Miten selvitä kaikesta, kun tuntuu aina että on liian monta juttua samaan aikaan

[Vähän varmaan masentunut]

Pitää muistaa miljoona asiaa. Nytkin on oma koulu, autokoulu, iso lasku jotenkin maksettavana, lapsetkin pitäis yksin hoitaa, ruokaa laittaa, leikkauskin edessä. Eri aikoja vähän joka paikkaan jotka pitäisi muistaa, koululaisen koulujutut, ettei mitään unohdu tai jää huomaamatta, jne, jne.. Tuntuu jotenkin, että minulla on aina liikaa jotain juttuja, aina jotain unohtuu sen takia. Olenkin joutunut kirjoittamaan ylös tehtävät jutut, jotta saan ne kaikki varmasti tehtyä ja vielä oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Välillä oikein masentaa, kun pitää joka ilta mietiskellä juttuja, mistä esim rahaa tuohon isoon laskuun jne. Nämä nyt on tän hetkisiä juttuja, jotka vielä pieniä siihen mitä kaikkea joskus on ollut. Mm lastensuojelua vastaan kamppailu yms, siitä olen nyt onneksi päässyt eroon, se oli ehkä isoin miettimisen aihe iltaisin. Kiitos kun sain purkaa, sori pötköteksti, puhelimella surffailen.

 

[kokemusta]

Mulla on ollut samanlaista...Tuntuu ettei hoidettavat asiat pysy mielessä, ja tuntuu ylivoimaiselta usein hoitaa asioita, siis täytyy oikein pakottaa itsensä tekemään niitä. Mulla on ollut masennusta ja ahdistusta, silloin kun on parempia päiviä hoidan asiat kyllä enkä hengähdä hetkeksikään

 

[Ap]

Eli en ihan väärässä ole kun sanoin, että ehkä olen hieman masentunut. Pakottamaan joudun itsekkin, siksi kirjoitan lapulle ylös ja ne on tehtävä siinä järjestyksessä vaikka mikä olisi. Tuntuu että yhdelle ihmiselle on annettu aivan liikaa. Aiemmin kun oli paljon isompia asioita pohdittavana, monet sanoivatkin, että miten pääni kestää kaiken ja he eivät oikeasti tienneet kuin puolet asioista, ne helpoimmat asiat. Joudun pitämään sisälläni niin paljon, kun on myös asioita, joita en kehtaa kenellekkään sanoa, se ei ole vaihtoehto. Nytkin asuntoa pitäis laittaa, mutta miten laitan, kun on niin paljon kaikkea muuta tärkeämpää mietittävänä. Ei silloin paljon kiinnosta murehtia jostain asunnosta. Kohta pitäis alkaa miettimään sitäkin, mihin laitan lapset, kun menen leikkaukseen. Auto helpottaa monia asioita, onneksi sen saan kohta hoidettua. Ystäviäkään minulla ei juuri ole. Saati miestä :-(