Miten selvitä ilman isovanhempien hoitoapua?

[Tuleva mammeli]

Meille on tässä ihan kohta syntymässä esikoinen, ja vähän pelottaa kun isovanhemmilta ei voi saada hoitoapua. Kaikilla ystävilläni isovanhemmilta tulee hoitoapua, mutta meillä se ei ole mahdollista.

Miehen isä on kuollut ja miehen äiti on sairauden vuoksi pyörätuolissa (ei pysty huolehtimaan lapsesta, mutta toki tullaan käymään kylässä). Minun isäni hoitoon lasta ei voi jättää, vaikka hän varmasti tulee lasta paljon katsomaan ja on hyvä isoisä. Äitini puolestaan pystyisi lapsesta fyysisesti huolehtimaan, mutta äitini oli minua kohtaan erittäin väkivaltainen kun olin lapsi joten en ikinä uskaltaisi omaa lasta ilman valvontaa hänen hoiviinsa jättää.

Miten olette selvinneet ilman isovanhempien hoitoapua?

 

[Morrigan]

Ihan hyvin.

 

[puksista]

Selviäväthän yksinhuoltajatkin ja sulla on sentään se mies olemassa. Anna sen olla heti alusta asti mukana ja tehdä lapsen kanssa asioita omalla tavallaan äläkä omi vauvaa. Muuten olet litkussa, kun edes mies ei laita rikkaa ristiin lapsen eteen.

Ekat pari vuotta voivat olla rankkoja, jos lapsi on huonouninen, tai sitten kaikki sujuu kuin unelma. Joka tapauksessa lapsi alkaa jossain vaiheessa elää säällisen rytmin mukaan ja saatte parisuhdeaikaa. Huolehtikaa toisistanne, ettei suhde haihdu olemattomiin. Sillä tavalla pärjäätte varmasti.

 

["vieras"]

Palkatkaa hoitoapua tai pyytäkää sitä muilta sukulaisilta ja ystäviltä Ei nykyään ole mitenkään harvinaista, ettei isovanhemmilta saa hoitoapua.

 

[puksista]

Mitä muuten tarkoittaa tuo "Minun isäni hoitoon lasta ei voi jättää, vaikka hän varmasti tulee lasta paljon katsomaan ja on hyvä isoisä", pelkäätkö ettei hän osaa vaihtaa vaippaa ja tarjota lapselle tuttipullosta maitoa? Jos kyse ei ole sen enemmästä, niin vauvavaihe menee kyllä ohi ja pian. Kun lapsi tulee toimeliaammaksi, siinä yrmympikin pappa oppii tulemaan lapsen kanssa toimeen. Mä voisin kyllä hädän tullen jättää 3,5-vuotiaani papan hoitoon päiväseltään, kun vaan veisin mukana ruoat ja vaihtovaatteet. Osaahan se pappakin nyt hyvä ihme sentään ruokaa lämmittää ja vetää takin vetoketjun tarvittaessa kiinni. Liemessä se ehkä olisi pyllyä pyyhkiessä, mutta selviävät noista hommista muutkin.

 

["vieras"]

Me ei saada hoitoapua oikein keltään. Oma ihana äitini on kuollut, isään ei voi luottaa (tuurijuoppo). Miehen vanhemmat eivät kai vain välitä. Ihan hyvin on pärjätty. Jaksamisongelmia ei ole ollut (siitäkään huolimatta, että molemmat lapset nukkuneet pari ekaa vuotta tosi huonosti), mutta olisihan se todella kiva päästä joskus miehenkin kanssa kaksin jonnekin.

 

[Tuleva mammeli]

Mukava kuulla, että muut ovat pärjänneet. Siis isäni asunto on etupäässä pommin jäljiltä, ei sinne voi lasta viedä. Jos isä tulisi meille hoitamaan lasta niin tilanne voisikin toimia, mutta toisinpäin ei. Sisareni on uskaltanut viedä omia lapsiaan äidilleni hoitoon useiksi päiviksi, mutta itse en kyllä voisi.

