Miten suhtautua 2-vuotiaan voimasanoihin?

[apuva]

Meillä on nyt siis alkanut tuo 2-vuotias "kiroilemaan". Sanallisesti ei muuten kyllä ole kovin kehittynyt. 3.sanan lauseita tulee ja jonkin verran sanavarastoa on, mutta ei siis puhu vielä täysin.

Nyt on parina päivänä ihan selväsi kiroillut. Perkele tuli pariin otteeseen ja ns. oikeassa yhteydessä, eli oli jostain vihainen.

On myös alkanut sanomaan Paska! Kirja on paska, auto on paska, sinä paska yms.

Olen vähän ihmeissäni tästä. Siis lähinnä siitä, että miten noihin suhtaudun? Isommilla sisaruksilla ei tuollaista ole oikeastaan esiintynyt ollenkaan.

On päiväkodissa. Sitä en tiedä onko sillä käyttänyt. Ajattelin kyllä ottaa sielläkin puheeksi.

Alkuun ajattelin, että menee ohi, kun niihin ei kiinnitä huomiota. Aika selvästi on sellaista huomion hakemista, ehkä. Mutta pitäisikö heti alusta puuttua tiukemmin. Kieltää? Rangaista?

Miten teillä toimitaan?

 

[KiiajaVille]

Olla kiinnittämättä huomiota asiaan, niin menee todennäköisesti nopeiten ohi.

Ja se että poistaa kaikki voimasanat omasta ja kehoittaa kaikkia muitakin läheisiä kiinnittämään puheeseensa huomiota.

 

[Battimanni]

Olla huomioimatta on se yleisin vinkki.
Mie karjasin eskarilaiselle et nyt suu saippualla jos et vaikene,oppi eskarista pari uutta kivaa sanaa!onneks meni ohi.
Miettikää kuka opettaa 4 vuotiaan näyttää keskaria tarkoituksella,sitten vie kuvaa sen ja laittaa nettiin "meidän tytöllä on asenne kohdillaan"..mahtaa olla juu..

 

[jessi]

Meillä 3-vuotias kiroilee myös, sanoo että joku (esim. kirja, lelu, tekeminen) on "tyhmää ja paskaa" ja tänään just sano, että pikkuveli "vittuilee" xD ihan kamalan kuulosta kyllä.. Käy kerhossa ja kaks kouluikäistä isoveljeä on, joten todennäkösesti niiltä oppinu. Mä oon vaan kieltäny ja perustellu ettei saa, ja jos vielä sanoo tuhmasti niin .. no joku "uhkaus" esim. ei saa jälkkäriä tms. Ei kyl noi uhkailut taida vielä oikein tehota ton ikäseen, koska ei oo juuri vaikutusta.. Sellanen tepsi meillä, että käskin, et jos tekee mieli sanoa "paska", sano "hassu". Nyt on monesti käyttäny sitä sanaa (vaikka selvästi harmittaa tms) ja parempi niin

 

[Rukoilijasirkka]

Mistä se muuten niitä kuulee?

 

[jepsu]

Olla kiinnittämättä huomiota asiaan, niin menee todennäköisesti nopeiten ohi.

Ja se että poistaa kaikki voimasanat omasta ja kehoittaa kaikkia muitakin läheisiä kiinnittämään puheeseensa huomiota.

Näin mäkin olen toiminut. En kiinnitä mitään huomiota ja lapsi on oppinut hoitokavereiltaan, koska meillä eikä lähipiirissä varmuudella kiroilla. On silti ärsyttävää, että yksikin lapsi voi levittää tän ikävän ilmiön koko porukkaan. Voisit asiallisesti kysäistä, että lenteleekö ilmassa noita sanoja päiväkodissa lasten kesken yleisesti. Vaikeahan siihen on millään puuttua.

 

[jessi]

..ja meil alkuun olin kiinnittämättä huomiota, mut alko oleen päivittäistä niin oli pakko puuttua ja ku toi reilu 1 vuotias pikkuvelikin on tossa omaksumassa noita sanoja, ni en voi olla kieltämättä..

 

[ap]

Olla huomioimatta on se yleisin vinkki.
Mie karjasin eskarilaiselle et nyt suu saippualla jos et vaikene,oppi eskarista pari uutta kivaa sanaa!onneks meni ohi.
Miettikää kuka opettaa 4 vuotiaan näyttää keskaria tarkoituksella,sitten vie kuvaa sen ja laittaa nettiin "meidän tytöllä on asenne kohdillaan"..mahtaa olla juu..

Meillä on tosiaan noilla isommilla tullut tuollainen vaihe vasta lähellä eskari-ikää ja silloin kyllä tuota saippuametodiakin käytin.

Nyt jotenkin olen ihan pallo hukassa, kun toinen on tosiaan vasta 2-v. Kotona meillä ei oikeastaan kiroilua muiden suusta juurikaan kuule. Ja isommat on kotihoidettuja 3-vuotiaiksi, joten siksi varmaan "oppivat" vähän myöhemmin nuo voimasanat..

Kokeilen nyt sitten tuota huomioimatta olemista..

 

[vieras]

Meillä aikuiset lopettivat kiroilun, loppui lapseltakin.

 

[vieras]

Mun tyttö oli oikein sanavalmis 2-vuotiaana. 1v10kk:n iässä totesi kaupassa maagisen v-sanan. Totesin vain tytölle, että "vaikka muut käyttääkin moista sanaa niin meidän perheessä tytöt ei käytä. Ei sovi tyttöjen suuhun noin rumat sanat. " En tiedä, tehosiko tuo puhe mutta se oli ainoa kerta, kun tyttö kirosanoja on päästellyt. Nyt on kuitenkin jo 7v eli eiköhän taas pian olla saman asian edessä

Kakkonen oli tiukempi tapaus. 2-3-vuotiaana pärryytti oikein urakalla enkä voinut tuota esikoiselle käytettyä taktiikkaa soveltaa, sillä kakkonen on poika ja mies kiroilee paljon. Mutta meillä on jopa kerran pesty pojan suu "saippualla", kun kauppareissulla paskaa huusi eikä suostunut millään lopettamaan. Nyt kakkonen on siistisuinen 4½v.

Kuopus on vasta 1½v mutta ei vielä puhu kunnolla, joten tähän asiaan palataan varmaan, kun esikoinen alkaa pärryyttää ja pienin matkii suurinta idoliaan