä oopn pidemmän aikaa täll äsävyllä valittanut, tai oikeastaan huutanut.

ihanko totta mun pitäisi vielä kaikkien vuosien jälkeen kyetä sanomaan samoista asioista nätisti? no en kykene niin paljon vituttaa tollanen puhdas itsekkyys!

olen kyllä yrittänyt nätistikkin monta kertaa, mutta en enään lähiaikoina.[/QUOTE]

pakko sanoa tähän. Mies ei tule koskaan tekemään mitään. Sun on elettävä sen kanssa jos haluat jatkaa. Toki et miehen pyykkejä pese tai jos mies esim. Juo tietystä mukista, jätä pesemättömänä vaikka miehen yöpöydälle kunnes itse laittaa. Haluttomuutta ilmenee suhteessa molemmin päin, jos suhteessa on mainitusta, riitaa tai sitä ettei toinen tee mitään. Jos kumpikaan ei anna periksi, mitään ei tapahdu.

Jos haluat muutosta, teet aloitteen. Alkuun lopeta viha ja nalkuttaminen, kokonaan. Voit toki miehen käteen antaa roskapussin mitään sanomatta, pussaat ja sanot hei, kun mies on lähdössä ulos. Kun ilmapiiri pikkuhiljaa muuttuu, voitte alkaa keskustella. Muista hymyillä miehelle, unohda viha. Älä kuitenkaan oleta että saat takaisin heti samaa, mutta hiljaa hyvä tulee. Älä luovuta, etene hitaasti.

Nyt voitte olla valmiita kahdenkeskiselle ajalle. Älä oleta että mies vielä olisi taas huumassa sinusta, mutta kunhan harrastatte. Mitäs jos hieroisit miestä, antaisit hänelle suihinotin, huomioi vain mies. Hitaasti, käsillä välillä, suutelet kaulaa. Pukeudu myös vaikka seksikkääseen yöpukuun. Ei ole pakko, mutta parempi kuin kotiasi ja pitkähihainen paita ja housut.

Nyt miehesi saattaa ymmärtää, sinä rakastat häntä. Seuraavalla kerralla voit ottaa esimerkiksi värisevän dildon ja pyytää miehesi tyydyttämään sinut sillä orgasmiin saakka. Sano miehellesi että kiihottuisit siitä jos tekisit näin ja näin. Osta uusia alusvaatteita. Kerro miehellesi että hän tuntuu hyvältä sisälläsi. Sano seksin aikana viettelevästi älä syyttävästi, kuiskaa korvaan, älä katso silmiin, että haluat häntä useammin.

Seuraavalla kerralla anna miehen tyydyttää sinut, ajattele samalla kiihottavia asioita ja voitko kun menee oikeaan suuntaan, jollei se tule luonnostaan. Yritä saada orgasmi miehen kanssa. Ei ole ihmekän jos mies ei edelleenkään kiihota sinua tarpeeksi hänen tekemättömyytensä kanssa.

Kun olet saanut miehen taas kiinnostumaan sinusta, on sinun vuorosi. Mies saattaa olla muuttunut, huomioi sinua, saattaa jopa siivota jos et siitä sano. Pikkuhiljaa elämä voi alkaa tuntua hyvältä.