Oletteko löytäneet jostain ulkopuolelta mahdollisesti tilapäistä hoitoapua? Me ollaan molemmat koti-ihmisiä eikä juuri käydä missään muutenkaan (tai ainakaan niin ettei toinen voisi olla kotona lapsen kanssa), mutta välillä ehkä olisi kiva viettää aikaa vain kahdestaan. En tiedä kun tämä on vasta esikoinen.

 

["vierailija"]

No,kyllä me ollaan pärjätty,lapsella vain yksi mummo,anoppi,varmaan pystyis hoitamaan (terve eläkeläinen),muttei halua ja asuu kaukana. Tämä tiedettiin etukäteen,ei ole hoitanut miehen veljenkään lapsia. Meillä mies ei vauvan kanssa oikein pärjännyt yksinään,mutta 1v. eteenpäin on sujunut ihan hyvin. Huom. en "ominut" vauvaa,vauva omi minut. Nyt isompana n.3v. alkaen ollan otettu muutaman kuukauden välein tuttavan teinityttö hoitajaksi n.4 tunniksi ja käyty ravintolassa kahdestaan syömässä.

 

[leijona76]

Meille on tässä ihan kohta syntymässä esikoinen, ja vähän pelottaa kun isovanhemmilta ei voi saada hoitoapua. Kaikilla ystävilläni isovanhemmilta tulee hoitoapua, mutta meillä se ei ole mahdollista.

Miehen isä on kuollut ja miehen äiti on sairauden vuoksi pyörätuolissa (ei pysty huolehtimaan lapsesta, mutta toki tullaan käymään kylässä). Minun isäni hoitoon lasta ei voi jättää, vaikka hän varmasti tulee lasta paljon katsomaan ja on hyvä isoisä. Äitini puolestaan pystyisi lapsesta fyysisesti huolehtimaan, mutta äitini oli minua kohtaan erittäin väkivaltainen kun olin lapsi joten en ikinä uskaltaisi omaa lasta ilman valvontaa hänen hoiviinsa jättää.

Miten olette selvinneet ilman isovanhempien hoitoapua?

No ollaan kohta 5v selvitty. Monilla on se tilanne että isovanhemmat eivät hoida syystä tai toisesta. On ollu sellasia tilateita että ois todellakin kaivattu lapselle hoitajaa mut aina niistä on selvitty.

 

["vieras"]

Meillä molempien vanhemmat asuvat reilun 2 tunnin ajomatkan päässä, isovanhemmat ovat jo kuolleet. Kerran ollaan puolison kanssa käyty kahdestaan illan vietossa kun kesällä oltiin anoppilassa kylässä. Turvaverkostoa meillä ei ole täällä missä asutaan eli hoitoapu olisi palkattava. Hyvin ollaan pärjätty ja toinen syntyy joulukuussa.. Saa nähdä pääseekö mies synnytykseen kaveriksi vai synnytänkö yksin.

Miehen sisko asuu vanhempiensa vieressä ja hoidattaa lapsensa heillä melkein kokonaan... En ole kateellinen, mutta tässäkin asiassa liika on kyllä liikaa...

 

[Isovanhemmuus hukassa]

Se on ohtalaisen yleistä nykyään, että isovanhemmat ei hoida lapsenlapsiaan yhtään, vaikka pystyisivätkin. Jauhavat siitä, että heillä on oma elämä ja ovat omat lapsensa jo hoitaneet. He ovat usein saaneet kyllä omilta vanhemmiltaan paljonkin hoitoapua.

Eläköön sitten sitä omaa elämää, johon lapsenlapset kuuluvat kerran kahdessa kuussa pikavisiitin verran. Kyllä omista lapsista terve aikuinen selviää ilman isovanhempien hoitoapua.

 

[HopeaToffee]

Hyvin on selvitty kahdestaan.

 

[Nenja]

Ei mekään saada mitään apuja kavereilta tai sukulaisilta. Miehen sukua asuu ulkomailla sekä pohjoisemmassa suomessa ja äitinsä tekee kahta työtä ja nuorimmainen asuu vielä kotona. Minun sukuni asuu 600km päässä myös ja en ole äitini kanssa tekemisissä. Hyvin on pärjätty. Harmittaa vain.

 

["äitee"]

Hyvin selviää, kun asennoituu siihen oikein eli omilla on pärjättävä aina.

