Miten suhtaudut jos tuntematon alkaa jutella sinulle?

[ap]

En tarkoita mitään elämäntarinan kertomista kassajonossa, vaan ihan vaikka kysyy sanoo jotain ystävällisesti, esim. kysyy lapsesi ikää, kysyy minkä merkkiset rattaanne ovat, tai vaikka ihan jotain tyyliin "ihanaa kun aurinko paistaa". Tietty kaikki sopivassa tilanteessa.

Itse olen luonteeltani avoin, välitön, puhelias ja ystävällinen, ja saatan alkaa jutella jollekin tuntemattomalle ko. tyyliin. Usein vastapuoli lähtee mukaan juttuun, mutta usein myös ei.

Miten sinä suhtaudut tuntemattomaan juttelijaan?

 

[vieras]

riippuu ulkönäöstä jos suoraan sanon,joku rääsypelle ei musta juttukaveria saa.

 

[Lilith Le Mort]

Juttelen

 

[salsai]

Juttelen takas. =)

 

[Trinsessa]

Riippuu paljon tilanteesta. Jos ollaan esim. kaupassa ja lapsilla hirmu hässäkkä niin en välttämättä tajua huomioida jos tuntematon alkaa puhumaan. Mutta taas kun ollaan vanhemman kanssa vaikka uimahallissa niin siellä moni esim. saunassa kysyy tytön ikää ja nimeä ja muuta niin kyllä silloin vastaan ja puhun.

 

[tyui]

Ilahtuneena lähden juttuun mukaan.

 

[hyytikyppynen]

Juttelen takasin, tietenki. Enkä välitä minkä näkönen tyyppi mulle alkaa jutustella, kaikille juttelen takasin.

 

[vieras]

No yleensä jos tilanne tulee yllättäen niin pienen takapakin otan. Puhujasta ja asiasta riippuen lähden tavallisesti juttuun sitten mukaan. Yllätyn aina jos joku tuntematon rupeaa rupattelemaan

 

[no]

Mä olen taas ujo, mutta vastaan kyllä ystävällisesti ja saatan muutaman lauseen sanoakin.

 

[ev]

Riippuu omasta fiiliksestä oonko juttutuulella vai en.

joskus olen itse se "tuntematon" joka alkaa juttelemaan toisille..

 

[Jellonainen]

Minusta on kivaa. Usein juttelen itsekin, ja on inhottavaa jos toinen katsoo kuin halpaa makkaraa.

 

[TULKINNANVARAINEN]

mä juttelen lähes kaikille. laitapuolen kulkijatkin on ihmisiä ja ansaitsevat jutustelutuokion eikä vaan pahoja katseita. eilen juttelin uimahallissa jonkun vieraan kanssa...tykkään puhua

 

[m]

Juttelen takasin, tietenki. Enkä välitä minkä näkönen tyyppi mulle alkaa jutustella, kaikille juttelen takasin.

sama täällä. Mut tunteekin kaikki lähiön spurkut sun muut kun olen varmaan ainoa joka hymyilee ja juttelee niille. Ja kivoja ihmisiä nekin on, yksinäisiä ja onnettomia vain!

 

[ap]

Onpa kiva lukea että moni ei katso karsaasti minun kaltaisiani jutustelijoita. Harvemmin niin tapahtuukin, mutta joskus kuitenkin. Olen itse "ihan tavallinen" kotiäiti, ja liikun useinmiten vähän alle vuoden vanhan lapseni kanssa.

 

[Fleur de la Cour]

Minusta on kiva jutella kauppahyllyjen välissä teelaaduista tai parhaista juustoista. Toisinaan teen aloitteen itse jutteluun kun kuulen jonkun puhuvan, varsinkin jos puhuu puuta heinää asiasta.. Eilen mulle tuli kaupassa sellainen noin kaksivuotias, hymyili varsin kauniisti ja sanoi MOI VAAN! sanoin tietenkin, että no hei, mitäs sä olet ostanut, kun työnsi pikkuisia kärryjä innoissaan.