F
faija
Vieras
Olen puolivuotiaan pojan isä, kuka joutuu duunin takia olemaan yli 500km päässä perheestään. On aika selvää, että töitä en äidin asuinpaikkakunnalta ainakaan nyt laman aikaan saa, ja omat opiskelutkin siellä loppui jo vuosi sitten. Syksyllä pitäisi aloittaa taas opiskelut täällä kaukana, tehdä duunia siinä sivussa, ja vielä yrittää ehtiä perheenkin luo. Se olisi ainakin parisuhteen loppu.
Millähän saisin avokilleni vakuutettua, että helpoin ratkaisu olisi kaikkien meidän muuttaminen opiskelun/töiden perässä? Hän aikoo kuitenkin ollla kotiäitinä vielä hyvän tovin, joten helpomminhan hänen aikataulunsa joustaisivat matkusteluun kotiseudulle kuin minulla?
Vai pitäisikö meidän molempien heittäytyä minipäivärahalla/sossun tuella koti-immeisiksi? En usko että sekään olisi edes lapsen kannalta mielekkäintä.
Onko muilla ollut riitoja asuin-/työpaikkakunnan valinnan kanssa? Nyt jo vituttaa olla näin paljon erossa pienestä lapsesta, pelottaa edes ajatella syksyä kun hommat lisääntyy.
Millähän saisin avokilleni vakuutettua, että helpoin ratkaisu olisi kaikkien meidän muuttaminen opiskelun/töiden perässä? Hän aikoo kuitenkin ollla kotiäitinä vielä hyvän tovin, joten helpomminhan hänen aikataulunsa joustaisivat matkusteluun kotiseudulle kuin minulla?
Vai pitäisikö meidän molempien heittäytyä minipäivärahalla/sossun tuella koti-immeisiksi? En usko että sekään olisi edes lapsen kannalta mielekkäintä.
Onko muilla ollut riitoja asuin-/työpaikkakunnan valinnan kanssa? Nyt jo vituttaa olla näin paljon erossa pienestä lapsesta, pelottaa edes ajatella syksyä kun hommat lisääntyy.