Miten sivuutan isovanhempien yökyläilyvihjeet?

[Kipsu]

Hei

Meillä on 4,5kk ikäinen vauva. Minua ahdistaa kun anoppi ja appiukko hokee jatkuvalla syötöllä, että koska he saavat vauvan yökylään. He pitävät itsestään selvyytenä, että vauva alkaa kyläillä siellä pikku hiljaa. Heidän ensimmäistä lastenlastaan on hoidatettu siellä kaiketi vauvasta pitäen, niin kai he luulevat, että meidänkin lasta siellä hoidatetaan. Me asumme sillä etäisyydellä, että meidän on mahdollista nähdä montakin kertaa viikossa ja niin olemme tehneetkin. Eli ei ole siis näkemisen puutteesta kyse.

Minä ajattelen niin, että vauva ei tarvitse tässä vaiheessa, eikä vielä pitkään aikaan mitään yökyläilyä, eikä meillä mieheni kanssa ole mitään tarvetta lähteä viihteelle tms. jolloin pitäisi vauvaa hoidattaa. Ja jos tulisikin tarve, niin menemme sitten kyllä vuorotellen, jotta vauva saa olla tutussa ympäristössä oman vanhempansa kanssa.

Elikkäs kysymys kuuluu, miten voisi loukkaamatta selventää, että meidän vauva ei kyläile tässä vaiheessa yötä missään? En halua heitä "opettaa", että suositus on yksivuotiaana maks. yksi yö tarvittaessa pois äidin luota, kaksivuotiaana kaksi yötä jne. En halua olla kaikkitietävä miniä, mutta pakko kohta on sanoa, kun ahdistaa ainainen höpötys. Nyt he vetoavat siihen, että kun vauva saa jo sosettakin, niin voi jättää yökylään. Äidinmaito on vielä pääasiallinen ruoka tässä vaiheessa, yöimetykset eivät ole loppuneet. Ja vaikka en imettäisikään enää, niin ei se minun mieltäni miksikään muuttaisi.

Onko hyviä vinkkejä? Miestäni en voi laittaa asialle sanojaksi kun tilanne taas tulee, koska hänen naamansa paljastaa että minä olen käskenyt sanoa. :/

 

[coatrack]

Sano vaikka ens kerralla että kiitos tarjouksesta, pidetään mielessä jos joskus tulee yöhoidon tarve, mutta että ilman oikeaa syytä ette vauvaa hoitoon aio laittaa. Ite varmaan sanoisin häijymmin ettei lapsi ole mikään lelu..

 

[höppä]

Kerro isovanhemmille rehellisesti miltä susta tuntuu, korosta, et kyse on siitä, että sinä et halua olla lapsestasi erossa vielä, muista kuitenkin kauniisti kiittää tarjotusta yökyläpaikasta ja et mielelläsi varmasti myöhemmin annat lapsesi myös yökylään (siis jos näin asian oletat olevan).

 

[Kipsu]

Sano vaikka ens kerralla että kiitos tarjouksesta, pidetään mielessä jos joskus tulee yöhoidon tarve, mutta että ilman oikeaa syytä ette vauvaa hoitoon aio laittaa. Ite varmaan sanoisin häijymmin ettei lapsi ole mikään lelu..

Joo kyllä mulla onkin pidättelemistä että saan ystävällisellä hymyllä sanottua...

 

[Noppis]

Jospa ne haluaa tarjota sulle lepomahdollisuutta / teille mahdollisuutta yhteiseen aikaan? Moni olisi todella onnellinen jos sellainen mahdollisuus olisi, joten älä nyt ainakaan kovin pahalla ota sitä. Tuskin kyse mistään "vauvanukkeleikeistä" on.

Sano vaikka, ettei tarvetta yöhoidolle ole lähiaikoina näkyvissä, mutta tervetuloa teille yöksi, jos vauvan kanssa haluavat pidempiä aikoja viettää.

Eipä meilläkään ole 10 kk vanha vielä ollut yöhoidossa, eikä kukaan ole kyllä pyytänytkään. Ensimmäisen kerran olimme yhdessä ulkona pari viikkoa sitten n. 6 h. Isovanhemmat eivät ole hoitaneet lasta koskaan, eivätkä tarjoutuneet...

 

[Ögonblick]

Minä sanoisin suoraan, että kiitos, mutta ei kiitos kuitenkaan.
Ei tuon ikäisen vielä tarvitse yökyläillä, eikä kyläillä muutoinkaan ilman vanhempia.

