P
"Petetty"
Vieras
meillä sellainen historia, että ihan suhteen ekojen kuukausien aikana mies pelehti yhden toisen naisen kanssa, jääden välillä rysän päältä kiinni mulle (en siis mitään seksiä sentään joutunut todistamaan mut salaa meni tän naisen (mun kaveri) kotiin ja yhteisissä illanvietoissa vetäytyivät johonkin kahdestaan tunneiksi. tiedän myös miehen viettänenn yhden yön tän naisen kämpässä, mitä ei ole itse myöntänyt, muttei keksi mitään selitystä miksi tuli talosta ulos aamuyöllä... joten aika he-vetin selvästi jäi kiinni muttei ollut miehellä munaa myöntää.
hiukan myöhemmin suhteessa oli aika jolloin mies piti yhteyttä sellaisiin naisiin jotka koittivat saada meidän suhteen poikki ihan vain ilkeyttään. pahinta mulle oli kun paljastui että oli tallettanut naisten numerot miesten nimillä, etten suuttuis jos "make" soittaa... jos ymmärrätte.. olis mun puolesta saanut olla yhteydessä kehen haluu, mut se että salailee ja vääristelee, mun mielestä osoittaa että ei ole luotettava.
noh, näistä on moooonta vuotta, ja "annoin anteeksi" ainoan pettämisen jonka on mulle ite myöntänyt. kaikki nämä tapahtui parisuhteen ekan puolen vuoden aikana. olen kuitenkin näistä lähtien kärsinyt epäluottamuksesta ja mustasukkaisuudesta, enkä ikinä tykkää kun mies lähtee johonkin, niin harvoin kun jossain käykin.
nyt sain tietää että oli käynyt yksien tuttujensa luona ihan muuten vaan, mutta salasi tarkoituksellisesti asian multa. näin nämä ihmiset kaupasta ja kertoivat kuinka olivat ruokailleet miehen kanssa ym, istuneet iltaa (miehen siis piti olla ylitöissä). täysin viatonta kaikki oli tietty ollut, siellä oli siis pariskunta ja lapsia paikalla, elli ei edes ollut mitään mitä "peitellä" mutta se satutti mua että mies tuli kotiin syömään eikä edes viitsinyt selittää miksi ruoka ei maistu, koitti väkisin syödä jotain ja lopulta sanoi vain ettei oo nälkä...
mies aina hermostuu jos alan epäilemään tekemisiään, ja sanoo ettei tietenkään kerro mitään kun olen mustasukkainen. eikö miehen käytös alunperin tuhonnut sen luottamuksen, kun osoitti kerta toisensa jälkeen etten oikeasti voi luottaa, kun hän kertoo vain asioista joista ei pelkää että suutun???
tää on nyt tosi typerää valitusta, koska oon muka antanu anteeksi..en ikinä saa näitä koknaan mielestäni vaikka voi mennä vuosikin ilman että muistuu vanhat mieleen. mietin vain onko muilla samantapaisia peikkoja, jotka ei unohdu? onko joku päässyt vastaavasta yli itwse vai onko siihen tarvittu terapiaa? mä tavallaan kaipaisin terapiaa, jotta saatais asia kokonaan käsiteltyä ilman että se on pelkkää riitelyä.
hiukan myöhemmin suhteessa oli aika jolloin mies piti yhteyttä sellaisiin naisiin jotka koittivat saada meidän suhteen poikki ihan vain ilkeyttään. pahinta mulle oli kun paljastui että oli tallettanut naisten numerot miesten nimillä, etten suuttuis jos "make" soittaa... jos ymmärrätte.. olis mun puolesta saanut olla yhteydessä kehen haluu, mut se että salailee ja vääristelee, mun mielestä osoittaa että ei ole luotettava.
noh, näistä on moooonta vuotta, ja "annoin anteeksi" ainoan pettämisen jonka on mulle ite myöntänyt. kaikki nämä tapahtui parisuhteen ekan puolen vuoden aikana. olen kuitenkin näistä lähtien kärsinyt epäluottamuksesta ja mustasukkaisuudesta, enkä ikinä tykkää kun mies lähtee johonkin, niin harvoin kun jossain käykin.
nyt sain tietää että oli käynyt yksien tuttujensa luona ihan muuten vaan, mutta salasi tarkoituksellisesti asian multa. näin nämä ihmiset kaupasta ja kertoivat kuinka olivat ruokailleet miehen kanssa ym, istuneet iltaa (miehen siis piti olla ylitöissä). täysin viatonta kaikki oli tietty ollut, siellä oli siis pariskunta ja lapsia paikalla, elli ei edes ollut mitään mitä "peitellä" mutta se satutti mua että mies tuli kotiin syömään eikä edes viitsinyt selittää miksi ruoka ei maistu, koitti väkisin syödä jotain ja lopulta sanoi vain ettei oo nälkä...
mies aina hermostuu jos alan epäilemään tekemisiään, ja sanoo ettei tietenkään kerro mitään kun olen mustasukkainen. eikö miehen käytös alunperin tuhonnut sen luottamuksen, kun osoitti kerta toisensa jälkeen etten oikeasti voi luottaa, kun hän kertoo vain asioista joista ei pelkää että suutun???
tää on nyt tosi typerää valitusta, koska oon muka antanu anteeksi..en ikinä saa näitä koknaan mielestäni vaikka voi mennä vuosikin ilman että muistuu vanhat mieleen. mietin vain onko muilla samantapaisia peikkoja, jotka ei unohdu? onko joku päässyt vastaavasta yli itwse vai onko siihen tarvittu terapiaa? mä tavallaan kaipaisin terapiaa, jotta saatais asia kokonaan käsiteltyä ilman että se on pelkkää riitelyä.