 

["faarao"]

Eihän ne isovanhemmat ainoat lapsenvahdimahdollisuudet ole, kirjoituksestasi päätellen sinulla on sisko, monet esim. sisarusten kanssa "vaihtelevat" lapsia, usein välit kuitenkin ovat lämpimät ja toiseen voi luottaa. Jos sinä olet hoitanut sisaruksesi lapsia niin varmasti hänkin hoitaa sinun, tai vielä ainakin ehtii sellaista yrittää.
Isovanhemmista on paljon iloa vaikkeivat lastenvahteina toimisikaan, monesti juuri isovanhammat ovat niitä jotka oikeasti rakastavat lapsiasi todella paljon. Sellainen molemminpuolinen suhde on todella rikas ja sitä on ihana katsella. Kunhan näkevät toisiaan niin suhde yleensä syntyy (toisilla tiiviimpi ja toisilla vähemmän)
Monesti myös pieni hetki "taukoa" riittää, esim. joku katsoo lasta kun hän on päiväunilla ja pääset käymään jossain jne. Tai niin että vaikka isäsi olisi teillä ja te teette kaksin vaikka pihalla pihatöitä yms. Eli ei sen tarvitse olla tuntien/päivien hoitoa että itse pääsee "tuulettumaan"

Älä murehdi, upeaa että lapsellanne tulee olemaan noin monia isovanhempia elämässään!!

 

["vieras"]

Ihan ok.
Muutettiin ja saadaan nykyään hoitoapua satunnaisesti muilta sukulaisilta niin on ihan luksusta.

 

["vieras"]

Ihan hyvin on selvitty.

Paljon saa aikaan oman päänsä sisällä. Ei surkuttele tai ole kateellinen muille, jotka saavat hoitoapua. Illalla, kun lapsi/lapset ovat menneet nukkumaan, pitää silloin kotona yhteistä parisuhdeaikaa. Se, että kumpikin saa nukkua tarpeeksi (niissä rajoissa kuin vauvaperheessä voi), on tärkeää. Ja se, että kumpikin saa väliin mennä omiin menoihinsa (myös äiti) ja toinen vanhempi on silloin lasten kanssa. Itse en ole isompana haasteena kokenut parisuhdetta vaan työn ja perheen sovittamista. Siinä ruletissa väliin olis apu helpottanut.

 

["äiti kolmelle"]

Mulla on tällä hetkellä sellanen tilanne, että kuopus on aina kanssani. Isänsä lopetti tapaamiset viime keväänä ja isän puolen sukulaisista ei ole eron jälkeen kuulunut. Omat vanhemmat eivät jostain syystä halua kuopusta hoitaa. Isommat lapset tapaavat isäänsä ja välillä käyvät mummilassa yökylässä. Välillä sitä kaipaisi edes hetken hengähdystä arjesta, mutta näillä mennään. Jostain sitä voimaa saa ja jaksaa porskuttaa eteenpäin päivästä toiseen.

 

[samaa jännitän]

sama tilanne täällä. oma äitini kuollut, isää ei juuri näy ja miehen vanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla.

 

[mama the strange]

Omalla kohdallani isovanhemmat ovat olleet ISO apu, mutta asuttiin aiemmin kaukana mummoloista ja avun saanti ei ollut mitenkään yksinkertaista. Olin tuolloin vielä yh.

Pärjättiin ihan ok, tosin pystyin luottamaan siihen, että kun, menen käymään vanhempieni luona saan levätä ja omaa aikaakin.

Nyt kun mietin taaksepäin tuota turvaverkotonta aikaa niin olisi ehkä ollut järkevää alkaa rakentaa turvaverkkoa joistain muista ihmisistä kuin isovanhemmista. Ap.llä oli ainakin sisko, siskon kanssa voisitte miettiä haluaisiko hän olla apuna lapsen kanssa. Olisiko teillä muita sisaruksia, ystäviä tai sukulaisia, joita voisi rekrytoida turvaverkon osasiksi? Moni lapseton ihminen saattaisi ihan mielelläänkin viettää välillä aikaa lapsen kanssa ja lapsiperheiden kanssa voi sopia yhteistyö- ja avunantosopimuksia.

 

[Bonaire]

Hyvin on selvitty, selvisin yh:nakin yksin lapsen kanssa.