Oma anoppini kärtti aikoinaan esikoista heti laitokselta yökylään. Saikin 6kk iässä, ilman minun tahtoani ja en ole tuntenut mistään niin paljon syyllisyyttä kuin siitä. Eivät nuo vanhemmat ihmiset aina tajua, ettei se nyt vain mene niin kuin he ajattelevat/haluavat, joten siihen ei oikein muu auta kuin suoraan sanominen, kauniisti mutta jämäkästi.

 

[Kipsu]

Jospa ne haluaa tarjota sulle lepomahdollisuutta / teille mahdollisuutta yhteiseen aikaan? Moni olisi todella onnellinen jos sellainen mahdollisuus olisi, joten älä nyt ainakaan kovin pahalla ota sitä. Tuskin kyse mistään "vauvanukkeleikeistä" on.

Niin, onhan siinä varmasti sitäkin, että tarjoavat apuaan, mutta tiedän tässä tapauksessa, että periaate on vaan ollut edellisenkin lapsenlapsen kohdalla,että yökyläily kuuluu asiaan isovanhempien iloksi ja lapsen on kuulemma "hyvä oppia myös eroon vanhemmistaan ja tottua siihen". Minusta nuo syyt eivät ole sellaisia, että äiti ja vauva pitäisi isovanhempien mieliksi tässä vaiheessa ja vielä myöhemminkin erottaa yöksi... :ashamed:

 

[Noppis]

No joo, mutta isovanhemmat vaan on eri sukupolvea... Ja muutenkin ihmisillä on hirveän erilaiset käsitykset siitä, mitä pitää tehdä. Ei tule olemaan viimeinen asia, jonka joudut vaan sivuuttamaan nätisti hymyillen.

Niin ja siis jos tekstistäni sai väärän käsityksen, niin en missään nimessä itsekään olisi tuossa vaiheessa jättänyt lastani yöhoitoon. Kunhan purnasin siitä, ettei edes lyhyttä päivähoitoapua ole tarjottu...

Ei muuten ainakaan meillä ollut mitään ongelmaa siitä, ettei hoitoa ollut aiemmin harjoiteltu tai totutettu lasta siihen. Ensimmäistä kertaa elämässään oli 10 kk iässä muiden hoidettavana, ei ollut itkenyt kertaakaan, nukkumaan meni ongelmitta, ja yöllä minut nähdessään oli ihan normaali, ei yhtään sellainen, että "MISSÄ SÄ OOT OLLUT".

 

[Okira]

Tavallaan tuttu tunne... meillä poika (nyt 9kk) "joutuu" olemaan aina silloin tällöin -mielestäni liian usein ja syyllisyyttä kyllä tunnen- yötä poissa kotoa. Toisaalta hyvä, kun yksin olen pojan kanssa muuten kaikki päivät niin saa välillä omaa rauhaa ja nukkua (niin varmaan, ihan kun sitä osaisi sen paremmin nukkua kun heräilyyn on jo niin tottunut). Ja töiden takia täytyy välillä moisiin yökyläilyjärjestelyihin ryhtyä. Onneksi useimmiten se onnistuu niin että mummi/täti tulee meille seuranpitäjäksi niin saa poika kuitenkin olla tutussa ympäristössä. Niin ja isälläänkin on toisinaan yötä - kas kun isillä ei ole muuten aikaa/mahdollisuutta olla poikansa kanssa (niin varmaan sanon minä. Mutta tapella en enää jaksa, ei se ole hyväksi kellekään).

MUTTA. Nyt alkaakin sitten toinen mummi (siis isän äiti) kyselemään että milloinkas voisi poika lähteä mökkeilemään. Ja tämä siis tarkoittaa vähintään kahden yön poissaoloa, jos ei useampaakin. Olen sanonut ettei vielä pitkään aikaan jolloin vastataan selvästi vinoillen että kummalle se useampi yö on pahempi, äidille vai pojalle. Molemmille, on mielipiteeni.

Toistaiseksi olen vedonnut imetykseen. Rintapumppu ei ole niin tehokas tyhjentäjä kuin vauva, joten AINAKAAN niin kauan kuin poika saa rintaa, ei pidemmät kyläilyt ole mahdollisia. Tosin ei kyllä heti imetyksen loppumisen jälkeenkään...syyllisyys kalvaa jo niistä yhden yön reissuista.

Aloittajalle sanoisin, että kutsu tosiaan isovanhemmat välillä teille yökylään jos haluavat niin kovasti aikaa viettää lapsenlapsen kanssa, kyllä te siitä selviätte!

 

[pikkuvaemo]

En oikein ymmärrä, miksi ystävällisestä tarjouksesta pitäisi suuttua.

Kenenkään ei tietenkään ole pakko antaa vauvaa yökylään, mutta itse olisin valmis antamaan vauvan vanhemmilleni yöksi hoitoon siinä vaiheessa, kun syö muutakin kuin tissimaitoa. Niin ja siinä puolen vuoden kieppeillä otan kyllä tarjouksen todella kiitollisena vastaan, jos mahdollisuus tulee.

Itse ainakin huomaan, että pienen tuuletuksen jälkeen jaksaa taas olla erittäin hyvä äiti.

 

[sommarcat]

hmm...hankala tilanne tosiaan. Olisiko sinun kuitenkin helpompi tässä vaiheessa sanoa syyksi se imetys, että on pääasiallista ravintoa. Ja se, että et halua itse olla vielä erossa lapsestasi. Koet että lapsi on vielä liian pieni yökyläilyyn, etkä ole valmis häntä antamaan. Olisko rehellinen vastaus kaikkein paras? On mielestäni appivanhempiesi häpeä, jos siitä suuttuvat. Asia on kuitenkin niin, että sinä ja miehesi olette lapsen vanhemmat, ja te päätätte.

:hug:

 

[sweet baby J]

Meillä lopetti vihjailun kun sanoin että palataan asiaan kymmenen vuoden päästä.

 

[Jahvetti]

Asiasta poiketen, minusta on hienoa, jos isovanhemmat haluavat hyvinkin tiiviisti olla lastenlasten elämässä mukana.
Meillä on yökyläily aloitettu nuorimmillaan 3 viikon ikäisenä, eikä nuo tuosta miksikään ole menneet Ei se tarkoita ettei äiti lapsestaan välittäisi, vaikka yökylään antaisikin!
Meille tänään "asiantuntijoiden" taholta kehotettiin hankkimaan myös kahdenkeskistä aikaa laittamalla lapset yökylään jne...nuorin lapsemme on vajaa 5kk.
Mutta, jokainen tyylillään ketään moittimatta =)

 

[Pessi]

Olen Jahvetin kanssa samoilla linjoilla.
Olisin enemmän kuin onnellinen, jos meillä olisi hoitopaikka-mahdollisuus, mutta kun ei ole. Kaikki isovanhemmat asuvat noin tunnin matkan päässä

 

[Calma]

Ei minusta tuossa mitään erityisiä strategioita tarvitse miettiä, sanoo vaan, ettei vielä raaski ja halua olla erossa vauvasta kokonaisia öitä. Minä ainakin reilusti myönnän itselleni ja muillekin sen, että meidän 7,5 kk vanha poitsu kyllä varmaan tulisi toimeen ilman minua, mutta minä en tule toimeen ilman häntä. Valtaosa äideistä kyllä tuon ymmärtää, vaikka omasta päätoimisesta äitiydestä olisi kulunut jo aikaakin.

Meillä oltiin eka kertaa erossa vauvan kanssa juhannuksena, kun oli serkkulikan häät ja vanhemmat läksivät vauvan kanssa aiemmin pois mun ja miehen jäädessä vielä juhlimaan. Kauhea ikävähän siinä ehti tulla, joten seuraavaa kertaa saa odottaa, mutta minusta on ihana tietää, että vauvanhoitoapua järjestyy jos tarvitsee.

Minustakin on vain hienoa, että lapsella on rakastavat isovanhemmat, jotka haluavat viettää aikaa lapsen kanssa.

 

[härkäneito]

Kyllä mäkin annan lapsen ilomielin yökylään. Saavat vanhemmat tuulettua ja levättyä. Meillä neiti tällä hetkellä reilun 4kk ikäinen ja on ollut jo monesti yökylässsä. Sitten jaksaa taas itse paremmin. Ja kaikki ollaan tykätty ja asiat on sujuneet hienosti. Kiitos isovanhempien.

 

[Kipsu]

Meillä lopetti vihjailun kun sanoin että palataan asiaan kymmenen vuoden päästä.

joo tää on hyvä, eiköhän mene leikkisästi jakeluun =)

Ei vaiskaan ,paras olla suora mutta ystävällinen.

 

[Zannikka]

Meillä ei vielä ole pahemmin poikaa ruinattu yökylään, mun isä pyyteli viikoksi, mutta sitten joskus. Eli ei todellakaan vielä.

Mä kanssa sanoisin ihan rehellisesti, että et ole valmis vielä olemaan erossa ja mielestäsi noin pienen lapsen ei tarvitse olla erossa vanhemmistaan. Käytä samoja perusteluita, kun mitä tännekin kirjoittelit.

Ymmärrän kyllä tuon pointin että "tottuu olemaan yökylässä", sillä onhan se myöhemmin "helpompi" jättää yöhoitoon tarvittaessa, kun on tuttu paikka. Meidän suvussa on mun lisäksi pari kakaraa viettänyt kutakuinkin kaikki kesät isovanhemmilla, joten en näe asiassa pahaa. Pari kakaraa ei sitten viettänyt aikaa sielä juuri ollenkaan ja heille sitten tilanteen vaatiessa oli yöksi jääminen todella haastavaa. Mutta vanhemmathan tämän päättävät ja kaikilla ei tosiaan ole edes tarvetta saada lasta yön yli hoitoon.

Mutta toistan edelleen, että käytä samoja perusteluita, kun mitä tännekin kirjoittelit. Kyllä varmasti ymmärtävät ja jos eivät noilla perusteluilla ymmärrä, niin se on heidän ongelmansa. Kyse on kuitenkin teidän lapsestanne..

 

[alegria]

meillä tai siis minulla on vähän sama ongelma :| Meillä on nyt 9kk tyttö ja anoppi hinkuu joka vierailulla tyttö yökylään hänen luokseen. omalla äidilläni tyttö on ollut ihan pienestä asti n kerran kuukaudessa yötä hoidossa, eli siihenkään en voi vedota että emme anna tyttöä vielä mihinkään yökis. Minun äitiä lapsi näkee yleensä päivittäin ja tämä mummo on lapselle siis todella tuttu hoitaja. Anoppi taas näkee lasta kaksi-kolme kertaa kuukaudessa ja mielestäni lapsi ei vielä tunne anoppia tarpeeksi hyvin viettääkseen yön tämän kanssa. Varmasti tässä on tekemistä myös henkilökohtaisella kemialla, en kauheasti pidä anopista ja kun mietin että minun pitäisi antaa lapseni, kuka on minulle tärkein asia maailmassa hoitoon sellaiselle ihmiselle kenestä en pidä, nousevat selkäkarvani pystyyn. Miehen kanssa tästä asiasta on tullut jo riittaa, hän kun tottakai antaisi lapsen omalle äidilleen hoitoon. ja mies ei tietenkään saa sanottua anopille ettei lapsi vielä vähään aikaan ole sinne yöksi menossa. Eli minun pitäisi se jotenkin nätisti sanoa, enkä yhtään tiedä miten??!!

 

[Puks]

Kipsu, tiedän miltä susta tuntuu. Meillä on 7-kuinen vauva enkä ole vielä yhtään "tuulettumisen" tarpeessa. Kaupassa saatan nopeasti kipaista isän ollessa kotona mutta silloinkin on aina vähän kiire kotiin

Meilläkin anoppi on jo kauan vihjaillut että on kunnostamassa vanhaa lastensänkyä valmiiksi mutta olen siihen naurahtanut iloisesti (siis niin iloisesti että ei osaa loukkaantua...) että ei tarvetta, kun pikkuinen nukkuu perhepedissä! Se on tähän mennessä saanut niin hämmästyneeksi että aihe on jäänyt siihen. Aina hetkeksi. Eivät nimittäin ole yhtään sen tyyppisiä että ymmärtäisivät että miksi lapsi nukkuisi vieressä. Tai osaisi pitää lasta niin lähellä. Helppoa mun kannalta

Imetys on ihan perusteltu syy sille että äiti haluaa olla vauvan saatavilla...

 

[Puks]

Sitten kun tuntuu siltä, soita ja kysy että koska teidän sopisi tulla. Sitten menette vauvan ja miehen ja yökimpsujen kanssa Jos ihmettelevät ääneen niin olet vain hämmästyneen näköinen että ettekö te olekaan tervetulleita ja vieläkin hämmästyneempänä että kyllähän vanhempien kuuluu olla lapsensa kanssa yhdessä. Eiköhän ne siitä ymmärrä yskän =)

 

[Puks]

Niin, oletuksena yllä olevassa on siis se että eivät sano mitään vaan kiltisti laittavat teille patjat lattille - ja vietätte mukavan illan kaikki yhdessä. Luulen että ainakaan meidän tapauksessa isovanhemmat eivät ihmettelisi ääneen, mutta osaisivat olettaa että seuraavakin yövierailu tarkoittaa samaa. Niinpä ei tarvitsisi sanoa lainkaan ääneen ja siten voisi välttyä toisten loukkaamiselta. Ja samalla isovanhemmat saisivat viettää aikaa teidän kanssa...